Amorgosin uniikki ikoni

Sydneyllä on oopperatalo, Pariisilla Eiffel-torni, Ateenalla Akropolis ja Amorgosilla ainutlaatuinen Hozoviótissa, jota sen vuonna 1718 nähnyt ranskalaisbotanisti kuvasi vaatekaapiksi. Se on Kreikan toiseksi vanhin toimiva luostariyhteisö.

WP_20170902_10_48_11_Pro

Joka vuosi marraskuun 21.päivänä kaikki kynnelle kykenevät saarelaiset ja vierailijat varsinkin muilta Kikladeilta kiipeävät 300, ehkä 350 kiviaskelmaa ylös luostariin. Ortodoksikirkossa muistetaan kyseisenä päivänä Marian temppeliin käyntiä, ts. sitä kuinka Maria meni 3-vuotiaana yhdeksitoista vuodeksi temppeliin valmistautuakseen Jumalan hänelle määräämään tehtävään, Jeesuksen äidiksi. Amorgosilla ja Panayíalla on erityinen suhde, sillä Neitsyt Maria on saaren suojeluspyhimys.

Juhlapäivänä jatkuva ihmisketju vaeltaa pieneltä parkkipaikalta luostariin vieviä kivisiä portaita yhtä laitaa ylös, toista alas. Vierailijat käyvät ensin luostarin pienen huoneen kokoisessa kirkossa suutelemassa ikonia ja nauttivat sen jälkeen keltaisista herneistä tehtyä fava-tahnaa. Seuraavana aamuna jumalanpalveluksen jälkeen ruokalistalla on turskaa, perunoita ja valkosipulikastiketta; lihan poissulkeva joulupaasto alkaa ortodoksikirkossa marraskuun puolivälissä ja jatkuu jouluaattoon asti. Asiasta kiinnostuneille tiedoksi: pääsiäisenä yläsnousemusjulistuksen jälkeen munkit tarjoilevat vierailleen majritsa-keittoa.

Marian marraskuinen pyhimyspäivä on myös maallikon ainoa mahdollisuus päästä tutustumaan luostarin merkittäviin kirkkotaiteen ja -tiedon aarteisiin kolmesta munkkikammiosta tehdyssä arkistossa.

Kansan suusta

Perimätiedon mukaan sittemmin “tummasilmäiseksi Mariaksi” kutsuttu, ihmeitä tekevä ikoni joutui Bysantin valtakunnassa 700-800 -luvuilla koetun ikonoklasmin eli kuvariidan uhriksi. Ikonoklasmin tavoitteena oli palauttaa uskonelämän ytimeen puhdasoppinen yksinkertaisuus mm. tuhoamalla kaikki uskonnollisaiheiset kuvat: mosaiikit, ikonit, patsaat ja seinämaalaukset. Kuvien kieltäjät halkaisivat myös Marian ikonin kahtia. Silloin jalosukuinen nainen Palestiinan Hozovan kylästä heitti osat mereen siinä toivossa, että ikoni säästyisi vielä pahemmalta kohtalolta.

Toinen ikonin puolikkaista ajautui rantaan Patmoksella, toinen Amorgosilla, missä sen löytöpaikalle Profeetta Eliaksen vuoren juurelle rakennettiin kappeli. 1000-luvun alussa amorgoslaiset päättivät laajentaa sen luostariksi.

Työt eivät kuitenkaan edistyneet, sillä minkä he päivän aikana rakensivat, sen selittämättömät voimat tuhosivat öisin. Näin jatkui, kunnes eräänä aamuna vuohiaan laiduntamassa ollut paimen huomasi hämmästyksekseen, että rakentajien työkaluja roikkui vuoren seinämässä melkein 300 metrin korkeudessa. Paimen kiiruhti kertomaan löydöstään kyläläisille, jotka tulkitsivat tapahtuneen Jumalan viestiksi. Jumalan toive oli, että uusi luostari rakennetaan työkalujen merkitsemälle paikalle.

Kirjojen lehdiltä

Vanhimmat ikonin ja luostarin vaiheista kertovat kirjalliset lähteet ovat 1600-luvulta. Niistä on saatu sekä vahvistusta laajaan suulliseen perimätietoon että lisävalaistusta luostarin laajempaan historialliseen viitekehykseen.

Tietojen valossa näyttää luultavalta, että alkuperäisen luostariyhteisön perustivat palestiinalaisesta Shobizan Pyhän Yrjön luostarista kristittyjen vainoa paenneet munkit. Luostari toimi Jordan-virran länsirannalla 600-luvulle asti, mutta jäi tyhjilleen aina 1800-luvun lopulle, jolloin kreikkalainen munkki herätti hylätyn luostarin henkiin. On  todennäköistä, että ikoni saapui Amorgosille palestiinalaismunkkien matkassa.

On myös mahdollista, että he perustivat saarelle Erämaan isien mallilla toimineen erakkomunkkiyhteisön, jonka jäsenet asuivat majoissa tai luolissa. Sekin on mahdollista ellei peräti luultavaa, että he rakensivat ensimmäisen luostarin 1000-luvun alussa (1017?). Tyylillinen yhdennäköisyys Shobizan ja Hozoviótissan välillä on silmiinpistävä kuten on myös luostareiden nimien samankaltaisuus.

Kolmisensataa vuotta jälkeen Kristuksen muuttuivat Egyptin, Palestiinan ja Syyrian karut erämaat paikoiksi, jonne kristittyjä alkoi vetäytyä yksinäisyyteen rukoilemaan ja paastoamaan. Liike erämaiden hiljaisuuteen oli myös alkusysäys luostarilaitoksen synnylle. Ensimmäiset luostarit olivat erämaan erakoiden yhteisöjä.

300- ja 400-luvuilla erakoita oli tuhatmäärin varsinkin Egyptin erämaissa. Osa heistä eli yksinään tai oppilaansa kanssa. Heidän keljoiksi kutsutut asumuksensa olivat useimmiten erilaisista materiaaleista kyhättyjä kojuja. Joskus kodiksi riitti maakuoppa tai luola. Jotkut erakot muodostivat yhteisöjä, skiittoja.

Kasvamassa erämaassa

Nykyiselleen luostarirakennukset alkoivat muuntua, kun Bysantin keisari Alexius Komninos (1081-1118) antoi kasvaneelle munkkiyhteisölle keisarillisen hyväksyntänsä sekä maanomistusluvan ja rahoitti korjaus- ja laajennustöitä. Ne saatiin päätökseen 1088. Hozoviótissassa oli 1700-luvulla yli 100 munkkia – nykyisin enää kolme -, jotka elivät pitkälti omavaraistaloudessa kasvattamalla papuja, linssejä, vihanneksia sekä vuohia.

Strategisia mittoja ja muuta faktaa

Botanistin käyttämä vertauskuva vaatekaapista oli osuva.

Hozoviótissa riippuu Profeetta Eliaan vuoren pystysuorassa rinteessä noin 260 m merenpinnan yläpuolella. Vuoren laelle on luostarin tasolta noin 140 m.

Hohtavan valkoinen rakennus näkyy varsinkin kirkkaassa Egeanmeren valossa kauas. Valkoisen pintansa se sai kuitenkin vasta 1800-luvun lopussa, kun saarilla ei enää tarvinnut pelätä jatkuvia merirosvojen hyökkäilyjä. Siihen asti luostaria suojasi luonnonkivien camouflage.

Myös portaat rakennettiin vasta turvallisuustilanteen parantumisen myötä. Aikaisemmin luostariin pääsi käyttämällä köysitikkaita, jotka tarvittaessa heitettiin seinää pitkin alas luostariin pyrkivän kiivettäviksi. Nykyinen luostarin kävijä pääsee onnekseen paljon helpommalla, vaikka kesähelteellä reilut kolme sataa kiviporrasta nostavatkin hien pintaan ja sykkeen mukavan korkealle.

WP_20170902_10_41_11_Pro

Luostari on rakennettu luonnon ehdoilla vuoren seinämässä olevaan painaumaan siten, että sen pohjoiset takaseinät ovat luonnon muovaamia ja eteläiset etuseinät eli julkisivu ihmisen aikaansaannosta.

Rakennuksen leveys on 40 m, mutta syvyyttä sillä on enimmillään vain 5 m. Ei ihme, että sen lempinimi on ”yhden seinän luostari”. Siinä on kahdeksan osittain limittäistä kerrosta – aivan kuin vaatekaapin hyllyjä – ja niissä satakunta eri kokoista tilaa: munkkien kammioiden lisäksi keittiö, ruokasali, kirjasto, arkisto, varasto, vierashuoneita jne. sekä luonnollisesti kappeli ylimmässä kerroksessa.

WP_20170902_11_15_55_Pro

Sisään mennään venetsialaisaikuisen kaaren ali vatsaa sisään vetäen.

 

WP_20170902_11_12_54_Pro

Luonnon luomaa ja ihmisen kätten töitä sulassa sovussa.

Kuvaaminen sisätiloissa on kielletty.

Pieni huoneen kokoinen kappeli on luolamainen, holvikattoinen tila, jossa on kuuluisan, 800-luvun alkuun ajoitetun Tummasilmä-Marian ikonin ohella myös muita arvokkaita pyhäinkuvia.

Luostarin merkittävästä uskonnollisten tekstien kokoelmasta on esillä muutama kerrallaan tilassa juuri ennen kappeliin astumista. Näytteillä on myös vanhoja kirkollisia tekstiilejä.

Yleisölle avoin pieni terassi kappelin ikkunan alapuolella avautuu äärettömyyteen asti yli sinisen Egeanmeren; idässä näkyy kirkkaalla säällä Astipálea ja lännessä Anafi.

WP_20170902_11_03_09_Pro

Niin zen – tässä ja nyt, pieni ihminen ja ääretön luonto käsi kädessä.

Ihmiskunnan jaettua rikkautta

Amorgosin poikkeuksellinen luostari kuuluu mielestäni ehdottomasti Unescon maailmanperintölistalle, ” jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä”.

Hozoviótissa edustaa ihmiskunnan parempaa puolta, ihmisen ja luonnon symbioottista suhdetta ja kulttuurien monen kirjavaa runsautta. Se on myös silta ajanlaskun ensimmäisiltä vuosisadoilta Palestiinasta Bysantin Kreikkaan ja edelleen nykypäivän Ranskaan

Arkkitehti Le Corbusier näki Hozoviótissan mereltä käsin kesällä 1933. Näky teki tähän kikladiseen rakennustaiteeseen ihastuneeseen modernistiin suuren vaikutuksen, minkä voi todeta mm. hänen 1950-luvulla suunnittelemassaan Ronchampin kirkossa Ranskassa. Siinä toistuvat Hozoviótissan pelkistetyt valkeat pinnat ja pienet, näennäisen puolihuolimattomasti sijoitetut ikkuna-aukot.

Näissä vaatimattomissa konstruktioissa hämmästyttävää on tapa, jolla rakennusten tilavuus, ääriviivat, ulkonemat ja syvennykset on sulautettu maisemaan. Rakennukset ovat harmonian ja inhimillisen mittakaavan kunnioituksen oppitunti.

Le Corbusier (1887 – 1965)

Perhosen siivillä

Kikladien ja Dodekanesian saariryhmien välimaastossa häilyvälle Astipálealle saavutaan ja sieltä lähdetään yön pimeydessä. Se on jopa kaltaiseni säännöllistä yöunta arvostan henkilön mielestä silkkaa bonusta.

Saattaisin ajatella eri tavalla, jos matkustaisin hyisellä talvisella merellä, jolloin peräkannella istumisesta ei voisi edes haaveilla. Olen kuitenkin liikenteessä vain kesällä, jolloin meri voi olla myrskyinen tuulten takia, mutta se on taskulämmin, ilma on kuin samettia ja taivas pilvetön. On nautinnollista istua sysipimeässä yössä katselemassa kirkkaina tuikkivien tähtien täplittämää tummaa taivasta.

Etäisyys Amorgosilta Odysseiani viimeiselle uudelle saarelle, perhosen muotoiselle ja postimerkin kokoiselle Astipálealle oli lyhyt, noin 40 km. Laivamatka kesti alle kaksi tuntia, ja sitten jo laskettiin laituriin Ayios Andreasin satamaan. Sitäkin valaisi vain muutama katulamppu, ja lisäksi pimeässä pilkotti vastaanottajien autojen valoja – ei tietoakaan urbaanista valosaasteesta.

Parin tunnin unien jälkeen astuin uuteen päivään ja uudelle terassille. Vau! Majapaikkani Aphrodite’s Studios saa asiakkaiden arvioissa yhtä epäilyttävän korkeita pisteitä kuin Pohjois-Korean presidentti ”demokraattisissa” vaaleissa. Kokemusteni perusteella voin vakuuttaa, että kaikki hyvä mitä hotellista sanotaan, on totta.

WP_20170908_12_21_04_Pro

”Voiko ihanammin päivän enää alkaa …”. Ayios Nikolaoksen kirkon kupolit ja horisontissa saaria, jonne pääsee satamasta retkiveneillä leikkimään Robinsonia ja Perjantaita.

Se sijaitsee pienvene- ja kalasataman yläpuolella Péra Yialósissa, ”tuolla merenrannassa”. Nimen alueelle ovat mitä luultavimmin antaneet kukkulan laella sijaitsevan Horan asukkaat. Hora ja meren tuntumasta rinteille noussut Péra Yialós ovat kasvaneet aikojen kuluessa yhteen ja välimatkat ovat lyhyitä, sillä Astipálealla kaikki on mittakaavaltaan pientä.

Prinsessan kaima

Mytologiassa Astipálea oli Euroopan mantereelle nimen lainanneen foinikialaisen Evrópi-prinsessan sisko, joka on jäänyt kuuluisan sisarensa varjoon. Asiaan on saattanut vaikuttaa sekin, että Evrópi joutui pääjumala Zeuksen ryöstämäksi, kun taas Astipálea koki saman kohtalon hiearkiassa alempitasoisen merenjumala Posidonin käsissä.

Tarujen mukaan Zeus vei Evrópin Kreetalle ja Posidon Astipálean Samokselle. Mikään löytämäni taru ei kuitenkaan selitä, miten hän loppujen lopuksi olisi päätynyt Samokselta Astipálealle eikä sitäkään, miksi saari olisi saanut nimen meren toisella laidalla asuneelta prinsessalta. Jutusta tuntuu puuttuvan juonen pätkä.

Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että Astipálean nimen alkuperäinen muoto oli sumerilainen as-dub-gal-e, joka tarkoitti Jumalan isoa pankkia ja viittasi maan monipuoliseen antiin. Nykyinen kreikannos on yhdistelmä kaupunkia merkitsevästä sanasta asty ja sanasta paláia, joka tarkoittaa vanhaa. Nimi saattoi syntyä doorilaisten suussa. Kun he saapuivat saarelle 1000-luvulla eaa., heidän kerrotaan löytäneen sieltä merkittävän asutuskeskuksen.

Olennaisia elementtejä

Vanhan ja vieläpä poikkeuksellisen pittoreskin kaupungin kohtaa myös Astipálealle nykyisin saapuva matkailija. Kuvauksellisuus tarkoittaa tässä kohtaa stereotyyppisen kikladista asemakaavaa (alhaalla satama ja sitä ympäröivä asutus, ylhäällä linna ja sitä ympäröivä asustus), värimaailmaa (hohtavan valkoinen sinisen meren ja taivaan rinnalla) ja rakennustyyliä (minimalistinen kivi). Hallinnollisesti Astipálea kuuluu kuitenkin Dodekanesian saaristoon.

Asty

Sokeripalataloja, tuulimyllyjä ja linna

Péra Yialósin ja Horan välisellä harjanteella seisoo kahdeksan tuulimyllyä, joista vain yhdellä on siivet tallessa. Korkea, kahden merenlahden välinen sijainti on ollut täydellinen silloin, kun myllyillä vielä jauhettiin jauhot jokapäiväiseen leipään. Astipálean sylinterimäisissä myllyissä eivät pyöri ainoastaan siivet vaan myös katto, minkä ansiosta myllyt ovat pystyneet hyödyntämään tuulen sen suunnasta riippumatta.

WP_20170905_18_42_58_Pro

Valtaosa palveluista on tuulimyllyjen ja keskusaukion ympäristössä. Entisöidyissä myllyissä toimii mm. matkailuneuvonta, minimarket ja lehtikioski sekä vieraskielisiä kirjoja lainaava kirjasto.

Horan ydin koostuu kahden kadun väliin jäävästä kahdeksasta pienestä korttelista. Kadut alkavat kaupungintalon kulmilta ja vievät venetsialaisen Querinin hallitsijasuvun 1400-luvun alussa rakentamalle linnalle, toinen itäistä reittiä Megáli Panayía -kirkon kautta ja toinen läntistä reittiä Panayía Portaítissa -kirkon kautta. Venetsialaislinnan paikalla seisoi luonnollisesti aikoinaan niin bysanttilaisten, roomalaisten kuin muinaiskreikkalaistenkin rakentama linnoitus, kuten näillä kulmilla yleensä asioiden laita tapaa olla.

WP_20170905_19_47_59_Pro

Syyskuun täysikuu – kuin suoraan matkailumainoksesta.

Suojaa antava linnoitus – kastro – on olennainen osa Egeanmeren saarten arkkitehtuuria, sillä merirosvot olivat näillä vesillä enemmän sääntö kuin poikkeus Kreikan valtion perustamiseen asti. Merirosvojen uhatessa saaren koko väestö hakeutui turvaan linnoitukseen.

Useimmat linnoituksista olivat luonteeltaan puhtaasti sotilaallisia, mutta Querinien kastron ulkoseinämät olivat muurin sisäpuolelle rakennettujen yksityistalojen seiniä ja monikerroksisten kotien ikkunat toimittivat taisteluissa ampuma-aukkojen virkaa. Linnoituksessa oli noin tuhannen kaupunkilaisen koti. Viimeisetkin vakinaiset asukkaat muuttivat muurien ulkopuolelle 1940-luvun lopulla.

WP_20170905_13_24_01_ProWP_20170905_13_19_13_Pro

Hyvä kun muuttivat, sillä vuonna 1956 Amorgosin ja Astipálean välisessä meressä tapahtui 7,5 Richterin maanjäristys, joka nostatti 25-metrisen tsunamin. Se iskeytyi 300 kilometrin tuntivauhdilla Astipálean rannoille ja vyörytti vesimassat 400 metriä sisämaahan Livádin lahden tasangolle. Tasanko oli ja on edelleen saaren hedelmällisin osa useiden makeanveden lähteiden – nykyisin myös tekojärven – ansiosta, ja tsunamin aiheuttamat taloudelliset menetykset olivat valtaisat. Järistyksen ja hyökyaallon seurauksena myös iso osa linnoituksen rakennuksista tuhoutui.

WP_20170905_13_22_38_ProWP_20170905_13_13_37_Pro

Kastrossa on kaksi sinikupolista kirkkoa, joista toinen on pyhitetty Linnan Neitsyelle ja toinen – saaren vanhin kirkko vuodelta 1790 – Pyhälle Yrjölle. Neitsyt Marian kirkko rakennettiin linnoituksen ainoan ja turvallisuussyistä hyvin kapean pääportin yläpuolella. Muuten muurien sisäpuolella olevat rakennukset ovat huonossa kunnossa; entisöintityöt odottavat taloudellisesti parempia aikoja.

Munkin muisto

Astipálean uskonnollinen keskus on linnoituksen eteläpuolella sijaitseva, Portinvartija Neitsyen – Panayía Portaítissan – kirkko. Sitä ryhdyttiin rakentamaan nunnaluostarin yhteyteen ”Egean sokean lähetyssaarnaajan” aloitteesta vuonna 1762. Lähetyssaarnaaja oli sittemmin pyhimykseksi julistettu, Athos-vuoren yhteisöön kuulunut Ánthimos-munkki, joka maalautti kirkkoon kopion kuuluisasta apostoli Luukkaan maalaamasta Ivironin Jumaläidin ihmeitä tekevästä ikonista.

WP_20170906_11_41_07_Pro

Taidokkaasti kaiverretussa ikonostaasissa on kunniapaikalla Ánthimoksen tilaama ikoni. Munkki, jolle Ánthimos antoi tehtäväksi pyhän kuvan maalaamisen, kuoli ennen työn valmistumista. Legendan mukaan ikoni maalasi silloin itse itsensä valmiiksi.

Luostaritoiminta päättyi jo aikaa sitten, ja luostarin tiloissa toimii nykyisin mm. kirkkotaiteen museo. Sen aukioloajat näyttivät olevan hyvin rajalliset.

WP_20170906_11_31_48_Pro

Kirkolla liehuivat pienoisliput vuosittain 4.syyskuuta järjestettävän kulkueen jäljiltä. Kuuluisaa ikonia sekä Pyhän Ánthimosin pyhäinjäänteitä (oikeaa käsivartta) kannetaan kulkueessa ympäri Horaa. Kirkon pihassa olevan sukuhaudan ympärillä kasvaa asiaankuuluvasti sypressejä ja granaattiomenaa.

Kirkolla käydessäni sitä vartioi Neitsyen apuna sydämellinen rouva, joka huolehtii kirkon lisäksi sen pihassa sijaitsevasta sukuhaudasta – liekö hänen omaa sukuaan. Rouva vastaili auliisti tietämättömän ja kehnoa kreikkaa puhuvan matkailijan kysymyksiin. Pyysin häneltä ennen kirkkoon astumista mielipidettä asuni soveliaisuudesta pyhään paikkaan, ja hän vastasi: ”Pedi mou – lapseni, Jumala ei ole kiinnostunut siitä, mitä sinulla on ylläsi vaan siitä, mitä sinulla on sydämessäsi”. Melkein halasin häntä.

Kiven kauneutta

Hora on niin sievä, etten ihmettele sinne muuttaneiden ulkomaalaisten suurta määrää. Kuulemma ”joka toisessa talossa” asuu muualta tullut ex-pat. Paikallisia asukkaita Péra Yialósissa ja Horassa on tuhatkunta; koko saaren väkiluku on reilut 1300.

Hora on tiivis ja sokkeloinen rykelmä kapeiden kujien varrella seisovia hohtavan valkoisiksi kalkittuja taloja. Jokaisen nurkan takana odottaa uusi kuvauskohde.

WP_20170905_13_00_53_Pro

Eleetöntä ja esteettistä.

WP_20170906_11_50_02_Pro

Yhdeksän pikkukirkkoa peräkanaa.

WP_20170905_13_26_17_Pro

Kikladisen minimalistista.

WP_20170905_13_28_07_Pro

Vaihteeksi maan sävyjä.

WP_20170905_13_00_28_Pro

Vastustamaton kuvakulma, luultavasti noin miljoonas melkein identtinen otokseni.

Makuasioita

Tavoilleni uskollisena ajelin myös Astipálealla paikallisbussilla. Tosin etäisyydet ovat niin lyhyitä – saaren suurin leveys idästä länteen on 18 km – ja maasto valtaosin tasaista, että harkitsin myös skootteria. Päällystettyä tietä on kahden bussireitin verran, noin 20 km, ja muu tieverkosto on hiekkatietä.

Bussilinjoista toinen vie 100 metriä leveän kannaksen (perhosen vartalon) yli yhdeksän kilometrin päähän itäiselle siivelle Maltezanaan, joka on kokemassa hiekkarantansa ansiosta muodonmuutoksen kalastajakylästä matkailukeskittymäksi. Toistaiseksi se tarkoittaa vain muutamia hotelleita. Saaren alunperin sotilaskäyttöön rakennettu lentokenttä on kuitenkin vain parin kilometrin päässä ja se on nykyisin avoinna myös siviili-liikenteelle.

Pitkän rannan alussa kalastajaveneiden kohdalla on puitteiltaan tuikitavallinen kesätaverna Almyra, josta kreikkalaiseen keittiöön lisätyt pienet twistit tekevät  keskivertoa mielenkiintoisemman lounaspaikan. Tarjolla on monipuolinen sortimentti meren herkkuja.

Tavernasta sukeutuu hetkittäin myös kalakauppa. Eräs ostoksille saapunut italialainen purjehtija lähti silmät loistaen takaisin veneelleen muovikassi täynnä Ahdin antimia.

WP_20170907_17_58_12_Pro

Tarjolla takuutuoreita meren herkkuja.

Toinen bussilinjoista vie muutaman kilometrin päässä Horan länsipuolella sijaitsevaan Astipálean suurimpaan lomakohteeseen Livádiin, jossa ei myöskään ollut havaittavissa turistitungosta.

Tsunamin aikoinaan hukuttaman Livádin tasangon peittävät sitrus- ja viinitarhat. Laakson perällä on tekojärvi, jonka vesillä pärjää viljelmien lisäksi koko saaren väestö. Läksiäislounaan söin tamariskin alla Korkodilosissa, jossa sekä olosuhteet että ruoka olivat useammankin Papukaija-merkin arvoisia.

20170909_132613779_iOS

Elämän vesiä: meri ja retsina

Kisan Astipálean parhaasta paikasta voittaa kuitenkin ylivoimaisesti Ouzerí Anastásia Péra Yialósin rannalla, jonne pääsin muutamassa minuutissa omin jaloin. Se kuuluu samaan sarjaan kuin Art Cafe Thirassa ja Ilios’ Place (Kafenion Faros) Karpathoksella, vaikka kaikki kolme ovat hyvin erityylisiä. Yhteistä on se, että kussakin kokonaisuus on kohdallaan ja omansa näköinen.

Anastasiassa se tarkoittaa pistämätöntä sijaintia ja näköalaa, maistuvia mezedakeja ja rennon ystävällisiä omistajia, joiden kanssa juttu etenee hetkessä small talkista normaaliin keskusteluun. Anastasia on kotoisin Istanbulista, Kostas Thessalonikista, mikä maistuu menussa. Täydellinen paikka istua iltaa maailmaa parantamassa ouzoa siemaillen ja makupaloja nauttien.

WP_20170908_19_28_42_Pro

Emäntä ja isäntä ennen illan kiireitä

WP_20170908_19_59_17_Pro

Sininen hetki

WP_20170906_17_52_02_ProWP_20170908_18_59_16_Pro

Jos joku keksii paremman paikan ouzo-tilkkasen nauttimiseen, olen hämmästynyt. Kaiken kruunaa herra Hunajainen, Melió-katti.

Kaksi kaunista

Astipálea on Amorgósin tavoin miltei neitseellistä maaperää matkailun näkökulmasta. Se näkyy matkailijavirtojen määrässä, mutta ei matkailupalvelujen laadussa. Molemmilla päivät saa ongelmitta kulumaan hyvin syöden, kristallinkirkkaissa vesissä polskutellen, kauniita maisemia katsellen ja maailmanmenoa ihmetellen, vaikka suuren mittaluokan nähtävyydet puuttuvat lukuunottamatta Amorgósin Hozoviótissa-luostaria. Ymmärrettävää on sekin, että matkailijan kontakti paikallisiin on erioloinen kuin suurissa turistikohteissa, joissa virtaa viikossa enemmän väkeä kuin Astipálealla ja Amorgósilla koko matkailusesongin aikana.

Nyt näiden kahden kysynnältään kasvavan ja resursseiltaan rajallisen saaren pitäisi löytää tasapaino nykyisten vahvuuksien säilyttämisen ja lisääntyvien matkailutulojen mahdollistaman kehityksen välillä. Tämä on sekä ”oikeaa Kreikkaa” hakevien turistien intresseissä että paikallisten ihmisten tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys.

Toivotan menestystä vaativassa tehtävässä, ja alan haaveilla Odysseiasta 2018.

Nostalgian aikaa

Nostalgia muodostuu muinaiskreikan sanoista νόστος (nóstos): matka, perille pääseminen, kotiinpluu ja ἄλγος (álgos): kipu, tuska, suru.

WP_20171031_20_26_45_Pro

Pyhä Tuntematon,
Käsittämätön,
Pyhä Näkymätön,
anna meille rauha.

Anna meille rauha,
joka yhdistää poisnukkuneet
ja meidät, jotka vielä vaellamme täällä.
Anna rauha,
joka käy yli kaiken ymmärryksen.
Sinun rauhasi,
anna se heille ja meille.

WP_20161224_15_08_48_Pro

Moni meistä kaipaa läheistään,
moni lähintään,
moni kohottaa huultensa pyynnön
ja sydämensä rukouksen:
”Anna heille rauha,
anna hänelle rauha.”

Samaa me pyydämme itsellemme,
samaa jokaiselle tällä
ja tuolla puolen virran:
jokaiselle joka vaeltaa kanssamme,
jonka sydän lyö
tai juuri nyt vaikenee.
Tai, jonka sydän nyt juuri alkaa sykintänsä.

WP_20170428_16_51_23_Pro (2)

Tekstit Lassi Nummen teoksesta Requiem (1990)

 

Suhdetoimintaa

Maailmankaikkeus rakentaa pala palalta yhteistyörintamaa, joka tuottaa iloa kaikelle kansalle – toisille enemmän ja toisille vähemmän, kuten elämässä on tapana. Ensimmäisenä asemiin saapui Pluto jo 2008, seuraavana Neptunus 2011. Tuorein tulokas rintamassa on Skorpionissa jo muutaman viikon oleskellut Jupiter.

Yhteistyön ytimessä ovat planeettojen merkkisijainnit ja niihin perustuvat aspektit eli planeettojen väliset, tietyn kokoiset geometriset kulmat, joilla on potentiaalia tuottaa tapahtumia elämässämme, elinympäristössämme ja maailmassa.

Syntymäkartan aspekteista rakentuu se viitekehys, jossa elämämme toteutuu valintojemme seurauksena. Kartta on kuin SWOT-analyysi: siinä on uhkia ja mahdollisuuksia, vahvuuksia ja heikkouksia. Ohitusta tekevät planeetat aktivoivat syntymäkartan potentiaalin.

Väheksymättä lainkaan henkilökohtaisten planeettojen saavutuksia seuraan nykyisin poikkeustilanteita lukuun ottamatta vain hitaampia planeettoja Jupiterista Plutoon. Niiden työn tulokset ovat mm. pitkäkestoisempia kuin esimerkiksi sähäkän Marsin tuottamat arjen tapahtumat, vaikka olenkin tyytyväinen aina, kun Mars pakottaa järjestämään keittiönkaapit ja Venus lähettää kampaajalle yms.

Meri syvä ja rannaton …

Planeetat, joiden välillä on kolmion aspekti eli 120 asteen kulma, tukevat toisiaan. Energia soljuu niiden välillä esteettömästi. Kolmio ei pakota eikä vaadi vaan asiat tuntuvat tapahtuvan melkein itsestään. Se on niin vaivaton, että sen potentiaali saattaa jäädä huomaamatta ja hyödyntämättä, vaikka tuskin kuitenkaan tuloillaan olevan mittaluokan tapahtumassa.

Jupiter tekee Skorpionissa ollessaan kolmiota Neptunukseen Kaloissa. Ensimmäinen kolmio jättiläisten välillä on tarkka joulukuun 1.viikolla, mutta vaikutus alkaa paljon aikaisemmin ja sen kuulee uutisista. Kun Neptunus-asiat ilmestyvät mediaan, yhteistyö on päässyt kunnolla käyntiin. Meneillään oleva keskustelu kannabiksen lääkekäytöstä on jo ihan puhdasta neptunusta.

Se että hitaiden planeettojen merkin vaihto näkyy uutisissa etupainotteisesti, ei tarkoita, että esimerkiksi Jupiterin siirtyminen Skorpioniin alkaisi heti vaikuttaa siellä oleviin syntymäkartan planeettoihin. Kontaktin täytyy olla riittävän läheinen eli asteluvun lähellä tarkkaa osumaa, ennen kuin alkaa tapahtua.

Seuraavat tarkat kosketukset Jupiterin ja Neptunuksen välillä tapahtuvat toukokuussa ja elokuussa. Kyseessä on sarja samaa aspektia. Sarja on tulosta planeetan peruutusvaihteesta, josta johtuen planeetta näyttää vaeltavan edestakaisin samalla reitillä ja kohtaavan saman kanssakulkijan useamman kerran.

Varpaat ja meri (2)

Jupiterin ja Neptunuksen kolmiossa vesi kohtaa veden. Vaikuttaa aika tunteelliselta: kaiken kasvattava Jupiter Skorpionin syvissä ja kaikki rajat liuottava Neptunus Kalojen äärettömissä vesissä. Unto Monosen sanoin:

… Suot onnen
mi laaja on kuin meri rannaton
Ja riemun
se syvä niin kuin meri on …

Yhteistyön onnea ja riemua lisää jaetun elementin ohella myös se, että Jupiter oli Kalojen perinteinen yksinvaltias ennen kuin Neptunus löydettiin ja siitä päätettiin tehdä astrologian maailmassa merkin moderni kakkoshallitsija.

Suurin potentiaali on mielestäni tämän suuntainen: idealismin nousua, vahvistuvaa myötätuntoa ja yhteisöllisyyttä, valmiutta uhrautumiseen muiden puolesta, vahvistuvaa uskoa, suuria unelmia ja mielikuvituksen lentoa mutta myös epäkäytännöllisyyttä ja epärealistisuutta, eskapismia ja utopioita, petoksia ja rikollisuutta.

Jupiterin ja Neptunuksen yhteinen elämänohje on: ”Luota siihen, että elämä kantaa”. Hyvä ohje näinä aikoina on myös tämä: Jos joku tuntuu/näyttää/kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta. Skorpioni-Kuullani on jo ruusunpunaiset lasit päässään, mutta yritän parhaani mukaan hillitä sitä.

Yhteiskunnan tasolla ”anestesiaa ja addiktioita” myyvä lääketeollisuus, unelmia tarjoava filmiteollisuus, pelastusta lupaavat uskonnot ja näkymättömissä toimiva rikollisuus saavat Jupiterilta voimaa ja palstatilaa. Saataisiinko SOTE viimein maksajan eli kansalaisen mieleisellä tavalla maaliin? Kansallinen terveydenhuolto on Neptunuksen vasemmalle kallellaan olevan arvomaailman mukainen järjestelmä

Lisäkierroksia puhdistuksiin

Sekstiili on kolmion tapaan suotuisa aspekti, mutta vain puolet kolmiosta: 60 astetta. Sen potentiaaliset tulokset edellyttävät kolmiota enemmän käyttäjän toimia, ts. omaa aktiivisuutta.

Jupiterin sekstiilin kohteena on Pluto, joka on Kauriissa, on ollut vuosia ja on vielä vuosia. Pluto on Skorpionin hallitsija ja siten Jupiterin poissaoleva isäntä, joten on oikeus ja kohtuus, että Jupiter antaa sille tukensa. Kuinka se tapahtuu, jää nähtäväksi. Ehkä Jupiter toimii mahdollistajana ja raivaa esteitä Pluton työn edestä tuomalla lisää salaisuuksia päivänvaloon, mikä johtaa Pluton jo alustamiin muutoksiin.

e53eee7549227b3360e0acfd11b972faPluto edustaa hyvin samansuuntaisia piilotettuja, piilossa olevia ja pimeitä asioita kuin kotimerkkinsä Skorpioni. Kauris on puolestaan poliittisessa astrologiassa paitsi suuryritysten johtajien niin myös hallituksen, korkeimman vallankäyttäjän ja vallassa olevan puolueen merkki. Monen maan sisäpolitiikassa on aika herkkä vaihe näissä asioissa. On mielenkiintoista nähdä, kenen alla tuoli alkaa heilua ensimmäisenä.

Pluto on ehtymätön inspiraation lähde, ja olen kirjoittanut siitä useamman pätkän. Vuodelta 2014 on ”Vain muutos on pysyvää, osa 1”, jossa lausuin mm. näin:

Pluto muokkaa työnsä kohteen mieleisekseen. Se vie pois kaiken, mikä ei palvele sen puhdistustyön kohteeksi päätyneen parasta, oli sitten kyseessä yksilö, organisaatio tai yhteiskunta. Pluto raivaa tilaa paremmalle vaikka väkisin. Mikään este ei ole sille riittävä tekosyy työn kesken jättämiseen.

Kauriissa Pluto on kohdistanut toimensa Kauriin työpöydälle kuuluviin yhteiskunnan rakenteisiin: vuodesta 2008 lähtien hallitukset, suuryritykset ja varsinkin pankkimaailma ovat saaneet tuntea Pluton kosketuksen. Valta, etenkin rahan valta, ja vallan (väärin)käyttö ovat korruption vastaista taistelua käyvän Pluton erityisosaamisen aluetta. Suuri paljastaja iskee yhä uudelleen ja uudelleen!

Kauriissa Pluton voi tulkita yhteiskunnalliseksi vallankäyttäjäksi, mutta yksi Pluton merkityksistä [poliittisessa astrologiassa] on massojen – siis tavallisten kaduntallaajien – joukkovoima. Kauriissa se kohdistuu auktoriteetteja vastaan. Tämä Pluto on tullut hyvin tutuksi viimeisten parin vuoden aikana kansannousujen myötä.

Tämäkin aspekti toistuu kolme kertaa: ensin 15.tammikuuta, seuraavan kerran huhtikuussa ja viimeisen kerran syyskuussa.

Saturnuksen paluu

Kuten tunnettua, Saturnus ei ole small talkin sankari eikä parkettien partaveitsi. Jos se saisi valita, se olisi pääasiassa omissa oloissaan.

Joulukuun 1.viikolla Jousimiehessä vallitsee kuitenkin aikalainen väentungos: Saturnuksen lisäksi siellä ovat Merkurius, Aurinko ja Venus. Kuu liittyy seurueeseen joulukuun puolivälissä ja on 18.päivänä yhtymässä Aurinkoon. Uusi kuu, uudet kujeet – Saturnuksen läksiäiset.

Stellium, monen planeetan joukko, Joulu-Pukin ööö … anteeksi Jupiterin hallitsemassa merkissä tietää hauskaa joulunalusaikaa ja hilpeitä pikkujouluja; planeetat tulenmerkeissä iloitsevat. Oman säväyksensä juhliin saattaa tuoda se, että kommunikaation planeetta Merkurius peruuttaa 3.-23.joulukuuta. Jousimiehessä siitä sukeutuu epäilemättä melkoinen vitsiniekka, jolla riittää hauskoja tarinoita mahdollisesti liiaksi asti. Toivottavasti adventin ajasta ei tule katumuksen aikaa suusta loikkivien sammakoiden takia.bbxmas

Aika-ajoin hieman huumorintajuton Saturnus mahtaa olla tyytyväinen, kun se joulukuun 20.päivänä poistuu paikalta. Saturnus siirtyy kotimerkkiinsä Kauriiseen, jossa se oli viimeksi helmikuusta 1988 helmikuuhun 1991 (miinus 11.6-12.11.1988, kun se peruutti takaisin Jousimieheen).

Kuten riittävän monia sateita nähneet muistavat, kyseiset vuodet olivat Euroopassa mullistusten aikaa: Itä-Euroopan maissa tapahtui vallankumousten sarja, Berliinin muuri murtui ja Neuvostoliitto hajosi yms. Suuria saavutuksia ei tosin voi kirjata vain Saturnuksen ansioluetteloon. Saturnuksen vanavedessä Kauriiseen joulukuun 1988 alussa saapui yllättävien juonenkäänteiden ja nopeiden muutosten Uranus. Kauriissa oli jo Neptunus, ja Pluto oli sekstiilin päässä kotonaan Skorpionissa.

Tällä kierroksella Pluto on Saturnuksen kaverina Kauriissa. Kyseessä on raskaimman luokan parivaljakko, joka ei harrasta pintaliitoa. Kaksikossa tiivistyvät useat molempien toimintatapaa ohjaavat ominaisuudet: peräänantamattomuus ja kurinalaisuus, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus, turhan karsiminen ja tärkeään keskittyminen, niukkuus ja autenttisuus, ankaruus ja vaativuus, turvallisuus ja ehdottomuus, luotettavuus ja kunniallisuus. Pakko lisätä vielä: toinen on tosikko, toinen synkkä. Mutta kaikki tämä koituu meidän parhaaksemme – loppujen lopuksi.

Ehkä Saturnus tuo vakautta Pluton mullistusten raunioille. Pääseekö insinööri-Saturnus jo suunnittelemaan ja pystyttämään uutta puhdistaja-Pluton purkamien rakenteiden tilalle? Planeetta omassa merkissään on vahvimmillaan, ja vieraiden pitää käyttäytyä sen mukaisesti. Toivon, että Pluto jatkaa jo aloittamallaan linjalla vallan vahtikoirana ja isäntä keskittyy omaan erityisosaamiseensa.

”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”. Kun pääsemme tammikuun 2018 puoliväliin, Saturnuksen vieraina ovat (14-17.1) Pluton lisäksi myös sen pikkujoulukaverit Aurinko, Merkurius, Venus ja Kuu. Viimeistään tässä vaiheessa joviaalin Jousimiehen juhlatunnelma vaihtuu vakavamielisen Kauriin härkäviikkoihin. Juhlat ovat todella ohi.

Kauriissa olevat syntymäkartan planeetat tuntevat tungoksen nahoissaan eikä muissakaan johtavissa merkeissä (Oinas, Rapu ja Vaaka) tilanne mene huomamatta ohi.

Myrsky lähestyy pankkisektoria …

… ja nyt siitä saadaan vasta esimakua.

Ripplet, Amazonet, TransferWiset ja Klarnat voivat tarjota uusia palveluita, jotka tukeutuvat pankkien infrastruktuuriin – esimerkiksi pankkitileihin ja maksutapahtumiin. Samalla koko maksamisen käsite muuttuu. Yhä useampia tuotteita ja palveluita voidaan tulevaisuudessa ostaa ilman erillistä maksamistapahtumaa.

Pienikatteisen rahoitusprosessin automatisointi on kaikkien pankkien vastaiskuvalikoimassa. Tämä johtaa väistämättä työtehtävien katoon. Niin kipeältä kuin se pankkien työntekijöistä voi tuntuakin, muutos tulee, halusi ­sitä tai ei.

HeSa 27.10.2017 Pääkirjoitus

Kosmisen palapelin viimeinen pala loksahtaa paikalleen vasta toukokuussa, mutta asia on maininnan arvoinen jo nyt. Kun mietin kappaleelle napakkaa otsikkoa, päivän lehti tuli jälleen apuun oheisen pääkirjoituksen muodossa. Jännittävä sattuma.

Toukokuun 15.päivänä ”out-of-the-box” -toimija Uranus kierii kyljellään Oinaasta Härkään; myrsky tosiaan saapuu pankkisektorille. Uusia alkuja juhlistaa samaan päivään sopivasti osuva uusikuu. Seuraavana päivänä toinen uusien alkujen edustaja Mars siirtyy Uranuksen hallitsemaan Vesimieheen. Ihan kuin kodinvaihtoa – ensin Uranus  Marsin vieraana, sitten Mars Uranuksen vieraana.

Kyseessä on vain lämmittelykäynti, sillä marraskuussa Uranus kierii takaisin Oinaaseen. Henkilökohtaisesti minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö sen tulevien vuosien agenda tulisi kristallinkirkkaaksi jo kuusi kuukautta kestävällä ensivisiitillä. Uranus palaa Härkään maaliskuussa 2019 ja poistuu lopullisesti 2026.

Uranus on vapaudenrakas vallankumouksellinen, kapinallinen ja peloton pioneeri sekä kaiken kyseenalaistaja. Härässä se kyseenalaistaa kaiken, mikä liittyy rahaan.

Härkä ja 2.huone edustavat henkilökohtaisilla kartoillamme työllä ansaittua varallisuutta: käteisvaroja ja omaisuutta kuten asuntoja sekä niiden hankkimiseen otettuja lainoja, ts. meidän henkilökohtaisia resurssejamme. Sen vastapäisestä merkistä Skorpionista ja 8.huoneesta käsin suuremmat voimat vaikuttavat taloudelliseen tilanteeseemme ohjailemalla yhteisiin varoihin liittyviä rahavirtoja.

Myös poliittisessa astrologiassa Härkä ja Skorpioni ovat rahan, kaupan, kulutuksen, sijoitusten, pankkitoimialan ja finanssimaailman merkkejä; ydinasia on sama, mutta mittakaava henkilökohtaisen sijaan globaali. Taloussivuilta eivät juttujen aiheet lopu.

Suurimmat otsikot syntyvät tosin luultavasti vasta vuoden 2019 lopusta eteenpäin, kun Jupiter ehtii Kauriiseen Saturnuksen ja Pluton tueksi. Silloin tulevassa toukokuussa alkava tapahtumien ketju saattaa kulminoitua; Saturnus ja Pluto ovat yhtymässä tammikuussa 2020.

Money-Tech-740x552
Kuva: wccftech.com

Raha pyörittää maailmaa, ja Uranus aloittaa rahan maailmassa vallankumouksen, jonka aseina ja työkaluina on kosmoksen Pelle Pelottoman baby: uusi teknologia. Uranus ei siedä asioiden selittämistä sillä, että ”näin on aina tehty”. Se vaatii liikkumatilaa ja vaihtoehtoja. Velkavangit vapaaksi! Uranus on yksilön puolustaja.

Nopealiikkeinen ja uhkarohkea Uranus koko universumin hitaimmin syttyvässä merkissä Härässä joutuu tekemään hartiavoimin töitä konservatiivista ajattelua ja status quon puolustajia vastaan. Se saattaa kuitenkin löytää tukijoukkoja yllättäviltä tahoilta.

Summa summarum

Uranuksen merkinvaihdosta toukokuun puolivälistä 2018 alkaa Jupiterin Jousimieheen siirtymiseen, marraskuun 8.päivään jatkuva ajanjakso, jolloin kaikki hitaat planeetat ovat maan ja veden merkeissä: Jupiter Skorpionissa (vettä), Saturnus ja Pluto Kauriissa (maata), Neptunus Kaloissa (vettä) ja Uranus Härässä (maata).2018 astroAsetelma on huomion arvoinen yhteensopivien elementtien/merkkien takia. Skorpioni ja Kalat ovat kolmion päässä toisistaan, samoin Kauris ja Härkä. Veden ja maan merkkien välillä on sekstiili. Kuvion ainoa perinteisessä astrologiassa haasteelliseksi määritelty aspekti on Härän ja Skorpionin välinen oppositio, jossa haetaan tasapainoa minun ja meidän, henkilökohtaisten ja yhteisten varojen välille.

Tämä vaikuttaa poikkeukselliselta suvantovaiheelta. Liekö tyyntä myrskyn edellä?

 

Avain muistiin

Olen saattanut joskus mainita, että minulla on vahva kiintymyssuhde Britannian yleisradioon. Aiemmin kuuntelin pääasiallisesti hyvin sivistävää BBC World Serviceä, joka pitää ajan tasalla kaiken maailman tapahtumista. Viime aikoina se on joutunut luovuttamaan ykköspaikkansa kolmoskanavalle, joka tarjoaa etupäässä klassista musiikkia höystettynä jazzilla ja maailmanmusiikilla.

Viime viikonlopun teemana kanavalla oli ”Miksi Musiikki? Avain muistiin”. Mukana moninaisissa keskusteluissa oli toimittajien ohella muusikoita, tiedeyhteisön edustajia ja suurta yleisöä.

Yksi asiantuntijoista oli kognitiivisen neurotieteen opettaja, tohtori Catherine Loveday. Lovedayn aiheena keskusteluissa oli musiikin ja muistojen välinen yhteys, mitä hän oli ajatunut pohtimaan tutkiessaan ystäviensä Top 10 -musiikkilistoja. Niitä hallitsi nuoruuden musiikki, joka näyttää pysyvän rinnallamme elämän loppuun asti.

”Kultainen nuoruus ei jää unholaan…”

Selitys liittyy episodiseen muistiin, joka päivittää elämänkertaamme reaaliaikaisesti kirjaamalla aivoihin omakohtaiset, ajallisesti ja paikallisesti spesifiset tapahtumat tyyliin ”silloin kun olin kesällä 1978 Rodoksella ja maistoin paikallisoppaan seurassa fetaa ensimmäisen kerran…”.

Tutkijat totesivat jo 1980-luvun lopussa, että muistimme ei kohtele kaikkia kokemuksia tasavertaisesti vaan noin 40 ikävuodesta eteenpäin muistamme parhaiten asioita, jotka tapahtuivat noin 10. ja 25. ikävuoden välillä. Tämä näkyi muistumien kohoumana käyrässä, jolla tutkijat kuvasivat kokemusten syntyajankohtaa ja mieleen palautuvien kokemusten määrää.

Selittyykö ilmiö sillä, että meille tapahtuu teineinä ja nuorina aikuisina ylipäänsä enemmän kuin muissa elämänkaaren vaiheissa vai tapahtuuko meille tuolloin merkittäviä asioita merkittävästi enemmän kuin muina aikoina – tämä on tieteilijöille vielä kysymysmerkki.

Maalaisjärkeni sanoo, että kyseiset vuodet ovat sekä tapahtumarikkaita että tapahtumien merkittävyyden näkökulmasta ylivoimaisia. Tuon ikäisinä useimmat meistä itsenäistyvät ja alkavat elää nk. omaa elämää. Identiteettimme kehittyy ja meistä tulee yhteiskunnan täysvaltaisia jäseniä.

PMI Club 33 1977

Mallorca 1977. Kesän soundtrack oli Miguel Bosen ”Linda”.

Mainitulle ajanjaksolle osuvat useimpien ensimmäiset kiihkeät rakastumiset, ensimmäiset hämmentävät seksikokemukset, ensimmäiset tuskaisat erot, ensimmäiset isot saavutukset ja tärkeät itsenäiset päätökset jne. Merkittävät tunnetason kokemukset jättävät aivoihimme vahvan muistijäljen, joka intensiteettinsä ansiosta nousee helposti mieleen hamaan hautaan asti. Musiikki on yksi parhaista muistojen aktivoijista.

Musiikki on ollut olennainen osa mm. parinmuodostusrituaaleja ihmiskunnan olemassaolon alkumetreiltä lähtien ja on edelleen. Se on ollut tärkeässä roolissa kaikkien kulttuureiden muissakin perinteissä, mitä saattaa selittää musiikin kyky säädellä tunnetilojamme. Kuuntelemamme musiikki ei ole sattumanvaraisesti valittua. Ehkä samasta syystä nuoret ovat ainakin nykyisin musiikin suurkuluttajia, joille musiikki saattaa olla melkein omahoidon muoto.

Ei siis ihme, että tohtori Lovedayn ystävien – jopa intohimoisten taidemusiikin connoisseurien – toivelistat täyttyivät nuoruusvuosien musiikista. He olivat listaa laatiessaan matkanneet down the memory lane. Missä tunne, siellä musiikki – missä musiikki, siellä muisto.

Musiikkipsykologi Carol Krumhansl on tutkimuksissaan havainnut, että teini-ikäiset ovat ylivoimaisen hyviä tunnistamaan myös vanhempiensa ja isovanhempiensa muistojen musiikkia. Hän on esittänyt olettamuksen muistumien töyssyn siirtymästä sukupolvelta toiselle. Ketään teiniä tieto periytyvästä töyssystä ei yllätä, joutuvathan he altistumaan mahdollisesti kotirauhan nimissä itseään vanhempien ihmisten musiikille.

Muistin musiikkikeskus

Kun äitini oli Alzheimerin taudin takia jo menettänyt puhekykynsä kokonaan, laulaminen sujui edelleen ongelmitta. Saatuaan alun tuttuun lauluun radiosta tai joltain kanssaihmiseltä hän pystyi laulamaan sen loppuun asti sanoineen ja sävelineen.

Sama kokemus on monilla muistisairaan läheisillä. Mutta miten se on mahdollista? Sanojen luulisi tulevan aivoista samasta lähteestä riippumatta siitä, lauletaanko vai puhutaanko ne. Näyttää kuitenkin mahdolliselta, että meillä on erillinen mielimusiikkimuisti.

Suppeassa, mutta vertaisarvioinneissa huolellisesti toteutuksi todetussa tutkimuksessa magneettikuvattiin terveiden osallistujien aivot kolme kertaa: silloin kun he kuuntelivat täysin uutta musiikkia, silloin kun he kuuntelivat juuri ennen kuvausta kerran kuulemaansa musiikkia ja silloin kun he kuuntelivat pitkän ajan takaa tuttua musiikkia.

Tutkimuksen toisessa osassa analysoitiin Alzheimer-taudin kolmea keskeistä biomarkkeria eli merkkiainetta taudista kärsivien potilaiden niissä aivojen osissa, joiden oli tutkimuksen ensimmäisessä osassa todettu reagoivan vahvasti tuttuun musiikkiin. Analyysin tulos oli, että kyseisellä aivojen alueella (pihtipoimun takaosassa; merkitty kuvassa punaisella) taudin tunnusmerkeistä vain yksi, beeta-amyloidiplakki, oli samalla tasolla kuin potilaan aivojen muissa, jo rappeutuneissa osissa, ja kaksi muuta, tutkitusti myöhemmin etenevää biomarkkeria olivat vielä lähes normaalitasolla.

 

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä se aivojen osa, joka reagoi tuttuun musiikkiin, näyttäisi olevan kuin viimeinen linnake taistelussa Alzheimerin kognitiivisia kykyjämme tuhoavia vaikutuksia vastaan. Tulokset täytyy kuitenkin todentaa suuremmilla otoksilla ja samaan tulokseen päätyvillä uusilla tutkimuksilla.

Tutkimus on luettavissa täällä: Why musical memory can be preserved in advanced Alzheimer’s disease

Elämäni soittolista

Sitä mukaa kun tieto musiikin hyvää tekevistä vaikutuksista lisääntyy, myös sen käyttö mm. muistisairaiden hoidossa lisääntyy. Yksi tapa on muistisairaan suosikkisoittolistan laatiminen tämän nuoruuden musiikista.

Tutun musiikin jakaminen muiden kanssa vahvistaa ihmissuhteita, sen kuuleminen nostaa mieleen mukavia muistoja ja rakkaita ihmisiä ja se tukee sairaan käsitystä omasta identiteetistään tilanteessa, jossa olo on usein hämmentynyt.

Pienimuotoisissa tapaustutkimuksissa on havaittu mieleisen musiikin kuuntelemisen vähentävän muistisairaan ahdistusta jopa siinä määrin, että tämän lääkitystä voidaan vähentää. Parhaassa tapauksessa musiikki tuo hetkellisesti takaisin tutun ihmisen sieltä, minne muistisairaat meiltä katoavat.

Luonnollisesti jos haluaa varmistaa, ettei joudu kuuntelemaan mitä sattuu renkutuksia vanhoilla päivillään, kannattaa lista laatia itse valmiiksi etukäteen. Sen voi lisätä testamentin ja hoitotahdon liitteeksi tiedoksi niille, jotka pahimmassa tapauksessa joutuvat toimimaan tiskijukkanamme.

Listan laatiminen ei ole helppo tehtävä ja se vie aikaa. Top 10 on täysin mahdoton, Top 100 saattaa onnistua. Suosittelen ryhtymään toimeen hyvän sään aikana. Kaiken varalta.

Imagine (1971)

Imagine there's no heaven
It's easy if you try
No hell below us
Above us only sky
Imagine all the people
Living for today... Aha-ah...

Imagine there's no countries
It isn't hard to do
Nothing to kill or die for
And no religion, too
Imagine all the people
Living life in peace... You...

You may say I'm a dreamer
But I'm not the only one
I hope someday you'll join us
And the world will be as one

Imagine no possessions
I wonder if you can
No need for greed or hunger
A brotherhood of man
Imagine all the people
Sharing all the world... You...

You may say I'm a dreamer
But I'm not the only one
I hope someday you'll join us
And the world will live as one.