Sanoilla on merkitys/tä

Vuoden vaihtuessa on tapana katsoa sekä eteen- että taaksepäin. Kieliasioissa tulevaisuuden ennustaminen on miltei mahdotonta, sillä kieli kuvastaa aikaansa ja maailmanmeno on parhaimmillaankin epävakaata ja täynnä yllätyksiä.

Niinpä kieliauktoriteetit tyytyvätkin listaamaan uudissanojen muodossa kielessä jo tapahtuneita muutoksia. Uudissanat syntyvät yhteiskunnan muutosten tuomaan tarpeeseen, sillä asioista ei voi puhua ilman nimiä. Muuttuva kieli on elävä kieli ja aikansa todellisuuden peili.

Oma Kotimaisten kielten keskuksemme KOTUS listaa kuukausittain sanapoimintoja, jotka liittyvät framilla olleisiin ilmiöihin ja tapahtumiin. Kunkin vuoden sadosta kuitenkin vain muutama sana päätyy Kotuksen julkaisemaan verkkosanakirjaan. Tällä kertaa myöhemmin keväällä päivitettävään painokseen sisällytetään kaksi uudissanaa, joista toinen on suora laina englannista:

Grooming: lapsen tai nuoren houkutteleminen seksuaaliseen toimintaan; varsinkin verkkoviettelystä

Maalittaa: asettaa joku maalitauluksi vahingoittamistarkoituksessa (varsinkin sosiaalisessa mediassa). Sana on lähtöisin sotilaskielestä, jossa se tarkoittaa mahdollisten sotatoimien kohteiden kartoittamista.

Ajastamme kertovat myös mediassa miltei päivittäin näkyneet ja kuuluneet ilmastolakko (päättäjiltä ilmastotekoja vaativien nuorten koulupäivän aikana järjestämistä mielenosoituksista), kasviliha (lihaa korvaava, kasviperäinen ruoan ainesosa – vaikken kyllä ymmärräkään, miksi kasviperäistä syötävää pitäisi kutsua lihaksi) ja lautashävikki (ruokahävikki, joka syntyy, kun ravintola-asiakkaat ottavat noutopöydästä enemmän ruokaa kuin mitä jaksavat syödä) sekä lentohäpeä, jota ihmiset tuntevat lentomatkailunsa aiheuttamista ympäristövaikutuksista.

Nousevia ”ammattinimikkeitä” uudissanojen listalla ovat influensseri ja mikrovaikuttaja. Molemmat toimivat lähinnä sosiaalisessa mediassa ja muokkaavat julkaisuillaan mielipiteitä ja toimintatapoja.

Listalla olevista sanoista toisilla on enemmän henkilökohtaista painoarvoa kuin toisilla. Kaksi vuotta sitten uudissanojen listalle nousi kuolinsiivous. Sillä varmistetaan, etteivät jälkeemme jäävät joudu valtavan raivausurakan eteen, kun itse poistumme autuaammille metsästysmaille. Päättyneen vuoden satoa on samaan tilanteeseen liittyvä hautaustahto eli tahdonilmaus omien hautajaisten järjestämisestä. Tavoitteena on, ettei päätöksenteko asiassa kaadu muiden harteille. Molemmat sopivat ilmentämään stereotyyppistä suomalaista taipumusta olla mahdollisimman vähäksi vaivaksi muille ihmisille edes kuoleman jälkeen.

Kulloinkin puhuttava kieli sanavalintoineen kuvastaa luonnollisesti keskeisiä sukupolvikokemuksia, joita hyödynnetään myös sukupolvien nimityksissä. Ne tavataan meillä määritellä +/- 15 vuoden ajanjaksolle syntymäajankohdan perusteella. Tässä yksi versio nimityksistä:

• Sodan ja puutteen sukupolvi (s. 1900–1925)
• Jälleenrakennuksen sukupolvi (s. 1925-1939)
• Suuren murroksen sukupolvi (s. 1940–1955)
• Lähiösukupolvi (s. 1955–1970) (hyvinvointisukupolvi 60-luvulla syntyneet)
• Hyvinvoinnin ja laman sukupolvi (s. 1970–1985)
• Yksilöllisen valinnan sukupolvi eli digisukupolvi (s. 1985–1999) (milleniaalit)
• Epävarmuuden sukupolvi (s. 2000–) (diginatiivit)

HeSa, josta em. listaus on peräisin, etsii nyt lukijoiden avulla nimeä uudelle sukupolvelle. Ehdotuksia näyttää yhdistävän oletus siitä, että alkaneella 2020-luvulla syntyvät kokevat suuren, elleivät peräti mullistavan muutoksen, murroksen tai käänteen. Nähtäväksi jää, mikä ehdotuksista kuvaa seuraavan viidentoista vuoden ajanjaksoa parhaiten. Tässä tilanteessa jälkiviisaus on viisauden paras laji.

Synnit maksava sukupolvi, kauramaito(parta)sukupolvi, ahneuden jälkeinen sukupolvi, Greta-sukupolvi, jälkiviisauden sukupolvi, paskaa käteen -sukupolvi, uuden maailmanjärjestyksen sukupolvi, maailmanlopun sukupolvi, tulevaisuudeton sukupolvi, viimeinen sukupolvi, ilmastosukupolvi, ”doomerit” (sukupolvi, joka joutuu kohtaamaan mahdollisen ilmastonmuutoskatastrofin), toivon ja muutoksen sukupolvi, hyvinvoinnin palauttamisen sukupolvi, hyveiden sukupolvi, planeetan pelastajat -sukupolvi, kestävä sukupolvi.

Koko maailman Greta

Länsinaapurissa uudissanalistauksen julkaisee ”Institutet för språk och folkminnen”; lista on kokonaisuudessaan luettavissa täällä nyordslistan.

Kuva: Time

Ketään ei liene yllätä, että listalla saa maininnan ilmastoaktivisti Greta Thunberg, jonka valtavaa vaikutusvaltaa myös Ruotsin rajojen ulkopuolella kuvataan sanalla Gretaeffekten: den påverkan mot ett mer miljövänligt beteende som klimataktivisten Greta Thunberg har inspirerat till.

Länsinaapureiden vakavasta ilmastohuolesta kertovat listan monet ilmastokriisiin liittyvät sanat kuten ilmastohätätila (klimatnödläge), joka edellyttää välittömiä toimia ilmastomuutoksen estämiseksi sekä ilmastoyksivalta (klimatdiktatur), joka olisi globaali, valtioiden toimivallan ylittäviä päätöksiä ilmastoasioista tekevä organisaatio. Ruohonjuuritasolla käytetään termejä smygflyga (lentää salaa kertomatta synnistään kenellekään) ja tågskryta (kehuskella ilmastoystävällisellä junamatkailullaan somessa). Toimintatavat herättävät epäilemättä valtavaa pahennusta Suomenlahden länsirannalla.

“Aikaamme määrittävä kysymys”

Otsikon mukaisesti ilmastonmuutosta luonnehti vuonna 2018 YK:n pääsihteeri António Guterres. Samoilla linjoilla on mm. perinteistä Oxford English Directory -sanakirjaa julkaiseva maailman suurin akateeminen painotalo Oxford University Press.

Sen valinta vuoden 2019 sanaksi on climate emergency. Valinta perustuu käyttöön ja hakuihin, joiden merkittävästi kasvaneet määrät kertovat valitsijan mukaan päättyneen vuoden hengestä sekä sanan potentiaalisesti kestävästä kulttuurisesta merkityksestä. Sanan lisääntynyt käyttö kertoo myös kielenkäyttäjien asennemuutoksesta: ilmastokriisistä on tullut ilmastohätätila.

Ilmastohätätila määritellään tilanteeksi, joka edellyttää kiireellisiä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tai pysäyttämiseksi sekä siitä aiheutuvien, mahdollisesti peruuttamattomien ympäristötuhojen välttämiseksi.

Huomattavaa on se, että tämänvuotisen Oxfordin sanalistan kaikki sanat liittyvät samaan aiheeseen: climate action, climate crisis, climate denial, eco-anxiety, ecocide, extinction, flight shame, global heating, net-zero, plant-based.

Merkittävää mediajulkisuutta polttava aihe sai Britanniassa jo toukokuussa, kun The Guardian -sanomalehti päivitti ohjeistuksensa toimittajilleen. Suosituksista päättänyt päätoimittaja Katharine Viner halusi omien sanojensa mukaan varmistaa, että lehden kieli on tieteellisesti täsmällistä ja samalla lukijoiden näkökulmasta ymmärrettävää.

Päätoimittajan suosittelemat termit lisäävät tehoja sanojen voimaan. Hätätila on muutosta uhkaavampi, kuumeneminen on lämpenemistä epämiellyttävämpää, luonnoneläimet on ilmaisuna ymmärrettävämpi kuin luonnon monimuotoisuus, kalapopulaatio ei näe kaloja vain ravintona kuten tekee kalakanta, ilmastotieteen kieltäjä on totuudenmukaisempi nimitys kuin ilmastonmuutosta epäilevä.

Use climate emergency, crisis or breakdown instead of climate change.
Use global heating instead of global warming
Use wildlife instead of biodiversity
Use fish populations instead of fish stocks
Use climate science denier or climate denier instead of climate sceptic

The urgency of climate crisis needed robust new language to describe it

Kiiski vastarannalla

Brittienglannin korkeimman auktoriteetin vastapari Atlantin valtameren toisella puolella on Merriam-Webster, joka yllätti valitsemalla vuoden 2019 sanaksi persoonapronominin they. Sanavalinta perustui perinteiseen tapaan muutokseen sanan hakujen määrässä em. opuksen tietokannasta: lisäystä yli 300 % edellisvuoteen verrattuna.

Kyseessä ei ole uudissana vaan vanhan sanan nousu puhekielisestä yleiskieliseen käyttöön. Sukupuolineutraalin yksikkömuotoisen persoonapronominin puutteessa they-sanaa on käytetty englannissa nyt yleistyvällä tavalla yli 600 vuotta. Siihen kohdistuvaa lisääntynyttä kiinnostusta selittää meilläkin paljon keskusteltu sukupuoli-identiteetin monipuolistuminen eli vapautuminen perinteisestä kahden vaihtoehdon pakkoraosta. Ruotsissa sanakirjaan otettiin 2012 vastaavaan tarkoitukseen neutraali pronomini hen pronominien hon ja han rinnalle.

Muutenkin Merriam-Websterin haetuimpien sanojen lista on näkökulmaltaan hyvin erilainen kuin oxfordlaisten lista. Britit katsovat ainakin akateemisissa piireissä brexitistä huolimatta ulospäin, mutta uudella mantereella katse suuntautuu tukevasti sisäänpäin. Useimmat listatuista sanoista liittyvät Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan.

Quid pro quo (sinä raaputat minun selkääni, minä sinun), impeach (viraltapano), crawdad (pientä hummeria muistuttava vesieläin), egregious (silmiinpistävän huono), clemency (valmius/halukkuus tuomion lieventämiseen), the (määräävä artikkeli), snitty (riitaisan pahantuulinen), tergiversation (selkeän lausunnon välttäminen sekä aatteesta, asemasta, puolueesta tai uskonnosta luopuminen), camp (liioiteltu, korkea- ja populaarikulttuuria yhdistelevä tyyli), exculpate (vapauttaa esitetyistä virheistä tai syyllisyydestä).

Ilmastohätätila ei näytä herättävän tiedonhaluja. Tekevätkö sanahakuja ensisijaisesti ne, joita aihe ei kiinnosta ja/tai jotka ovat ilmastotieteen kieltäjiä?

 

Ihminen elää merkityksistä, kielestä, jolla hän jäsentää, ymmärtää tai ei ymmärrä maailmaa; ihminen elää siitä, mikä on läsnä hänen ympärillään olevassa puhutussa ja kirjoitetussa tekstimaailmassa, ja siitä, mitä hän omassa kulttuurissaan, omassa itsessään tulkitsee. Merkitykset tulevat kaikesta siitä, mitä koemme, näemme ja uneksimme. Me olemme rakennus, johon vaikuttavat niin huoneemme ulkopuolella puuskuttava tuuli kuin sisällä palava kynttilä. Ihminen on kokonaisuus suuremmassa kokonaisuudessa, emmekä koskaan kykene piirtämään tätä kokonaisuutta tarkasti, suoraviivaisin vedoin. Näistä rajoituksista huolimatta kielen maailma on meille olennainen ja avara mahdollisuus.

Pirkko Nuolijärvi: Kieli kulttuurissa (Suomen Akatemian järjestämässä Kulttuuri 2001 -tiedekatselmuksen avajaisseminaarissa 27.9).