Sivu 2 / 129

Kirjoitettu

Mitattavan arvokasta

Vuonna 1984 Nobelin taloustieteen palkinnon sai Cambridgen yliopiston kasvatti Richard Stone. Hän oli ollut kehittämässä kirjanpitomallia, jonka avulla pystytään tuottamaan vertailukelpoista tietoa taloudesta kansallisesti ja kansainvälisesti. Yksinkertaistettuna Stonen määritelmän mukaan kansakunnan vauraus eli bruttokansantuote (BKT) tarkoittaa maan tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa.

Nyt Cambridgen ekonomistit YK:n tuella julistavat, että BKT on aikansa elänyt ja vajavainen mittari. Heidän mukaansa pakkomielteemme BKT:sta ainoana autuaaksi tekevänä vaurauden määrittelijänä on tehnyt luonnon näkymättömäksi suhteessa kansallisiin rahatalouksiin eli valtioiden tuloihin ja menoihin. Yksisilmäisyytemme takia koko biosfääri, johon myös itse sisällymme, kärsii.

Biosfääri = maapallon pintakerroksen ja sitä ympäröivän ilmakehän osa, jossa on elämää.

Tieteen termipankki

Lahoava kanto on monen koti.

Tutkijat esittävät, että meneillään olevan pandemian aiheuttamat valtavat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset ovat ainakin merkittävältä osin seurausta siitä, ettemme ole huomioineet luontopääomaa päätöksenteossa. He toteavat, että luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta olisi selvitty merkittävästi pienemmin rahallisin panoksin kuin koronan ja sen seurausten hoidosta.

Koko artikkeli on luettavissa täällä Green recovery must end the reign of GDP, argue Cambridge and UN economists.

Kalakannoista hiilinieluihin ja pörriäisiin

Vaihtoehdoksi perinteiselle BKT:lle kansantuotteen mittarina on tarjolla cambridgeläisten ja YK:n yhteistyössä kehittämä ekosysteemikirjanpito. Sitä on testattu pienimuotoisesti mm. Iso-Britanniassa ja Alankomaissa, ja näillä näkymin se esitellään koko maailmalle YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2021.

Vaihtoehtoisen kansallisen kirjanpitomallin luominen alkoi jo vuosikymmen sitten, ja keskustelua aiheesta oli käyty jo vuosia sitäkin aiemmin. Tietoa löytyy verkosta paljon, ja toimijoita on moninaisilla niin kansallisilla kuin globaaleilla areenoilla. Liekö koronan ansiota, että operaatio näyttäisi pikkuhiljaa pääsevän maaliin.

Tämä olisi toteutuessaan positiivinen edistysaskel kohti tulevaa ”uutta normaalia”.

Ekosysteemi = eliöyhteisön ja sen elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus

Tieteen termipankki

Ekosysteemikirjanpito mittaa luonnon myötävaikutusta talouteen ja ihmisen hyvinvointiin. Luontohyöty on kuin muun luonnon meille maksamaa osinkotuloa.

On mielestäni aika outoa, että ihmisen ja ympäristön hyvinvointi on jäänyt näin pitkään rahan jalkoihin. Kyseessähän on juhlapuheissa ja mediassa säännöllistä julkisuutta saava kestävän kehityksen filosofia, joka oli esillä YK:ssa ensimmäisen kerran ns. Brundtlandin komissiossa jo 1987. Perusmäärittelyn mukaisesti kestävä kehitys tarkoittaa nimenomaan sellaisia toimia, joissa otetaan huomioon taloudellisten näkökohtien ohella myös sosiaaliset ja ympäristölliset näkökohdat.

Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Viittä vaille valmis malli rakentuu BKT-ajattelun perustalle: kaikelle määritetään mitattavissa oleva hinta. Ekosysteemikirjanpidossa ”kaikki” kuitenkin laajennetaan tarkoittamaan koko biosfääriä ja sen tuottamia ”tavaroita ja palveluita”.

Ekosysteemipalvelut = ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle.

Tuotantopalvelut: ravinto ja vesi, lääkeaineet, rakennusaineet

Ylläpitopalvelut: fotosynteesi, ravinteiden kierrätys, maaperän muodostus

Sääntelypalvelut: ilmaston sääntely, veden puhdistus, ilman puhdistus

Kulttuuripalvelut: esteettisyys, virkistys, innoitus

Opetushallitus

Rahallisen arvon eli hinnan määrittäminen luonnon tarjoamille palveluille on vaativaa, mutta myös sekä välttämätöntä että mahdollista. Päätöksenteossa täytyy pystyä vertailemaan eri vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksia. Jos niitty peitetään rakennuksilla, kuinka se vaikuttaa pölyttäjien määrään ja niiden panokseen ravinnontuotannossa? Hintatieto auttaa tekemään kokonaisuuden kannalta kestäviä päätöksiä.

Room with a view

Pennsylvanialaisessa sairaalassa 1972-1981 hoidettujen kolekystektomia-potilaiden taltioituja toipumistietoja tutkittiin tarkoituksena selvittää, oliko potilashuoneen ikkunasta avautuvalla luontomaisemalla vaikutusta parantumiseen. Leikkauspotilaista ne 23, joiden huoneesta avautui näkymä luontoon, toipuivat leikkauksesta lyhyemmässä ajassa, saivat vähemmän negatiivisia mainintoja hoitajien kirjauksissa ja ottivat vähemmän voimakasta kivunlievityslääkitystä kuin ne 23 potilasta, joiden huoneiden ikkunasta näkyi tiiliseinä.

Researchgate-sivusto

Em. tutkimuksen 1984 toteuttaneen Roger S. Ulrichin havainto on sittemmin todennettu useilla vertaistutkimuksilla eri puolilla maailmaa ja sillä katsotaan olleen merkittävä vaikutus mm. sairaaloiden suunnitteluun.

Luonnon terveysvaikutuksia selvitetään mm. autoistumisen, kaupungistumisen ja teknologian tuottamien terveysuhkien pakottamina kiihtyvällä tahdilla, mutta tulokset eivät muutu. Luonnossa ei tarvitse suorittaa mitään – pelkästään luonnossa oleskelu on hyväksi ihmiselle.

Meidän Suomessa asuvien onnekkuus on saanut pandemian koettelemassa maailmassa aivan uusia ulottuvuuksia: asumme vähäväkisessä, väljästi asutetussa maassa, jossa jopa pääkaupunkilaisilla on lähiluontoa kivenheiton päässä oveltaan.

Kotisaareni Laajasalo on Helsingin ihanista saarista suurin. Laajasalossa luonto tarkoittaa meren ohella mm. neljää suojeltua aluetta. Kaupunki antoi hiljattain asukkaille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä niistä yhden kehittämisestä.

Toistaiseksi luonnontilainen Kruunuvuorenlampi

Kruunuvuorenlammelle on kotioveltani matkaa noin 1,5 km. Istuskelu kannon nokassa ”erämaajärven” rannassa on stressinpurkua parhaimmillaan. Tiedän, etten ole ainoa koronan kurittama, jonka pää olisi räjähtänyt jo aikaa sitten ilman sammaleen peittämiä kallioita, kirkkaita suonsilmiä ja halaamiseen kutsuvia puuvanhuksia.

Etenkin kaupungeissa maankäyttö ja kaavoitus ovat avainasemassa, kun rakennetaan ihmisystävällisiä koteja koko biosfäärin ehdoilla. Luotan siihen, että Helsingin päättäjät ymmärtävät koskemattoman, monimuotoisen, kaikki aistit herkistävän alueen arvon.

Ekologinen kompensaatio = prosessi, jonka tavoitteena on hyvittää ihmistoiminnasta luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvat heikennykset elinympäristöjä ennallistamalla tai suojelemalla.

Valtioneuvosto

On esitetty, että luonnon hyvinvointipalvelut ovat sitä tehokkaampia, mitä terveempi luonto on. Biodiversiteetti-hypoteesin mukaan monimuotoisen ympäristön terveysvaikutukset ovat suuremmat kuin ei-niin-monimuotoisen ympäristön. Toisin sanoen: terve ihminen terveessä luonnossa.

Kosteikkojen monipuolisessa kasvistossa viihtyvät monet lajit.

Biodiversiteetti = elollisen luonnon monimuotoisuus, joka ilmenee genotyyppien, lajien tai biotooppien runsautena.

Tieteen termipankki

Selitys saattaa piillä näkymättömissä: mitä monimuotoisempi luonto on, sitä monipuolisemmalle mikrobiomille ihminen altistuu. Siitä puolestaan seuraa immuunipuolustuksen voimistuminen ja parempi suoja tauteja vastaan.

Mikrobiomi = tietyn elinympäristön mikrobit (ihmissilmälle näkymättömät eliöt ja eräät elottomat tekijät) sekä niiden geenit eli genomi

Tieteen termipankki

Luonnon tarjoamat ilmaislääkkeet eivät ole jääneet myyntimiehiltä huomaamatta. Biofilinen design tarkoittaa sitä, että rakennukset suunnitellaan luontonäkökohta huomioon ottaen ja tarvittaessa luonto tuodaan sisätiloihin esimerkiksi maksimaalisen luonnonvalon sekä erilaisten luontoelementtien kuten kasvien ja luonnonäänien muodossa.

Yksi käytetyimmistä biofilisistä tuotteista lienee kirkasvalolamppu, jollaisen itsekin hankin kaamoksen uhatessa lokakuussa. Jo aiemmin olen ajastanut talvisin itseäni viileää valkoista valoa tuottavilla lampuilla. Suosittelen kokeilemaan näitä auringon korvikkeita, jos päivänvalon puute saa mielen matalaksi ja hämmentää unirytmin.

Rakastakaa elämää

Psykoanalyytikko Erich Fromm kirjoitti 1964 lehtiartikkelissaan näin: ”Ihmisellä on synnynnäinen taipumus, jota voidaan kutsua elämänrakkaudeksi (biophiliaksi); se on normaali suuntautuminen terveissä henkilöissä.”

Frommin luoma termi biophilia muodostuu kreikan orgaanista elämää merkitsevästä sanasta bios [vios] ja sanasta philía [filía].  Muinaiskreikassa yhtä neljästä rakkauden lajista tarkoittanutta philíaa käytetään nykykreikassa merkityksissä ystävyys ja kumppanuus.

Biophilialle antoi uuden sisällön termin ”biodiversiteetti” isänä tunnettu biologi Edward O. Wilson. Hän esitti 1984 ilmestyneessä kirjassaan, että ihmisellä olisi ainakin jossain määrin geneettinen taipumus hakeutua yhteyteen luonnon kanssa ja pitää sitä kumppaninaan. Hypoteesi on kyseenalaistettu todisteiden puutteessa.  

Koronan hopeareunus – ja sama suomeksi: ei niin pahaa, ettei hyvääkin – on toivottavasti sen hyväksyminen, että me ihmiset emme ole luomakunnan kruunuja vaan ainoastaan yksi luomakunnan osa mm. pörriäisten ja mikrobien rinnalla. Kaikki tähdestä tulleita ja kaikki universumin pimeyteen katoavia, kun se aika koittaa.

Ihmiskunnan luontosuhde kaipaa päivittämistä. Yksisuuntainen hyötyajattelu on vaihdettava molempia osapuolia vahvistavaan vuorovaikutukseen ja vaihtokauppaan. Myös tähän suhteeseen pätee vanha totuus: Ei voi ottaa, ellei anna.

Kirjoitettu

Jättiläisten kohtaaminen

Alussa oli vain singulariteetti, äärimmäisen tiheästi pakattu, hyvin kuuma piste, joka sisälsi kaiken. Vajaat 14 miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksessä – ”joka ei ollut alku eikä räjähdys vaan tila” (tutkija Tommi Tenkanen John Hopkins -yliopistosta) – syntyi kerralla koko maailmankaikkeus, joka saattoi olla saman tien ääretön. Suuren pamauksen tuottama kaasupilvi luhistui noin 4,6 miljardia vuotta sitten tiivistymiskeskuksiksi, joihin syntyi tähtiä. Niistä yksi on meidän Aurinkomme, jonka arvioidaan olevan tällä hetkellä suurin piirtein elinkaarensa puolivälissä.

Kunkin tähden ympärille muodostui kaasupilven aineksista kiekko, josta syntyivät aikojen kuluessa planeetat, meidän tapauksessamme oman Telluksemme lisäksi Merkurius, Venus, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus sekä Pluto.

Aurinko ja planeetat oikeassa koko-, mutta ei oikeassa etäisyyssuhteessa. Kuva: NASA

Kääpiöplaneetta Erisin löytäminen vuonna 2003 johti Pluton arvonalennukseen. Eris todettiin sekä halkaisijaltaan että massaltaan Plutoa isommaksi, minkä seurauksena Aurinkokuntamme 9.planeetta julistettiin liian pieneksi ja se alennettiin kääpiöplaneetaksi. Lohdutukseksi tähtitieteessä otettiin käyttöön uusi planeettanimike plutoidi, joka tarkoittaa Aurinkoa Neptunuksen takana Kuiperin vyöhykkeellä kiertäviä taivaankappaleita.

Taivaalla tapahtuu

Vielä melkein joulukuun loppuun asti meillä telluslaisilla on mahdollisuus todistaa 20 vuoden välein toistuvaa taivaallista ilmiötä, kun Aurinkokuntamme suurimmat planeetat kohtaavat yhtymässä.

Mahtava Jupiter on kooltaan ylivoimainen ykkönen ja myös taivaamme kirkkain kohde. Sen massa eli paino on 2,5 kertaa enemmän kuin kaikkien muiden planeettojen massat yhteensä ja 318-kertainen Maan massaan verrattuna. Roomalaisessa mytologiassa Jupiter oli Saturnus-jumalan poika, jumalien jumala ja taivaan valtias, jolle muinaiset roomalaiset antoivat arvonimen Optimus Maximus, Paras ja Suurin.

Saturnus on toiseksi suurin planeetta, mutta Jupiteriin verrattuna kuitenkin melkein höyhensarjaa. Sen massa on vain 95-kertainen kotiplaneettamme massaan verrattuna. Kahdessa asiassa isä kuitenkin päihittää poikansa. Saturnuksella on enemmän kiertolaisia – 82 kpl – kuin millään muulla planeetalla ja lisäksi se on ainoa jättiplaneetta, jonka rengasjärjestelmä on niin tukevaa tekoa, että se näkyy laadukkaalla kiikarilla maahan asti. Mikään ei ole kuitenkaan ikuista: NASA arvioi ikonisten renkaiden hiipuvan olemattomiin alle sadan miljoonan vuoden kuluessa.

Planeetalle nimensä lainannut mytologian Saturnus oli jumala, jonka kunniaksi järjestetyissä bakkanaaleissa saattaa piillä joulun lihallisempien perinteiden siemen.  

Keskitalven juhlaa vietettiin paitsi antamalla lahjoja niin myös uhkapelejä pelaten, ylensyöden ja juopotellen. Meno äityi niin hulvattomaksi, että se antoi kieleemme termin saturnalia kuvaamaan moraalitonta ja kaikin puolin yhteiskuntakelvotonta käytöstä. Alun perin juhlat kestivät vain yhden päivän, mutta loppujen lopuksi Saturnalia-festivaali jatkui kokonaisen viikon 17–23.joulukuuta.

Pimeässä pesässä

Astronomiassa yhtymä eli konjunktio tarkoittaa, että kaksi taivaankappaletta ohittaa toisensa meidän perspektiivistämme nähtyinä hyvin läheltä. Konjunktioista tutuin on kuukausittain toistuva uusikuu, jolloin Aurinko ja Kuu ovat yhtymässä. Suureksi konjunktioksi kutsuttu, nyt nähtävä kaasujättiläisten kohtaaminen toistuu sekin säännöllisesti, mutta paljon harvemmin.

Metafyysinen sivujuoni: Perinteisessä astrologiassa Jupiter ja Saturnus – uloimmat tunnetut planeetat ennen kaukoputken keksimistä – nähtiin aikakausien markkereina ja niiden kohtaamisen uskottiin tuovan merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Astrologinen näkökulma nyt meneillään olevaan ilmiöön on luettavissa täällä.

Ja paluu tieteeseen: Lähimmillään – alle asteen päässä toisistaan – Jupiter ja Saturnus ovat maanantaina 21.12, mutta paljaalla silmällä havainnoiden ne ovat olleet jo viikon päivät samassa linjassa (ks.kuva) ja lähikontakti säilyy melkein joulukuun loppuun asti. Läheisyys on havaintopaikkamme tuottama visuaalinen harha, sillä Jupiterin ja Saturnuksen välimatka on yhtymän aikaan 733 miljoonaa km; Jupiter on sisemmällä radalla ja Saturnus sen takana ulommalla radalla. Mutta silti: näin lähellä toisiaan jättiläiset olivat viimeksi keskiajalla vuonna 1623.

Kuvakaappaus The Planetary Society -sivustolta

Maasta katsottuna etäisyys kaksikosta lähimpään eli Jupiteriin on lyhyimmillään 588 miljoonaa km ja pisimmillään 968 miljoonaa km. Vaihtelun selittää planeettojen – meidän ja muiden – sijainti kiertoradoillaan. Maan ja Saturnuksen välimatka on melkein kaksinkertainen.

Paras aika vuorokaudesta todistaa tätä taivaallista tapausta on pian auringonlaskun jälkeen ennen kuin matalalla taivaanrannassa näkyvät jättiläiset katoavat horisontin alapuolelle ja hyvä paikka puolestaan sellainen, josta on esteetön näkyvyys etelälounaaseen. Suotuisissa olosuhteissa eli pilvettömällä taivaalla kirkkaat Jupiter ja Saturnus näkyvät ongelmitta paljailla silmillä. Sen sijaan Jupiterin neljän suurimman kuun ja Saturnuksen renkaiden erottaminen edellyttää teknisiä apuvälineitä: hyvää kiikaria tai kaukoputkea.

Joulun tähti?

Tutkailin muutaman vuoden takaisessa jutussani Kolme miestä ja tähti Itämaan tietäjien matkaa Jeesuksen seimen äärelle kulttuurisesta, maantieteellisestä ja tähtitieteellisestä näkökulmasta. Kävi ilmi, että matkan toteutus ei ollut ihan sellainen nappisuoritus kuin meidän on annettu ymmärtää.

Päivän teemaan liittyen kirjoitin tuolloin näin:

Vuosisatojen myötä kirjattujen erittäin tarkkojen astronomisten tietojen perusteella on jo pitkään pystytty laskemaan planeettojen sijainnit avaruudessa tietyllä ajanhetkellä niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessa, samoin muistiin on merkitty kaikki epätavalliset tapahtumat taivaankannella.

Niinpä tähtitieteelliset selitykset Betlehemin tähdelle ovat moninaiset. Ehdolla ovat olleet sekä komeetta eli pyrstötähti että supernova eli räjähtänyt tähti. Toistaiseksi suosituin selitys on kahden suuren planeetan, Jupiterin ja Saturnuksen, kohtaaminen tai paremminkin kolme kohtaamista lyhyen ajan sisällä.

Teorian planeettakonjunktiosta kehitteli matemaatikko ja astrofyysikko Johannes Kepler jo 1600-luvulla. Näin ajoitettuna Jeesuksen syntymävuosi olisi ollut vuosi 7 eaa.

Muutosta ilmassa

Jännittävä sattuma on se, että suuren konjunktion päivä on myös koko vuoden lyhyin päivä, ts. maanantaille osuu talvipäivänseisaus.

Aurinko nousee Helsingissä klo 09.24 ja laskee klo 15.13. Päivällä on pituutta vaatimattomat 5 tuntia 49 minuuttia. Jo uudenvuodenpäivänä 2021 valoisaa aikaa on 11 minuuttia enemmän ja matka kohti kevättä on alkanut.

Riippumatta siitä, elääkö metafyysisessä vai fyysisessä maailmassa vai molemmissa, 21.12 on muutoksen maanantai. Tänä erikoisena vuotena lupaus muutoksesta antaa toivoa ja on siksi paras joululahja.

Kirjoitettu

Elämän pituinen projekti

Ken on kerran juonut Niilin vettä, hän kaipaa Niilin luokse takaisin. Hänen janoaan ei tyydytä mikään muu mainen vesi.

Ken on kerran Thebassa syntynyt, hän kaipaa Thebaan takaisin, sillä ei ole maan päällä toista kaupunkia, Theban kaltaista.

Noin kirjoitti omaelämänkerrassaan lääkäri Sinuhe egyptiläinen -­ hän, joka on yksinäinen, Villiaasin poika – Mika Waltarin romaanissa vuodelta 1945. Kirja valittiin ansaitusti Ylen ”Vuosisadan kirja” -yleisöäänestyksen voittajaksi 2017.

Sinuhe ajoittuu Egyptin historian pitkässä jatkumossa uuden valtakunnan jaksoon 1550-1069 eaa. ja tarkentaen farao Amenhotep III:n (1390-1352 eaa) ja farao Akhenatenin (Waltari: Ekhnaton) (1352–1336) hallintoaikaan.

Waltarin teoksen tekee juuri nyt ajankohtaiseksi muinaisen Egyptin aarteita esittelevä kaksoisnäyttely Helsingin Amos Rexissä ja Tallinnan KuMussa. 

Parempi kuin Kairo

Kyproksessa asuessani Egyptissä käyminen oli helppoa, sillä kotikaupunkini Limassolin satamasta liikennöivät risteilijät Välimeren poikki Alexandriaan useamman kerran viikossa. Aikaa maissa oloon jäi aamusta iltaan, mikä tuntui sopivalta annokselta kiihkeää egyptiläistä elämänmenoa.

Toki Gizan pyramidit ja Egyptiläinen museo ovat ällistyttäviä, mutta silti Kairoa suuremman vaikutuksen teki sieltä 700 km etelään sijaitseva Luxor, jossa vietin viikon eräänä talvena. Vaikka Niilissä on virrannut paljon vettä käyntini jälkeen, muistan kuin eilisen päivän sen auringonlaskun hetken, kun Niilin rannalla istuessani katselin sen vesien yli lännen maahan Kuolleiden kaupunkiin ja muistelin Sinuhen tarinoita.

Kuva: Kemetale -sivusto. Yleisnäkymä Luxorista.

Niilin yläjuoksulla, egyptiläisittäin Ylä-Egyptissä sijaitseva Luxor oli muinainen Theba, jumalten kuninkaan Amonin kaupunki ja faaraoiden Egyptin pääkaupunki keskivaltakunnan aikaan 2055-1650 eaa, jolloin siellä arvioidaan olleen jopa miljoona asukasta. Se oli kosmopoliittinen kaupunki, jossa valtavat, kirkkain värein koristellut ja puutarhojen ympäröimät palatsit kohosivat Niilin molemmilla rannoilla. Nykyinen 130 000 asukkaan Luxor on kiehtova menneisyyden aarreaitta, jossa pääsee aikamatkailemaan Egyptin kultakauteen neljän vuosituhannen taakse.

Kuoleman kenraaliharjoitusta

Egyptologi Joann Fletcher on todennut kuoleman olleen Thebassa big business. Thebalaisten koko elämä oli hänen mukaansa valmistautumista kuoleman jälkeiseen elämään, kukin varojensa mukaan.

Sillä säästöillään isäni oli ostanut heille molemmille haudan kuolleitten kaupungissa virran länsipuolella. Olin nähnyt sen ja se oli savitiilistä muurattu, siisti hauta, jonka seinissä olivat tavalliset kuvat ja kirjoitukset. Sen vieressä ja ympärillä oli sata ja tuhat samanlaista hautaa, joita Ammonin papit myivät kunniallisille ja säästäväisille ihmisille kalliiseen hintaan, jotta he voittaisivat kuolemattomuuden. Myös olin äitini mieliksi kirjoittanut heille Kuolleitten kirjan hautaan pantavaksi, jotteivat he eksyisi pitkällä matkallaan, ja se oli virheettömästi kirjoitettu ja oivallinen Kuolleitten kirja, vaikka siinä ei ollutkaan maalattuja kuvia kuten kirjoissa, joita myytiin Ammonin temppelin kirjapihassa.

Sinuhe egyptiläinen, 2.kirja: Elämän talo

Sinuhen mainitsema Ammonin temppeli tunnetaan nimellä Karnak – ”linnoitettu kylä” – ja se sijaitsee aivan Luxorin rantabulevardin tuntumassa. Temppeli oli aikoinaan kuin kaupunki kaupungissa: kooltaan niin valtava – 1,5 km x 0,8 km – , että sen sisään sopisivat Rooman Pietarinkirkko, Milanon katedraali sekä Pariisin Notre Dame. Temppelin pylvässalissa 134 jättimäisen pylvään juurella seisoessaan tuntee olevansa kuin Liisa Ihmemaassa.

Kuva: Discovering Egypt -sivusto Rekonstruoitu näkymä pylvässalista.
Kuva: WikiCommons Aika on syönyt värit.

Parasta Luxorissa on kuitenkin sen nekropolis, kuolleiden kaupunki, joka asiaankuuluvasti sijaitsee Niilin länsirannalla. Lännenmaa auringonlaskun suunnassa edusti useissa muinaiskulttuureissa elämän päättymistä ja kuolemaa.

Kairon mahtavat pyramidit kertovat vanhan valtakunnan hallitsijoiden halusta muistuttaa olemassaolostaan vielä tuonpuoleisestakin. Huomiohakuisuuden hinnaksi koitui pyramidien alle haudattujen rikkauksien joutuminen haudanryöstäjien kohteiksi jo ennen kuin eurooppalaiset ehtivät paikalle.

Kuvakaappaus BBC Ancient Egypt Life and Death in the Valley of the Kings Kuolleiden kaupunki

Uuden valtakunnan faaraot ymmärsivät vaaran ja varmistivat hautarauhan sekä kuolemanjälkeisen elämän mukavuudet rakennuttamalla hautansa mahdollisimman huomaamattomiksi. Kuninkaallisten kuten myös ylipappien ja muun yhteiskunnan eliitin viimeiset leposijat piilotettiin 1550–1069 eaa. kuolleiden kaupungin syrjäiseen, sittemmin Kuninkaiden laaksoksi nimettyyn osaan. Myös faaraoiden vaimoilla oli oma hautalaaksonsa. Hautojen rakentamisessa hyödynnettiin maan muotoja kuten luolia ja halkeamia, minkä ansiosta ne sulautuivat maisemaan.

Länsirannalla asui myös eläviä thebalaisia: pappeja, sotilaita, artesaaneja jne., jotka palvelivat kukin omassa roolissaan hallitsijoitaan.

Hautojen kertomaa

Tähän mennessä haudoista on paikallistettu 63 kpl. Ne kertovat seinämaalauksillaan ja esineillään muinaisen egyptiläisen elämäntarinan syntymästä kuolemaan ja edelleen tuonpuoleiseen.

Tavalliset egyptiläiset aloittivat kuolemaan valmistautumisen hyvissä ajoin, koska kuoleminen ei ollut halpaa. Hautapaikan lisäksi kuluja aiheuttivat hankinnat, joilla varmistettiin sujuva siirtymä tuonpuoleiseen sekä säällinen kuoleman jälkeinen elämä.

Kuninkaallisten hautojen rakentaminen aloitettiin puolestaan heti, kun uusi faarao oli valittu, ja työt jatkuivat tämän koko elämän ajan. Valmistumisen aikataulullinen takaraja oli 80 päivän päässä faaraon kuolemasta, minkä ajan ruumiin muumioiminen kesti.

Hautojen koot ja pohjaratkaisut vaihtelevat. Vähävaraisien hauta oli yleensä Sinuhen kuvaama ”savitiilistä muurattu, siisti hauta”, jonka etuhuoneena oli usein pieni pyhättö. Kaikkein köyhimpien hauta saattoi olla vain kuoppa maassa. Varakkaiden haudat olivat luonnollisesti sekä kookkaampia että koristeluiltaan ja varustukseltaan runsaampia.

Perusmalli niissä oli melkein aina sama. Hautaan johdatti maantasosta alaspäin viettävä käytävä, jossa oli syviä kuiluja varkaiden harhauttamiseksi sekä pylväitten koristamia kammioita ja eteishalleja. Käytävän kauimmaisessa päässä oli hautakammio, johon kivinen sarkofagi muumioineen sijoitettiin ja jonka ympärillä oli tiloja, joissa säilytettiin vainajan tuonpuoleisessa tarvitsemia huonekaluja ja tarve-esineitä.

Kuvakaappaus BBC Ancient Egypt Life and Death in the Valley of the Kings Kuninkaallisen arkkitehti Khan kaunis tuoli
Kuvakaappaus BBC Ancient Egypt Life and Death in the Valley of the Kings Haudoista tunnistetut ruoat ovat samoja, mitä egyptiläiset syövät edelleen.

Käytävien ja huoneiden seiniä peittivät korkokuvat ja maalaukset, joissa vainaja esitettiin usein eri jumalten seurassa, sekä maagiset tekstit, joissa annettiin hänelle ohjeita matkantekoon. Kuvituksena oli myös arkisia otoksia vainajan elämästä, hänen urastaan, perheestään ja harrastuksistaan.

Kuvakaappaus BBC Ancient Egypt Life and Death in the Valley of the Kings Sydämenpunnitusrituaali, joka tapahtuu elämän ja kuoleman rajalla.

1000-900 -luvuilla eaa. muumioita siirrettiin systemaattisesti turvaan hallinnon suojiin ja kuninkaallisia hauta-aarteita myytiin valtakunnan kassan kartuttamiseksi. Antiikkiin tultaessa miltei kaikki haudat olivat jo tyhjillään.

Kreikkalaisen maantieteilijä Strabon mukaan 1.vuosadalla eaa. vierailijat pääsivät tutustumaan yli 40 hautaan. Kuninkaiden laakso oli suosittu matkakohde myös roomalaisajalla (30 eaa. – 641 AD), jolloin siellä vierailivat mm. keisarit Hadrianus ja Septimius Severus.

Antiikin turisteista on muistona pari tuhatta valtaosin kreikan-, mutta myös latinankielistä graffitia. Kävijät raapustivat tervehdyksensä hautojen seiniin, joskus jopa niiden kuvituksen päälle, ilmeisenä tarkoituksenaan jättää tieto käynnistään jälkeensä tuleville.

Kuva: M. Bogacki / Polish Epigraphical Mission in the Tomb of Ramesses VI (KV 9) in the Valley of the Kings in 2010 Roomalaisen Nemesasin tervehdys jälkipolville

Nojatuolimatkailua

Ennen tai jälkeen näyttelyvierailujen suosittelen kuuntelemaan YLE Areenasta 22-osaisen, yhteensä noin vuorokauden mittaisen Sinuhen dramatisoinnin vuodelta 1982. Kuten tunnettua, Waltari ei ollut koskaan käynyt Egyptissä, mutta se ei estänyt häntä kirjoittamasta käsittämättömän hienoa ajankuvausta yli 3000 vuoden takaisesta tarunhohtoisesta kulttuurista. Waltari noudatti ilmiselvästi kirjoittamisessaan hyvän matkaoppaan ohjenuoraa: jos ei jotain tiedä, siitä otetaan selvää.

Toinen suositeltava tietolähde aiheesta innostuneille on BBC:n 2-osainen dokumentti Ancient Egypt Life and Death in the Valley of the Kings, jossa em. egyptologi Fletcher avaa muinaisegyptiläisen kuolemankultin saloja. YLE Teema esitti sen 2014, mutta nyt se on katsottavissa vain YouTubessa.

Toivon pääseväni näkemään Amos Rexin näyttelyn lisäksi myös KuMun näyttelyn enkä anna koskaan koronalle anteeksi, jos se estää aikeeni. Molemmat näyttelyt ovat avoinna 21.3.2021 asti.

Amos Rex: Egyptin loisto – Viimeiset suuret dynastiat

Amos Rexissä pääset tutkimaan entisaikojen egyptiläisten vuodenkiertoa, maailmankuvaa, uskontoa ja valtiorakennetta sekä ihmisten käyttämiä tavallisia arkiesineitä. Näyttelyssä on esillä muun muassa ikiaikaisia sandaaleja, vanhoja verokuitteja ja kuolleiden kirjoja. Jokaisella näyttelyn esineellä on oma ainutlaatuinen tarinansa. Arkeologisten kaivausten paljastama rikas kulttuuri näkyy arjessamme yhä: esimerkiksi 365 päivän kalenteri, jossa vuosi jaetaan 12 kuukauteen, oli käytössä jo muinaisessa Egyptissä. Ei siis ole ihme, että Egyptin loisto ei himmene, vaikka vuosituhannet kuluvat.

                                Tallinnan KuMu: Egyptin loisto – Niilinlaakson taide

      Kumun näyttelyssä on esillä 200 esinettä faaraoiden maan runsaasta perinnöstä. Niiden joukossa on sarkofageja, muumioita, maagisia amuletteja, hautaesineitä ja veistoksia. Toisaalta esineet kertovat muinaisen egyptiläisen maailmasta, toisaalta jokainen niistä on itsenäinen taideteos.

Näyttely kertoo seitsemän alateeman kautta faaraoiden ajan elämäntavasta ja uskosta ikuisuuteen sekä siitä, miten ihmisiä, eläimiä ja jumalia kuvattiin eri tavoin ja eri tarkoituksiin, se kertoo hieroglyfeistä taidemuotona sekä käyttötaiteesta. Lisäksi näyttely valottaa Viron alueen asukkaiden yhteyksiä muinaiseen Egyptiin ja siirtyy 1800-luvun Egypti-innostuksen aikaan, jolloin egyptiläisiä muinaisesineitä päätyi myös meidän museoidemme kokoelmiin.

Saako löytäjä pitää?

Amos Rex ja KuMu saivat nyt esillä olevat Egyptin aarteet lainaksi italialaisesta Museo Egiziosta, jota pidetään maailman 2.tärkeimpänä muinaisegyptiläisen kulttuurin museona Kairon egyptiläisen museon jälkeen. Jo 1824 Torinoon perustettu Egizio on kuitenkin Kairon vuonna 1902 avattua museota vanhempi.

Selitys löytyy – kuten usein on asian laita – maailmanpolitiikasta. Napoleon valloitti 1796 Ranskan vastaisella rajalla sijaitsevan italialaisen Piemonten maakunnan, jonka pääkaupunki Torino on. Hyvän sotamenestyksensä ansiosta hän sai luvan lähteä 40 000 miehen sotajoukon voimalla Egyptin valloitukseen kesällä 1798. Tosin Napoleonin muilta salassa pitämä suunnitelma ulottui Egyptiä pidemmälle: hänen tavoitteensa oli seurata Aleksanteri Suuren jalanjälkiä Intiaan asti ja karkottaa maata hallinneet britit anglo-ranskalaisen kilpailun hengessä.

Salainen suunnitelma ei toteutunut, mutta jo teini-ikäisenä muinaisesta Egyptistä innostuneen esi-orientalisti Bonaparten sotaretki nostatti yleismaailmallisen kiinnostuksen Egyptiä kohtaan. Faaraoiden jälkeläisten maille matkasi sotajoukkojen ohella 150 tiedemiestä, taiteilijaa ja insinööriä, joiden tehtävä oli perehtyä kaikkiin egyptiläisen elämän osa-alueisiin ja löytää avain muinaisen Egyptin salaisuuksiin.

Tuloksena syntyi 23-osainen mammuttimainen ”Description de l’Égypte”, joka loi egyptologian perustan ja käynnisti orientalismiksi kutsutun, itämaiden eli Orientin kulttuurin tutkimuksen ja harrastuksen. Kulttuurikriitikko Edward Said on kuvannut teosta ”yhden kulttuurin toiseen kulttuuriin kohdistamaksi suureksi kollektiiviseksi omimiseksi”.

Napoleonin Egypti-kampanjaan osallistunut piemontelainen Bernardino Drovetti toimi Egyptissä Ranskan konsulina kolme vuotta (1798-1801) kestäneen Ranskan miehityksen ajan. Hän ehti lyhyeksi jääneestä virkakaudesta huolimatta muiden töittensä ohella kahmia sotasaaliiksi noin 8000 muinaisesinettä: sarkofageja, muumioita, papyruksia, koruja, patsaita yms. Sittemmin Egizio-museon ensimmäinen johtaja Ernesto Schiaparelli toimi johtajana arkeologisissa kaivauksissa, joiden tuloksena torinolaisten kokoelma kasvoi vielä 30000 esineellä.

Tapahtunut ei ole ainutkertaista eikä tavatonta. Faarao Tutankhamonin anopin, Egyptin kauneimman naisen Nefertitin rintakuva kuuluu Berliinin museosaaren vetonauloihin, Kikladien Miloksella syntynyt umpikreikkalainen Afrodite seisoo Pariisin Louvressa ja Ateenan Parthenonin friisit koristavat Brittish Museumin saleja jne. jne.

Onko kulttuurinen omiminen hyväksyttävää ja oikeudenmukaista? Tätäkin kannattanee pohtia Egyptin kulttuuriperintöä ihaillessaan.

Kirjoitettu

Käännekohdassa? Osa 2

Tuleva on tunnetusti epävarmaa, mutta se ei estä katsomasta eteenpäin. Tässä valittuja paloja lähikuukausien potentiaalisesti merkittävistä taivaankannen tapahtumista.

Marraskuu = vaalikuu

Yhdysvalloissa järjestetään 3.marraskuuta vaalit, joissa panokset ovat varsinkin yhdysvaltalaisten, mutta mitä suuremmassa määrin myös muun maailman näkökulmasta historiallisen kovat.

USA:n presidentin vaalissa kansa valitsee maailman vaikutusvaltaisimman päämiehen, vaikka postin nykyisen haltijan ansiosta vaikutus- ja etenkin arvovalta on kärsinyt kovan kolauksen. Joka tapauksessa vaalien voittaja on todellinen plutokraatti: hänen asemassaan yhdistyy suuri valta suureen vaurauteen.

Onkin suorastaan liikuttavaa, kuinka konkreettisesti ja isolla voimalla maailmankaikkeus on kisassa mukana. Vaalipäivänä kaiken maksivoiva vaurauden tuoja Jupiter ja suuren vallan käyttäjä Pluto ovat jo käsi kädessä eikä yhteiskunnan valtaapitäviä edustava Saturnuskaan ole kaukana (21°19’38” / 22°42′ 0″ / 26°19’34”).

Meneillään on Jupiterin ja Pluton kolmas yhtymä. Ensimmäinen toteutui huhtikuun alussa, toinen kesäkuun alussa. Kolmas kohtaaminen on lajissaan erityinen, sillä se tapahtuu samassa Kauriin 23.asteessa, missä Pluto kohtasi Saturnuksen tammikuun 12.päivänä. Sivumennen sanoen tämä on kuin lupaus jatko-osasta korona-sagaan.

Katselin syksyllä 2016 Trumpin astrologista karttaa ja tuloksena syntyi pätkä Vallankäytön monia muotoja. Trumpin tulevaisuuden näkymistä lausuin mielipiteeni vain muutamaa kuukautta myöhemmin jutussa Ajan kysymys.

Tänä vaalipäivänä Jupiter ja Pluto muodostavat kolmion aspektin Trumpin kartan julkisimpaan kohtaan, keskitaivaaseen (MC) – ainakin megaluokan näkyvyys on taattu, sillä tässä aspektissa energia virtaa esteettömästi. Ehkä suuri puhdistaja Pluto paljastaa vallan väärinkäytön ja Jupiter suurisuisena median edustajana varmistaa, että paljastus tulee koko maailman tietoon.  Kannattaa muistaa myös Pluton rooli massojen joukkovoimana – kansa äänestää.

Lisäksi Jupiter ja Pluto ovat oppositiossa Trumpin Venus (raha)/Saturnus (status) -pakettiin kartan 11.huoneessa; Venus ja Saturnus ovat olleet Kauriin kolmikon tykityksen kohteena toistamiseen sitten tammikuun. Yksilötason astrologiassa 11.huoneessa asuvat toiveet ja haaveet, mutta hallitsijoiden tapauksessa yksilön ja yhteiskunnan rajapinta on häilyvä, joten sallittakoon vaalipäivän kunniaksi toinenkin näkökulma: yhteiskunnallisessa astrologiassa 11.huone on eduskuntalaitoksen, kaupunginhallitusten yms. lainsäätäjien työpaikka.

Ehkä valaisevampaa on katsella Trumpin kartan sijaan Yhdysvaltojen karttaa, jolla katse ilmeisistä syistä hakeutuu tällä hetkellä Kauriin tontille.

USA:n 1776 itsenäisyysjulistuksen allekirjoituksen ajanhetkelle tehdyllä syntymäkartalla on Kauriissa yksi planeetta: Pluto sijainnissa 27 astetta 33”. Toisin sanoen Amerikan Yhdysvalloilla on meneillään Pluton paluu ja Pluto on lähestymässä samaa kohtaa kosmosta, jossa se oli kansakunnan synnyn hetkellä.

Pluto on kuin tarkastaja, joka varmistaa, että suunta on ollut oikea. Tarvittaessa se oikaisee virheet kohteensa parhaaksi. Pluto raivaa tilaa paremmalle vaikka väkisin.

Kyseessä on harvinaisuudessaan kaikkien paluiden äiti, joka Pluton kaukaisen sijainnin ja siitä johtuvan pitkän kiertoajan takia toteutuu noin 250 vuoden välein. Ihminen ei sitä näin ollen koe koskaan, mutta kansakunnat kyllä. Myös Pluton paluun kesto on kunnioitettava, sillä Pluto käy ”peruutusvaihteella” 5-6 kk vuosittain, mistä johtuen sen eteneminen kartoilla on perin hidasta. Pluto oli yhtymässä Kauriissa asuvaan Marsiini seitsemän kertaa hiipiessään vuosikausia edestakaisin Kauriin 20.asteen tienoilla.

USA:n syntymä-Pluto on kartan 2.huoneessa, jossa toimivat pankit, pörssi, kauppa, rahamarkkinat, valtiovarainministeriö, veroviranomainen jne. Pluto siis majailee roolilleen sopivasti vauraan maan rahahuoneessa, jossa näkymät ovat tällä hetkellä yhtä sumuiset kuin kaikkialla muuallakin maailmassa.

Marraskuun 3.päivän rinnalla kuukauden mielenkiintoisimman päivän tittelistä kilpailee 13.päivä. Silloin toiminnan mies, toimintatarmoa uhkuva Mars polkee paikallaan lähtökuopissa Oinaan 16.asteessa. Sen retrograde-vaihe on päättymässä ja kärsimätön nuorukainen pääsee suuntaamaan katseensa tulevaisuuteen. Koska Mars on ollut vahvasti vaikuttava tekijä kuluneen vuoden tapahtumissa, on olettavaa, että sillä on tärkeä rooli asioiden etenemisessä myös 13.marraskuuta.

USA:n kartalla ohitusta tekevä Mars (poliittinen oppositio) on 4.huoneessa (poliittinen oppositio, demokratia, uhka hallitukselle) tarkassa oppositiossa (180 asteen aspektissa) kartan 10.huoneessa (presidentti, hallitus, valtaapitävät) olevaan USA:n Saturnukseen (vanhempi väestö, epidemiat, valtiolliset hautajaiset, julkinen suru ja pettymys).

Oppositioon sisältyy epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta. Kun neliön aspektissa vaihtoehdot ovat kristallinkirkkaat, oppositiossa puolen valinta on vaikeaa. Oppositio tarjoaa mahdollisuuden ottaa huomioon myös vastapuolen näkemys ja yrittää löytää yhteinen sävel. Tätä oppositio tarjoaa Yhdysvalloissa hallitukselle marraskuun puolivälin tietämillä.

Paradigman muutos

Kuluva vuosi on astrologiasta kiinnostuneelle hyvin antoisa. Vuoden alussa Saturnus ja Pluto kohtasivat Kauriissa ja ylittivät aikaansaannoksillaan kaikki odotukset. Vuoden päätteeksi joulun alla Jupiter ja Saturnus astuvat peräkanaa Vesimieheen, jonka 1.asteeessa ne ovat yhtymässä 21.joulukuuta, juuri ennen talvipäivänseisausta.

Kuva: URSA

Isojen planeettojen siirtyminen merkistä toiseen on aina huomion arvoinen tapaus, mutta se, että Jupiterin ja Saturnuksen kaltainen aisapari vaihtaa merkkiä yhtä aikaa, antaa luvan odottaa vielä tuntuvampaa fokuksen muutosta. Niitä kutsutaan suuriksi kronokraattoreiksi eli aikakausien markkereiksi. Kun ne yhtymässä koordinoivat toimintansa, niillä on taipumus tuoda konkreettisia ja mittakaavaltaan merkittäviä siirtymiä yhteiskunnan painotuksissa ja suuntautumisessa. Erityisen todennäköistä se on tällä kertaa.

Duon yhtymät toteutuvat vajaan 200 vuoden sykleissä eri elementeissä. 1800-luvun alusta lähtien ne ovat tapahtuneet maamerkeissä, sarjan viimeisin Härässä 2000. Planeettojen retrograde-vaiheiden takia elementtisarjat rikkoutuvat aika ajoin; 1980-1981 yhtymät (3 kpl) tapahtuivat maa-Neitsyen sijaan ilma-Vaa’assa. Nyt puhaltavat joka tapauksessa muutoksen tuulet, sillä 20.joulukuuta lähtien vuoteen 2199 asti ne toteutuvat ilman merkeissä (paitsi 2159 vesi-Skorpionissa). Astrologian näkökulmasta luvassa on fokuksen muutos yhteisöllisellä tasolla.

Maa-elementti edustaa astrologiassa kaikkea, millä on muoto, mikä on todellista, konkreettista ja pysyvää. Se liittyy omaisuuteen ja vaurauteen, kaikkeen sellaiseen, jolla on mitattava arvo. 1700-1800 -lukujen vaihteessa alkanut teollistuminen muutti maailman. Sen myötä siirryttiin omavarais- ja vaihtotaloudesta rahatalouteen ja kulutusyhteiskuntaan, jonka hedelmistä ja kirouksista edelleen – ja toistaiseksi – nautimme.

Ilma-elementti edustaa abstraktiota, teorioita, tietoisuutta, ajattelua ja viestintää. Se on avointa ja painotonta. Esimakua tulevasta saimme, kun Uranus – Vesimiehen ”uusi” hallitsija, kosmoksen Pelle Peloton – oli tieteiden, teknologian ja innovaation Vesimiehessä 1995-2003. Tuolloin mm. kloonattiin Dolly-lammas ja kartoitettiin ihmisen geeniperimä. Jupiter/Saturnus -yhtymä toteutui edellisen kerran Vesimiehessä vuonna 1226.

Kauris ja Vesimies eroavat elementin lisäksi myös ilmenemismuodoltaan.

Kauris kuuluu johtaviin merkkeihin, joiden energia on uutta, aktiivista, itsenäistä ja vahvaa. Ne ovat asioiden alkuunpanijoita. Vuodenajat vaihtuvat, kun Aurinko saapuu johtaviin merkkeihin; uutta alkua merkkaavat kalenterissa seisaus- ja tasauspäivät.

Vesimies lukeutuu vakaisiin merkkeihin, joissa johtavissa merkeissä käynnistetyt uudet alut toteutetaan ja vakautetaan käytäntöön. Vakaat merkit ovat ylläpitäjiä. Voi olla, että elämämme hieman tasaantuu väliaikaisesti ainakin siihen asti, kunnes Pluto saapuu Vesimieheen 2024.

Aurinkokuntamme jättiläinen Jupiter ja sen kaveri Saturnus renkaineen.
KUVA: NASA/GSFC

Saturnus, joka on Vesimiehen perinteinen hallitsija ajalta ennen ulkoplaneettojen löytymistä, kävi Vesimiehessä kääntymässä jo 21.maaliskuuta-1.heinäkuuta. Kyseinen ajanjakso saattaa antaa vihjeitä tulevasta. Silloinhan me elimme Saturnuksen toiveiden mukaisesti: pysyimme kotona ja minimoimme kontaktit muihin. Me toisin sanoen hyväksyimme yhteisönä (Vesimies) vapautemme (Vesimies) rajoitukset (Saturnus).

Tulevaisuuteen tähyävä Vesimies ei ole konservatiivisena traditionalistina pidetylle Saturnukselle niin outo ympäristö kuin saattaisi luulla. Saturnus tekee tunnetusti mielellään huolellisia suunnitelmia ja sen tavoitteena pitkällä tähtäimellä on nimenomaan parempi tulevaisuus, mutta kuitenkin sellainen, joka rakentuu vakaille perustuksille eikä pilvilinnojen varaan.

Vapautuminen (Vesimies) peloista ja rajoituksista (Saturnus), jotka estävät meitä vaurastumasta/kasvamasta (Jupiter)? Toteutumiskelpoiset (Saturnus) visiot (Jupiter) tieteessä (Vesimies)? Turvallinen (Saturnus) ja suvaitseva (Jupiter) yhteisöllisyys (Vesimies)? Universaalia (Vesimies) vakautta (Saturnus) ja vaurautta (Jupiter)?  

Vai onko luvassa jatkoa 1.korona-aallon karanteeniin? Saturnus Vesimiehessä = este yhteisöllisyydelle = ihmisten välinen etäisyys. Saattaa siis käydä niin, että tulossa on pimeä ja kylmä (Saturnus) talvi (Saturnus) paitsi konkreettisesti niin myös vertauskuvallisesti.

Kovasti kiinnostaa nähdä myös, mitä Marsilla on agendallaan 20.joulukuuta, kun se tekee neliön pakottavaa aspektia siihen ylikuumentuneeseen pisteeseen – todelliseen hot spottiin -, jossa Saturnus ja Pluto kohtasivat 12.tammikuuta. Vielä aatonaattona se haastaa kuin hyvän joulun toivotuksena neliöllään Pluton 3. ja viimeisen kerran sekä siinä ohessa Trumpin Saturnuksen oppositiolla – Merry Christmas Donald, hohohoo -, minkä jälkeen Marsin osuus tässä operaatiossa on väliaikaisesti päätöksessään.

Uusi vuosi – uudet aspektit

Ilman vuorovaikutusta maailmankaikkeus olisi staattinen ja elämä yksitoikkoista. Astrologian maailmassa vuorovaikutus tarkoittaa aspekteja. Uuden vuoden alkumetreillä seuraavat planeettojen väliset suhteet lienevät kiinnostuksen arvoisia:

Pelle Peloton lopettelee peruutusvaihettaan 14.tammikuuta.  Sen kunniaksi se – siis Uranus Härässä (markkinatalous) – on kolmion suotuissa aspektissa suloiseen Venukseen (sopu) Kauriissa (auktoriteetit, kauppa, velat). Epävakaat markkinat rauhoittuvat?

Vain paria päivää myöhemmin Jupiter (korkein oikeus, pankit, kansakunnan varallisuus) Vesimiehestä (eduskunta, lainsäädäntö) haastaa neliöllä Uranuksen (poliittiset jännitteet, markkinatalous) Härässä (raha-asiat) – ehkä suuren luokan rahaan liittyvä media (Jupiter) sensaatio (Uranus) liittyen yhteiseen varallisuuteen?

Seuraavaksi kantaa ottaa Mars (lakot, konfliktit, oppositio), joka on yhtymässä (jaettu agenda) out-of-the-box Uranukseen sopivasti sinä päivänä (20.tammikuuta), kun Yhdysvalloissa on ohjelmassa vaalit voittaneen presidenttiehdokkaan virkaanastujaiset. Mars + Uranus = surprise, surprise!

Tuskin maltan odottaa.

Kirjoitettu

Käännekohdassa? Osa 1

Sana kriisi on tullut suomeen ruotsin kautta ranskasta. Ranskan crise-sanan kanta on latinan crisi, joka tarkoittaa ratkaisevaa käännettä.

Kuluvan vuoden astrologisia karttoja etukäteen katsellessaan jopa kaltaiseni asian harrastelija ymmärsi, että tuloillaan oli jotain merkittävää. Kun raskaan sarjan toimijat, yksityisen ja yhteisen rajapinnassa vaikuttavat sosiaaliset planeetat Jupiter ja Saturnus ja silmänkantamattomissa operoivista ulkoplaneetoista ulommaisin, globaali muutosvoima Pluto kohtaavat Kauriissa ja viipyvät siellä vaihtelevina kokoonpanoina melkein kokonaisen vuoden, on selvää, ettei rendez-vous jättäisi ketään kylmäksi.

Etukäteen varsinkin amatöörin oli miltei mahdotonta merkkien ja planeettojen symboliikan monimerkityksellisyyden ja -kerroksellisuuden takia sanoittaa sitä, mitä tuleman piti. Nyt kun olemme eläneet korona-aikaa yli puoli vuotta, on retrospektiivisesti hyvin helppoa ymmärtää, miksi koko ihmiskunnan olemassaolo koki 12.tammikuuta mullistavan ja kauaskantoisen käänteen.

  • Kauriissa hallinnoidaan vakiintuneita poliittis-taloudellisia valtarakenteita ja hallitsevaa eliittiä sekä niistä nousevaa kansallista mainetta ja statusta. Yksilön elämässä Kauris henkilöityy auktoriteetteihin, joilla on tavalla tai toisella määräysvaltaa meihin. Tämä on konteksti, jossa elämme tammikuista kohtaamista todeksi. Avainsana: resilienssi.
  • Saturnus – Isä-Aika, Viikatemies, Karman herra, Suuri opettaja, perinteisesti ”Isompi paha” – on Kauriin hallitseva planeetta. Se edustaa lakia ja järjestystä ja yhteiskunnan vanhempia ikäluokkia sekä hengenvaarallisia epidemioita, kansallisia hätätiloja, valtiollisia hautajaisia, julkista surua ja pettymystä. Saturnus on monessa merkityksessä ylittämätön este ja hidaste, mutta ilman Saturnusta olisimme hukassa. Se on inhorealisti järkevä aikuinen, joka torppaa haihattelut ja kevytkenkäisyydet ja antaa lapsilleen rajat. Saturnus arvostaa kovaa työtä, (itse)kuria ja sitkeyttä.
  • Pluto edustaa suurta valtaa ja varallisuutta sekä pakottavan ja peruuttamattoman metamorfosin periaatetta muodossa, tilassa, toiminnassa jne. ja näkymättömän tulemista näkyväksi/piilotetun tulemista päivänvaloon. Väestötasolla se markkeeraa massoja ja joukkovoimaa. – Toimintatapaansa Pluto toteuttaa Kauriissa Kauriin agendalla ja isäntänsä Saturnuksen ohjauksessa.
  • Edellisen kerran Pluto ja Saturnus kohtasivat Vaa’assa 1982. Kauriissa ne kohtasivat viimeksi 1518.

”Saturnus liitetään pelkoon, lopullisuuteen ja kuolevaisuuteen, mutta Pluto edustaa enemmän kauhua (ts. äärimmäistä pelkoa) ja sitä, mitä tapahtuu, kun joku tai jotain elämässämme kuolee. Pluto edustaa tapahtuneen jälkiseurausta sekä jälleensyntymää, uudistumista ja nahan luomista. Saturnuksen tapauksessa tie päättyy, mutta Pluton toiminnan seurauksena maasto on muuttunut peruuttamattomasti – emme olisi edes voineet välttää sitä ja nyt takaisin palaaminen ei ole mahdollista.”

Dim All the Lights – Some Musings on Saturn-Pluto, the Most Feared Combination in Astrology

© Frank C. Clifford, first published in the Mountain Astrologer, 2020 / 14.09.2020

Kohti tuntematonta

Pienemmissä, mutta ei merkityksettömissä rooleissa meneillään olevassa spektaakkelissa ovat Jupiter ja Mars.

  • Jupiter – ”Isompi Hyvä” – ehti huutoetäisyydelle Plutosta maaliskuussa ja osallistui operaatioon median edustajana: WHO julisti Covid-19:n globaaliksi pandemiaksi 11.3. – Jupiter hallinnoi runsautta ja vaurautta. Se laajentaa ja kasvattaa kaiken, mihin se koskee – sekä hyvässä että pahassa. – Valitettavasti Kauris ei ole Jupiterin mielipaikka maailmassa. Saturnus ja Jupiter edustavat toiminnassaan vastavoimia, ja Jupiter on Saturnuksen hallitsemassa Kauriissa heikkouden tilassa. – Yhteiskunnallisessa astrossa kosmopoliitti-Jupiterin vastuulla on mm. rajat ylittävä liikenne kuten ulkomaankauppa ja kansainvälinen matkailu eikä ilmailun historiassa ole tapahtunut koskaan mitään merkittävää ilman Jupiteria. Nyt korona sulki rajat ja katkaisi Jupiterilta siivet. Jupiterin tehtäväksi näyttää ainakin toistaiseksi jääneen Pluton ja Saturnuksen tukeminen maksimoimalla näiden toiminnan vaikuttavuus.
  • Kierrokset lisääntyivät entisestään maaliskuun puolivälin tietämillä, kun Kauriiseen saapui kosmoksen paras tuuppari, käynnistäjä ja aktivoija Mars, perinteisesti ”Pienempi paha”. Sen toimenkuvan osaksi ovat langenneet mm. väkivalta, rikolliset ja sodat sekä lääketieteellisessä astrologiassa infektio- ja tartuntataudit. – Mars oli kuin dynamiittipötkö, jonka sytytyslangan joku – muurahaiskäpy? – oli tuikannut palamaan ja joka räjähti, kun Mars ehti vaikutusetäisyydelle ensimmäiseen Kauriissa olleista kollegoistaan. – Mars oli vuoronperään yhtymässä ensin Jupiteriin, sitten Plutoon ja viimeiseksi Saturnukseen. Yhtymän aspektissa planeettojen energiat sekoittuvat ja planeetat toimivat yhdessä; Marsin yhtymät muihin taivaankappaleisiin edustavat stereotyyppisesti uusia alkuja. Kun kaikki toimijat olivat saaneet riittävän annoksen Marsin sähäkkää energiaa, testosteronilla käyvä sotilas jatkoi matkaansa kohti uusia seikkailuja. – Koolla ei ollut tässäkään operaatiossa merkitystä.

Fast forward

Karanteeni ja erilaiset rajoitukset, joita olemme saaneet harjoitella kuluneen puolen vuoden aikana, ovat 100-prosenttisesti ”Saturnus Kauriissa” -ilmiö: este, raja, eristys, rajoitus, kielto, hidaste, niukkuus, vankila, kellari …

Alku sujui jonkinasteisessa shokkitilassa. Sitten tuli kesä ja suvantovaihe; saatoimme teeskennellä, että kaikki on hyvin. Varsinkin elokuussa aika tuntui pysähtyvän. Niinhän se tavallaan teki.

Kuten tunnettua, planeetat näyttävät meidän näkövinkkelistämme ajoittain liikkuvan tavallisesta poikkeavaan suuntaan taivaalla. Kyseessä on visuaalinen harha, joka liittyy Aurinkoa kiertävien planeettojen keskinäisiin sijainteihin kiertoradoillaan. Tällä kertaa harha oli moninkertainen, sillä kaikki isot toimijat Jupiterista Plutoon peruuttivat samanaikaisesti.

Pikkuhiljaa planeetat toinen toisensa jälkeen ovat palanneet normaaliin päiväjärjestykseen, viimeisimpänä Pluto viikko sitten.

Peruutusten takia Jupiter (18°38’30”), Pluto (22°29’49”) ja Saturnus (25°27′ 8″) ovat edelleen hyvin lähellä toisiaan, käytännössä yhtymässä.

Juuri nyt ennustaminen on lähes mahdotonta. Se kyllä tiedetään varmasti, että kohti huonompaa ­aikaa mennään loppukesän pienen elpymisen jälkeen. Mutta milloin? Miten jyrkkä käänne on? Milloin on odotettavissa parempaa?

HeSan pääkirjoituksesta 6.10.2020

Samaa miettii moni meistä. Olemme omasta mielestämme toimineet järkevästi, osoittaneet suurta kärsivällisyyttä, mukautuneet (melkein) mukisematta rajoituksiin ja käyttäytyneet kaikin puolin kypsän aikuisen tavoin – kuin suoraan Saturnuksen ”Kunniallisen ihmisen käsikirjasta”. Eikö tämä jo riitä?

Olisiko Marsilla vastaus – olihan se keskeisessä roolissa pandemian käynnistämisessä. Mars vietti kesän kotona Oinaassa. Tämänkertainen kotiloma jatkuu kuitenkin tavallista pidempään, sillä nyt on Marsin vuoro peruuttaa. Sen retrograde-vaihe alkoi 9.9 ja päättyy vasta marraskuun puolivälissä. Kokonaan selvillä vesillä olemme vasta, kun Mars siirtyy Härkään loppiaisena 2021.

Oinaasta käsin Mars on muistuttanut Kauriin kolmikkoa olemassaolostaan neliön aspektilla, joka on jatkumoa maaliskuisten yhtymien aloittamaan Marsin ja toisten planeettojen väliseen uuteen sykliin. Neliö sopivassa määrin annosteltuna aiheuttaa toimintaa tuottavia jännitteitä, mutta yliannostuksesta on seurauksena stressiä. Se on pakottava aspekti, joka pahimmillaan painostaa etenemään, vaikkei oikeasta suunnasta ole varmaa tietoa.

Marsin peruutusvaiheen ansiosta neliöitä Oinaasta Kauriiseen on muodostunut mennen tullen eli tupla-annos jokaiselle osalliselle. Sarjan ensimmäinen oli Marsin neliö Jupiteriin 4.8, ja sarjan päättää verkkaisesti liikkuvaan Plutoon kohdistuva kolmas ”bonusneliö” aivan joulun alla. Yhteensä seitsemän jännitteitä ylläpitävää kosketusta.

Aspektin ja merkkien näkökulmasta toisensa haastavat nopea ja hidas, nuori ja vanha, hetken lapsi ja strategisti, vapaudenrakas seikkailija ja kurinalaisesti sääntöjä noudattava traditionalisti, minä ja muut, yksilö ja yhteiskunta. Tuloksena on mm. kansalaisten kärsivällisyyden koettelua, tyytymättömyyttä ja pelkoa, agressiivista vastakkainasettelua ja auktoriteettien kyseenalaistamista, yhteiskunnallista epävakautta. Vaakakupeissa punnitaan riskit versus varovaisuus, tähänastinen tapa toimia versus uudet säännöt. Kuulostaa tutulta, vaikkei toki ainutlaatuiselta – korona on kärjistänyt pinnan alla muhineita ongelmia ja nostanut ne päivänvaloon.

Sama meno todennäköisesti jatkuu, kunnes Mars poistuu Oinaasta.

Jutun osassa 2 katsellaan tulevaan – edessä on jännittäviä aikoja. Harald Hirmuista lainatakseni: ”Elämä on pääosaltaan sotaa ja taistelua ja joskus siihen sisältyy myös vaikeampia aikoja.”