Kirjoitettu

Korona tarttui kieleen

Latinan sana corona tarkoittaa alun perin kukkaköynnöstä ja seppeltä.

Jo latinassa, ennen muihin kieliin kulkeutumistaan, corona on alkanut merkitä myös hallitsijan tai muun arvovaltaisen henkilön päänkoristetta, kruunua. Merkitys on lainautunut muihin kieliin; latinasta lainattuja ovat esim. saksan Krone, ruotsin krona (ja siitä suomen kruunu), englannin crown ja venäjän koróna.

Kruunu on ollut hallitsijan tunnusmerkki. Koska kruunu oli vallan symboli, se ilmestyi kolikkoihin, minkä jälkeen se antoi nimen myös itse kolikolle ja sittemmin usean maan rahayksikölle (viron kroon, ruotsin krona, norjan ja tanskan krone, islannin króna, tšekin koruna). Niinpä myös kolikon vaakuna- tai kuvapuoli on suomeksi kruuna.

Kruunu-sana on otettu käyttöön kuvallisessa merkityksessä myös eri tieteenaloilla. Auringon kaasukehä on korona, sydäntä ympäröivän valtimon tieteellinen nimi on arteria coronaria, ja pallomaiset koronaviruksetkin saivat nimensä kruunua muistuttavan rakenteensa takia.

Kielikello 2/20, Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel: Korona on muutakin kuin virus

Reilu vuosi sitten, 13.tammikuuta 2020, kirjoitin artikkelissa ”Sanoilla on merkitys/tä” mm. näin: ”Vuoden vaihtuessa on tapana katsoa sekä eteen- että taaksepäin. Kieliasioissa tulevaisuuden ennustaminen on miltei mahdotonta, sillä kieli kuvastaa aikaansa ja maailmanmeno on parhaimmillaankin epävakaata ja täynnä yllätyksiä.”

Toteamukseni ennustamisen vaikeudesta kävi tällä kertaa toteen maksimaalisesti, kun yllätys saapui koronaviruksen muodossa. Sen vaikutus jokapäiväiseen kieleen on ollut historiallisen suuri – osin ohimenevästi, osin pysyvästi. Koronavuosi 2020 oli kiireistä aikaa sanakirjojen toimittajille ja muille kielen ammattilaisille.

Oma Kotuksemme lisäsi tietokantaansa vuoden aikana noin 4000 uudissanaa, joista reilut sata on korona-alkuisia yhdyssanoja. Lääketieteellisessä merkityksessä sana korona oli otettu mukaan jo SARS-epidemian yhteydessä.

Joku toinenkin saattaa olla tieteellisellä ja virallisella koronasanastolla kyllästetty. Onneksi uudissanalistoilla on myös sellaisia uutuuksia, jotka ilmentävät kulttuurisia erikoispiirteitä tai ovat muuten mielenkiintoisia tai vain oivaltavan hauskoja.

Kielitoimiston sanakirjaan ovat päätyneet mm. seuraavat uudissanat:

  • Aulatervehtijä: esim. terveysaseman aulassa kävijät vastaanottava henkilö, joka arvioi kysymyspatterin avulla, onko kävijä potentiaalinen koronapotilas, ja ohjaa hänet tuloksen perusteella oikeaan suuntaan.
  • Tapaamiskontti: mm. hoivakodin asukkaille ja heidän omaisilleen turvalliset tapaamiset mahdollistava, kahteen osaan väli-ikkunalla jaettu konttimainen tila.
  • Vanha käsi: tilanne, jossa Teams-palaverissa käden muotoista kuvaketta klikkaamalla on pyydetty puheenvuoro ja kuvake unohtuu aktiiviseksi, vaikka asia ei ole enää ajankohtainen.

Tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa todennäköiseltä, että virus siirtyi ihmisiin villieläinkaupan yhteydessä, ilmeisesti lepakosta muurahaiskävyn kautta. Ihminen on tunkeutunut muiden lajien reviireille ja toimintamme on ylittänyt muun luonnon sietokyvyn raja. Korona rakensi sillan muusta luonnosta meihin.

Luontokadolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ja pörriäisteoilla autetaan pölyttäjiä tarjoamalla niille elintilaa esimerkiksi kukkia istuttamalla tai jättämällä ruohikot leikkaamatta.

Lahden toisella puolella

Läntisessä naapurissamme uudissanalistan julkaisee Institutet för språk och folkminnen. Vuoden 2020 listan 39 sanasta joka toinen liittyy tavalla tai toisella koronaan, mikä on valinnat tehneen kielineuvoston mukaan historiallista.

Hobbyepidemiolog (myös soffepidemiolog) on nopeasti kasvava ammattiryhmä, joka ilman minkäänlaista asiantuntemusta jakaa olematonta tietämistään kotisohvan uumenista. Vielä tätäkin ryhmää nolompia ovat mm. erilaisilla verkkosivustoilla mukamuka-faktoillaan tieteenalojen ammattilaisia haastavat lesserwisserit.

Mm. edellä mainittujen lajien kiihtyvän levinneisyyden takia medialukutaidon alalajin hälsolitteracitet tulee kuulua jokaisen kansalaisen työkalupakkiin. Kaikkien on jo oman mielen/terveytensä takia näinä valeuutisten aikoina suotavaa osata hakea, löytää, ymmärtää ja varsinkin arvioida sähköisissä medioissa julkaistavaa terveystietoa

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin toiminnasta huolimatta ruotsalaiset lensivät edelleen ahkerasti ”etelään”, kunnes korona tuli Gretan avuksi ja myös ruotsalaisten lomalaisten määrä alkoi hiipua Välimeren rannoilla. Suosittujen lomakohteiden pieneneviin matkailijatuloihin viittaa uudissana underturism. Sillä kuvataan tilannetta, jossa matkailijoiden määrä on liian pieni elättämään matkailuriippuvaisia kohteita.

Sanan merkitys on koronan kuristuksessa muuttunut. Vielä 2019 sitä käyttivät markkinoinnissaan suurista matkailijavirroista syrjään jääneet matkakohteet, jotka tarjoutuivat aidoiksi, alkuperäisiksi ja paikallisiksi vaihtoehdoiksi överturism-ilmiöstä kärsiville kohteille. Överturism tarkoittaa niin suurta matkailijoiden määrää kohteissa tai nähtävyyksissä, että paikallisympäristö ja historialliset paikat vahingoittuvat ja asukkaiden elämänlaatu heikkenee. Ilmiöstä ovat kärsineet mm. Barcelonan, Santorinin ja Venetsian asukkaat.

Paljon sanottavaa

Elämme tosiaan poikkeuksellisia aikoja. Englanninkielen vaikutusvaltaisin toimielin Oxford English Dictionary hylkäsi vuosikymmenisen perinteensä, kun yhden ”vuoden sanan” valinnan sijaan kyseistä sanakirjaa julkaiseva kirjapaino laati 36-sivuisen raportin kielen muutoksista ja uudissanoista.

Päättynyttä vuotta kuvataan raportissa kielen muutoksen näkökulmasta niin ennennäkemättömäksi, ettei sitä voi näppärästi (neatly) tiivistää yhteen sanaan. Muutos kielessä on ollut myös nopea. Oxfordin leksikografien mukaan koko maailma puhuu koronaa yhtä sujuvasti kuin äidinkieltään, kun lääketieteen ammattisanastosta on tullut David ja Margaret Smithien arkista puhekieltä.

Pandemian vaikutus kieleen ulottuu kaikille elämänalueille. Sen myötä olemme mm. siirtyneet uuteen ajanlaskuun: ennen koronaa ja koronan jälkeen eli pre-covid ja post-covid. Aika ennen koronaa lyhentyy englannissa nokkelasti muotoon BC (before Covid). Koronan aikana alkuun saatetut vauvat ovat puolestaan coronials, ja koronan leviämisen estämiseksi annettuja määräyksiä ja suosituksia rikkova ääliö on covidiot.

Kaltaiselleni kotiin linnoittautuneelle etätyöläiselle (WFH Work from Home) listalla on monia liiankin tuttuja ilmiöitä. Niistä yhdestä olen pyristellyt eroon mieltäni suojatakseni: doom/scrolling tarkoittaa miltei hypnoosin kaltaisessa tilassa tapahtuvaa loputonta huonojen (korona)uutisten selailua verkossa. Se ei ole kenellekään hyväksi parhainakaan aikoina puhumattakaan nykyisessä maailman tilanteessa.

Blursday on puolestaan joku viikonpäivä: ehkä maanantai, ehkä tiistai, mahdollisesti keskiviikko – tai ehkä sittenkin torstai … tai – toivottavasti – perjantai. Päivät ovat monenlaisten rajoitusten takia niin toistensa kaltaisia, että oikeastaan viikossa on jäljellä enää vain kaksi päivää: työpäivä ja viikonloppu. Blursday-päivien pukukoodi on waist-up. Ihan sama mitä alaosassa on, jos mitään, kunhan Teams-palaverin alkaessa yläosana on jotain kylpytakkia edustavampaa.  

Suosittelen oxfordilaisten monipuolista raporttia lämpimästi kaikille kielistä innostuneille.

Atlantin takana Yhdysvaltojen kieliviranomainen jatkoi yhden sana perinteellä. Hakutuloksien määrään päätöksensä perustavan Merriam-Websterin vuoden 2020 sana on pandemic. Linkin takaa löytyy koko mielenkiintoinen ehdokaslista.

Pandemian etymologiset juuret ovat muinaisessa Kreikassa: pan tarkoittaa kaikkia ja jokaista, dimos ihmisiä, kansaa ja kansalaisia. Pandemia koskettaa kaikkia. Nuorempaa ikäpolvea on sana infodemic (information epidemic), joka näki päivänvalon 2003 Sars-epidemian yhteydessä ja heräsi henkiin keväällä 2020, kun myös covid-19:sta alkoi näkyä mediassa enemmän mutua ja tahallista faktojen vääristelyä kuin tieteellistä tietoa.

Jaettu kokemus

Toinen Britannian arvovaltaisista kieliauktoriteeteista on Collin’s Dictionary, jonka sanavalinnan ratkaisi mm. sanan käyttötiheys: lockdown voitti kisan ylivoimaisesti.

Jos koko maailma saisi äänestää vuoden globaalia uudissanaa, epäilen, että lockdown saattaisi hyvinkin napata kirkkaimman mitalin. Koronakokemusten variaatio on ollut laaja, mutta yksi käy ylitse muiden: miljardien ihmisten elämää on rajoitettu hallitusten suosituksilla, määräyksillä ja laeilla. Olemme olleet samassa veneessä (luonnollisesti vain teoriassa) ja kantaneet kortemme kekoon viruksen leviämisen vastaisessa taistelussa. Kyseessä on kaikki rajat ylittävä kokemus, josta koko maailman sopii käyttää pallomme puhutuimman lingua francan sanaa.

Meillä Kotus näyttää suosivan lockdownille joustavaa ja lempeää vastinetta liikkumisrajoitukset. Tosin käytännössä mm. media käyttää aiheesta uutisoidessaan yleisesti englannin lockdownia, joka ennen koronaa oli ensisijaisesti vankilasanastoa ja tarkoitti tilannetta, jossa vangit suljettiin selleihinsä turvallisuussyistä. Tilanne on tuttu ainakin televisiosta.

Lockdown on mm. ruotsalaisten ja saksalaisten TOP10 sanojen joukossa sellaisenaan. Espanjassa nimettiin koronapitoiselta ehdokaslistalta vuoden sanaksi confinamiento, jota anglismien vastaisessa hengessä suositellaan käytettäväksi lockdownin sijaan. Merkitykseltään sanat ovat identtiset: molemmat tarkoittavat väestön pakotettua kotiarestia. Aresti- ja muita koronasääntöjä rikkova on espanjaksi sekä covidiota että coronaburro (korona-aasi).

Pandemian ohella monet muut lääketieteen termit maailmalle antaneille Homeroksen jälkeläisille korona on englanninkielinen vitsaus. ”Koronarajoituksista puhuessaan Kreikan hallitus ja media käyttävät pääsääntöisesti englanninkielisiä termejä”, kirjoittaa YLEn Sara Saure artikkelissaan ”Pandemia tulee kreikan kielestä, mutta koronasulku on Kreikassa lockdown”.

Sauren haastattelema kreikanopettaja Alexandra Ignatiadou arvelee, että vieras kieli saattaa myös luoda tervetullutta etäisyyttä pandemiaan. Hän ei näe lainasanoja uhkaksi 5000 vuotta puhutulle kielelle, joka on aikojen kuluessa saanut paljon vaikutteita muista kielistä. Kreikassa ei ole kieltä huoltavaa Kotuksen kaltaista viranomaista, joten vieraan kielen sanat otetaan käyttöön usein sellaisenaan tai korkeintaan hieman muokattuina.  

Verbaalisesti lahjakkaat, mielikuvitusrikkaat ja tilannehuumoria ymmärtävät kreikkalaiset ovat epäilemättä keksineet lukemattomia uudissanoja kuukausikaupalla jatkuneiden lockdownien aikana. Odotankin innolla sitä post-korona päivää, kun pääsen kuulemaan Homeroksen kieltä uusin tvistein.

Kirjoitettu

Sanoilla on merkitys/tä

Vuoden vaihtuessa on tapana katsoa sekä eteen- että taaksepäin. Kieliasioissa tulevaisuuden ennustaminen on miltei mahdotonta, sillä kieli kuvastaa aikaansa ja maailmanmeno on parhaimmillaankin epävakaata ja täynnä yllätyksiä.

Niinpä kieliauktoriteetit tyytyvätkin listaamaan uudissanojen muodossa kielessä jo tapahtuneita muutoksia. Uudissanat syntyvät yhteiskunnan muutosten tuomaan tarpeeseen, sillä asioista ei voi puhua ilman nimiä. Muuttuva kieli on elävä kieli ja aikansa todellisuuden peili.

Uudissanoja

Oma Kotimaisten kielten keskuksemme KOTUS listaa kuukausittain sanapoimintoja, jotka liittyvät framilla olleisiin ilmiöihin ja tapahtumiin. Kunkin vuoden sadosta kuitenkin vain muutama sana päätyy Kotuksen julkaisemaan verkkosanakirjaan. Tällä kertaa myöhemmin keväällä päivitettävään painokseen sisällytetään kaksi uudissanaa, joista toinen on suora laina englannista:

Grooming: lapsen tai nuoren houkutteleminen seksuaaliseen toimintaan; varsinkin verkkoviettelystä

Maalittaa: asettaa joku maalitauluksi vahingoittamistarkoituksessa (varsinkin sosiaalisessa mediassa). Sana on lähtöisin sotilaskielestä, jossa se tarkoittaa mahdollisten sotatoimien kohteiden kartoittamista.

Ajastamme kertovat myös mediassa miltei päivittäin näkyneet ja kuuluneet ilmastolakko (päättäjiltä ilmastotekoja vaativien nuorten koulupäivän aikana järjestämistä mielenosoituksista), kasviliha (lihaa korvaava, kasviperäinen ruoan ainesosa – vaikken kyllä ymmärräkään, miksi kasviperäistä syötävää pitäisi kutsua lihaksi) ja lautashävikki (ruokahävikki, joka syntyy, kun ravintola-asiakkaat ottavat noutopöydästä enemmän ruokaa kuin mitä jaksavat syödä) sekä lentohäpeä, jota ihmiset tuntevat lentomatkailunsa aiheuttamista ympäristövaikutuksista.

Nousevia ”ammattinimikkeitä” uudissanojen listalla ovat influensseri ja mikrovaikuttaja. Molemmat toimivat lähinnä sosiaalisessa mediassa ja muokkaavat julkaisuillaan mielipiteitä ja toimintatapoja.

Listalla olevista sanoista toisilla on enemmän henkilökohtaista painoarvoa kuin toisilla. Kaksi vuotta sitten uudissanojen listalle nousi kuolinsiivous. Sillä varmistetaan, etteivät jälkeemme jäävät joudu valtavan raivausurakan eteen, kun itse poistumme autuaammille metsästysmaille. Päättyneen vuoden satoa on samaan tilanteeseen liittyvä hautaustahto eli tahdonilmaus omien hautajaisten järjestämisestä. Tavoitteena on, ettei päätöksenteko asiassa kaadu muiden harteille. Molemmat sopivat ilmentämään stereotyyppistä suomalaista taipumusta olla mahdollisimman vähäksi vaivaksi muille ihmisille edes kuoleman jälkeen.

Kulloinkin puhuttava kieli sanavalintoineen kuvastaa luonnollisesti keskeisiä sukupolvikokemuksia, joita hyödynnetään myös sukupolvien nimityksissä. Ne tavataan meillä määritellä +/- 15 vuoden ajanjaksolle syntymäajankohdan perusteella. Tässä yksi versio nimityksistä:

  • Sodan ja puutteen sukupolvi (s. 1900–1925)
  • Jälleenrakennuksen sukupolvi (s. 1925-1939)
  • Suuren murroksen sukupolvi (s. 1940–1955)
  • Lähiösukupolvi (s. 1955–1970) (hyvinvointisukupolvi 60-luvulla syntyneet)
  • Hyvinvoinnin ja laman sukupolvi (s. 1970–1985)
  • Yksilöllisen valinnan sukupolvi eli digisukupolvi (s. 1985–1999) (milleniaalit)
  • Epävarmuuden sukupolvi (s. 2000–) (diginatiivit)

HeSa, josta em. listaus on peräisin, etsii nyt lukijoiden avulla nimeä uudelle sukupolvelle. Ehdotuksia näyttää yhdistävän oletus siitä, että alkaneella 2020-luvulla syntyvät kokevat suuren, elleivät peräti mullistavan muutoksen, murroksen tai käänteen. Nähtäväksi jää, mikä ehdotuksista kuvaa seuraavan viidentoista vuoden ajanjaksoa parhaiten. Tässä tilanteessa jälkiviisaus on viisauden paras laji.

Synnit maksava sukupolvi, kauramaito(parta)sukupolvi, ahneuden jälkeinen sukupolvi, Greta-sukupolvi, jälkiviisauden sukupolvi, paskaa käteen -sukupolvi, uuden maailmanjärjestyksen sukupolvi, maailmanlopun sukupolvi, tulevaisuudeton sukupolvi, viimeinen sukupolvi, ilmastosukupolvi, ”doomerit” (sukupolvi, joka joutuu kohtaamaan mahdollisen ilmastonmuutoskatastrofin), toivon ja muutoksen sukupolvi, hyvinvoinnin palauttamisen sukupolvi, hyveiden sukupolvi, planeetan pelastajat -sukupolvi, kestävä sukupolvi.

Koko maailman Greta

Länsinaapurissa uudissanalistauksen julkaisee ”Institutet för språk och folkminnen”; lista on kokonaisuudessaan luettavissa täällä nyordslistan.

Climate activist Greta Thunberg photographed on the shore in Lisbon, Portugal December 4, 2019
Kuva: Time

Ketään ei liene yllätä, että listalla saa maininnan ilmastoaktivisti Greta Thunberg, jonka valtavaa vaikutusvaltaa myös Ruotsin rajojen ulkopuolella kuvataan sanalla Gretaeffekten: den påverkan mot ett mer miljövänligt beteende som klimataktivisten Greta Thunberg har inspirerat till.

Länsinaapureiden vakavasta ilmastohuolesta kertovat listan monet ilmastokriisiin liittyvät sanat kuten ilmastohätätila (klimatnödläge), joka edellyttää välittömiä toimia ilmastomuutoksen estämiseksi sekä ilmastoyksivalta (klimatdiktatur), joka olisi globaali, valtioiden toimivallan ylittäviä päätöksiä ilmastoasioista tekevä organisaatio. Ruohonjuuritasolla käytetään termejä smygflyga (lentää salaa kertomatta synnistään kenellekään) ja tågskryta (kehuskella ilmastoystävällisellä junamatkailullaan somessa). Toimintatavat herättävät epäilemättä valtavaa pahennusta Suomenlahden länsirannalla.

“Aikaamme määrittävä kysymys”

Otsikon mukaisesti ilmastonmuutosta luonnehti vuonna 2018 YK:n pääsihteeri António Guterres. Samoilla linjoilla on mm. perinteistä Oxford English Directory -sanakirjaa julkaiseva maailman suurin akateeminen painotalo Oxford University Press.

Sen valinta vuoden 2019 sanaksi on climate emergency. Valinta perustuu käyttöön ja hakuihin, joiden merkittävästi kasvaneet määrät kertovat valitsijan mukaan päättyneen vuoden hengestä sekä sanan potentiaalisesti kestävästä kulttuurisesta merkityksestä. Sanan lisääntynyt käyttö kertoo myös kielenkäyttäjien asennemuutoksesta: ilmastokriisistä on tullut ilmastohätätila.

Ilmastohätätila määritellään tilanteeksi, joka edellyttää kiireellisiä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tai pysäyttämiseksi sekä siitä aiheutuvien, mahdollisesti peruuttamattomien ympäristötuhojen välttämiseksi.

Huomattavaa on se, että tämänvuotisen Oxfordin sanalistan kaikki sanat liittyvät samaan aiheeseen: climate action, climate crisis, climate denial, eco-anxiety, ecocide, extinction, flight shame, global heating, net-zero, plant-based.

Merkittävää mediajulkisuutta polttava aihe sai Britanniassa jo toukokuussa, kun The Guardian -sanomalehti päivitti ohjeistuksensa toimittajilleen. Suosituksista päättänyt päätoimittaja Katharine Viner halusi omien sanojensa mukaan varmistaa, että lehden kieli on tieteellisesti täsmällistä ja samalla lukijoiden näkökulmasta ymmärrettävää.

Päätoimittajan suosittelemat termit lisäävät tehoja sanojen voimaan. Hätätila on muutosta uhkaavampi, kuumeneminen on lämpenemistä epämiellyttävämpää, luonnoneläimet on ilmaisuna ymmärrettävämpi kuin luonnon monimuotoisuus, kalapopulaatio ei näe kaloja vain ravintona kuten tekee kalakanta, ilmastotieteen kieltäjä on totuudenmukaisempi nimitys kuin ilmastonmuutosta epäilevä.

Use climate emergency, crisis or breakdown instead of climate change.
Use global heating instead of global warming
Use wildlife instead of biodiversity
Use fish populations instead of fish stocks
Use climate science denier or climate denier instead of climate sceptic

The urgency of climate crisis needed robust new language to describe it

Kiiski vastarannalla

Brittienglannin korkeimman auktoriteetin vastapari Atlantin valtameren toisella puolella on Merriam-Webster, joka yllätti valitsemalla vuoden 2019 sanaksi persoonapronominin they. Sanavalinta perustui perinteiseen tapaan muutokseen sanan hakujen määrässä em. opuksen tietokannasta: lisäystä yli 300 % edellisvuoteen verrattuna.

Kyseessä ei ole uudissana vaan vanhan sanan nousu puhekielisestä yleiskieliseen käyttöön. Sukupuolineutraalin yksikkömuotoisen persoonapronominin puutteessa they-sanaa on käytetty englannissa nyt yleistyvällä tavalla yli 600 vuotta. Siihen kohdistuvaa lisääntynyttä kiinnostusta selittää meilläkin paljon keskusteltu sukupuoli-identiteetin monipuolistuminen eli vapautuminen perinteisestä kahden vaihtoehdon pakkoraosta. Ruotsissa sanakirjaan otettiin 2012 vastaavaan tarkoitukseen neutraali pronomini hen pronominien hon ja han rinnalle.

Muutenkin Merriam-Websterin haetuimpien sanojen lista on näkökulmaltaan hyvin erilainen kuin oxfordlaisten lista. Britit katsovat ainakin akateemisissa piireissä brexitistä huolimatta ulospäin, mutta uudella mantereella katse suuntautuu tukevasti sisäänpäin. Useimmat listatuista sanoista liittyvät Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan.

Quid pro quo (sinä raaputat minun selkääni, minä sinun), impeach (viraltapano), crawdad (pientä hummeria muistuttava vesieläin), egregious (silmiinpistävän huono), clemency (valmius/halukkuus tuomion lieventämiseen), the (määräävä artikkeli), snitty (riitaisan pahantuulinen), tergiversation (selkeän lausunnon välttäminen sekä aatteesta, asemasta, puolueesta tai uskonnosta luopuminen), camp (liioiteltu, korkea- ja populaarikulttuuria yhdistelevä tyyli), exculpate (vapauttaa esitetyistä virheistä tai syyllisyydestä).

Ilmastohätätila ei näytä herättävän tiedonhaluja. Tekevätkö sanahakuja ensisijaisesti ne, joita aihe ei kiinnosta ja/tai jotka ovat ilmastotieteen kieltäjiä?

 

Ihminen elää merkityksistä, kielestä, jolla hän jäsentää, ymmärtää tai ei ymmärrä maailmaa; ihminen elää siitä, mikä on läsnä hänen ympärillään olevassa puhutussa ja kirjoitetussa tekstimaailmassa, ja siitä, mitä hän omassa kulttuurissaan, omassa itsessään tulkitsee. Merkitykset tulevat kaikesta siitä, mitä koemme, näemme ja uneksimme. Me olemme rakennus, johon vaikuttavat niin huoneemme ulkopuolella puuskuttava tuuli kuin sisällä palava kynttilä. Ihminen on kokonaisuus suuremmassa kokonaisuudessa, emmekä koskaan kykene piirtämään tätä kokonaisuutta tarkasti, suoraviivaisin vedoin. Näistä rajoituksista huolimatta kielen maailma on meille olennainen ja avara mahdollisuus.

Pirkko Nuolijärvi: Kieli kulttuurissa (Suomen Akatemian järjestämässä Kulttuuri 2001 -tiedekatselmuksen avajaisseminaarissa 27.9).

Kirjoitettu

Elävää kieltä

For last year’s words belong to last year’s language
And next year’s words await another voice.

T.S. Eliot

Sain syksyllä lahjaksi aktiivisuusrannekkeen, joka mittaa myös unen laatua ja määrää. Muutaman kuukauden käytön jälkeen nukuin huonommin kuin koskaan. Unesta oli tullut suoritus, jossa vain paras oli riittävän hyvää. Syntymälahjana saamani hyvät unenlahjat palasivat muutaman yön viiveellä sen jälkeen, kun riisuin rannekkeen.

suomen lippuLöysin selityksen unettomille öille Kotimaisten kielten keskuksen sanalistalta, kun tutkin uuden vuoden kunniaksi kieliauktoriteettien päivityksiä. Vuonna 2018 uudissanoja eri lähteistä lisättiin melkein 8000, joista yksi on ortosomnia. Se tarkoittaa ”unen laadun ja määrän liiallista, elämää häiritsevää tarkkailua ja kontrollointia”. Sana muodostuu muinaiskreikan sanasta ὀρθός (orthós) eli kunnollinen, oikea, suora ja latinan sanasta somnus eli uni.

En ilmiselvästi ole ainoa, jonka unen addiktiivinen teknologia on pilannut. Kotuksen sanatietokantaan lisätään vuosittain sanoja, jotka kertovat menneen vuoden tapahtumista ja ilmiöistä. Ortosomnia on siis ilmiö; uniteknologian kielteisistä vaikutuksista uutisoitiin ulkomaisessa mediassa epidemiana jo 2017.

Ortosomnialle on sukua toinen uudissana: ilmastoahdistus eli ilmastonmuutoksesta ja sen pohtimisesta johtuva ahdistus. Molemmissa angsteissa on kyse siitä, että tieto lisää tuskaa.

Kotuksen listalta löytyi myös toinen itselleni täysin uusi sana kotvia eli pitää taukoa työn lomassa. Kotvimisen on todettu edistävän työtehoa antamalla aivoille hengähdystauon. Tämänkin itsestäänselvyyden koetan pitää mielessä, vaikka se on urakalla töitä painavalle minälleni aika haasteellista.

ruotsin lippuRuotsin kieliviranomainen on nimeltään Språk-och folkminnen. Sen uudissanalistalla erityismaininnan sai tällä kertaa flygskam. Kyse on meilläkin uutisoidusta, naapurissa käydystä keskustelusta liittyen lentomatkailun päästöihin ja lentoveroon, jota ruotsalaiset ovat maksaneet huhtikuusta 2018 lähtien. Verolla on tarkoitus hillitä lentomatkailun ikävien ilmastovaikutusten svenssoneille tuottamaa häpeää ja huonoa omaatuntoa.

Sormituntumaksi kiinnostavaa ruotsalaislistaa tutkittuani jäi, että lahden toisella puolella lainataan englannin sanoja miltei sellaisenaan enemmän kuin meillä: whataboutism, techlash, swishjournalist, flossa, explainer, dm:a jne.

Omat suosikkini ovat nekin englantilähtöisiä, mutta sentään ruotsiin muokattuja: någonstansare ja varsomhelstare. Ensin mainittu tarkoittaa henkilöä, joka haluaa luoda vahvat siteet asuinpaikkaansa, toinen henkilöä, joka ei tunne tarvetta ”juurtua”. Jossailija ja missätahailija?

Englantia puhuvan maailman kaksi suurinta auktoriteettia edustavat luonnollisesti vanhaa maailmaa eli Britanniaa ja uutta maailmaa eli Yhdysvaltoja.

usa lippuAtlantin takana ylintä kielivaltaa käyttää Merriam-Webster, jonka verkkosivuilla käy kuukausittain yli 40 miljoonaa erityisesti kielen merkityksistä kiinnostunutta. Vuoden 2018 haetuin sana oli justice, joka sai kunnian tulla valituksi vuoden sanaksi.

Words are to confuse, so that at election time people will solemnly vote against their own interests.

Gore Vidal

Trumpin Amerikassa kansalaiset haluavat siis tietää, mitä kaikkea justice voi tarkoittaa.  Tämä ei yllättäne ketään, sillä harvassa oikeassa demokratiassa presidentillä on yhtä yksinvaltaiset elkeet kuin Trumpilla. Sanan suosio selittyy valinnan tehneiden mukaan sillä, että se oli keskiössä monissa menneen vuoden keskusteluissa ja uutisoinneissa koskien mm. rotujen välistä tasa-arvoa, yhteiskunnallista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta, rikosoikeuden päätöksiä sekä oikeusministeriön toimintaa.

Oikeuden ylläpitäminen ja jakaminen, lakien toimeenpano; tuomari; oikeudenmukainen, puolueeton, reilu; oikeudenmukainen toimintatapa, oikeamielisyys; lainkuuliaisuus; totuudessa, tosiasioissa ja kohtuudessa pitäytyminen.

Merrian&Webster: JUSTICE

Vilkaisin tätä juttua kirjoittaessani, minkä sanan haut ovat juuri nyt nousussa ja vastaus on cache. Ranskalaisperäinen sana merkitsee Merriam-Websterin mukaan piilopaikkaa, joka on tarkoitettu erityisesti ”vastaista käyttöä varten kätkettäville tarvikkeille” sekä nykyisin myös tietokoneen hyvin lyhytkestoista muistia.

Sanan äkillisen suosion 18.tammikuuta alkaen aiheutti BuzzFeed-uutissivusto, jonka mukaan Donald Trump oli käskenyt asianajajaansa valehtelemaan kongressille neuvotteluista, joita käytiin Trump Towerin rakentamisesta Moskovaan. Trump on toistuvasti kiistänyt, että hänellä olisi ollut business-suunnitelmia Venäjällä. FBI:n tutkijat saivat asiasta todisteita “through interviews with multiple witnesses from the Trump Organization and internal company emails, text messages, and a cache of other documents.”

iso-britannian lippuVanhassa maailmassa englanninkielen tilaa tarkkailee mm. The Oxford Dictionaries, jonka valinta vuoden 2018 sanaksi on toxic.

Toxic – myrkyllinen, toksinen – on juuriltaan kreikkalainen. Muinaiset kreikkalaiset voitelivat tappavalla toxikon pharmakon –myrkyllä nuoliensa kärjet. Toistaiseksi selittämätön seikka on se, että toxic-sanan kannaksi ei valikoitunut kreikan myrkkyä, lääkettä ja huumetta tarkoittava pharmakon vaan toxikon, jonka perusmuoto on jousta tarkoittava toxon.

Oxford Dictionariesin valinta ei perustu ensisijaisesti kansalaisten tekemiin verkkohakuihin vaan kielen ammattilaisten käsitykseen siitä, mikä sana kuvaa parhaiten vuoden eetosta eli kansan eettistä asennoitumista ja eettisiä arvoja sekä kansan tunnetilaa. Sanan uskotaan myös omaavan kestävää kulttuurista merkitystä.

But if thought corrupts language, language can also corrupt thought.

George Orwell, 1984

Valinnan tehneiden mukaan toxic-sanaa käytettiin sekä kirjaimellisessa että kuvainnollisessa merkityksessä moninaisissa yhteyksissä. Listalla ovat kemikaalit, miehisyys, huumeet, kaasut, ympäristö, ihmissuhteet, kulttuuri, jätteet, levä ja ilma.

Ilmaisun ”toksinen maskuliinisuus” nousun valitsijat yhdistävät #MeToo-liikkeeseen, ja sama selittänee valinnan myös kotimaisen Kotuksen uudissanojen listalle. Kotus määrittelee sen korosteiseksi miehisyydeksi, joka asettaa miehenä olemiselle liian ahtaat rajat.

Toxic-sanan ohella brittien listalle pääsi mm. uudissana cakeism. Se perustuu vanhaan  sutkaukseen, jonka mukaan kakkua ei voi sekä syödä että säästää. Cakeism liittyy luonnollisesti Brexitiin, ja monien brittien ainakin ulkopuolisten silmissä käsittämättömään harhaan mahdollisuudesta saada EU:sta irti kaikki hyvä ottamatta osaa esim. maksutalkoisiin. Ylioptimistinen filosofia laadittiin luultavasti marraskuussa 2016, kun se nähtiin muistiin kirjoitettuna  – ”What’s the model? Have cake & eat it” – erään konservatiivipuoleen kansanedustajan papereissa tämän poistuessa pääministeri Mayn virka-asunnosta.

Don’t use words too big for the subject. Don’t say infinitely when you mean very; otherwise you’ll have no word left when you want to talk about something really infinite.

C.S. Lewis

Kehittyvä kieli kertoo kansakuntien tilasta yllättävän paljon. Vuosittain julkaistavat uudissanojen ja poikkeuksellisen paljon käytettyjen sanojen listaukset päivittävät ytimekkäästi käsityksen maan tilasta ja kertovat, ”miten maa makaa”.  Kieli piirtää kulttuurin kuvan.

Kulttuurin peili – sanakatsaus vuoden takaa

Kirjoitettu

Kulttuurin peili

Ensimmäinen sanakirja, jossa suomi oli mukana: latinalais-skandinaavinen sanakirja Lexicon Latino-Scondicum (1637), sisälsi noin 2600 äidinkielemme sanaa. Kielitoimiston sanakirjan tuoreimmassa versiossa (2017) on yli 100 000 hakusanaa. Elämä oli aikaisemmin yksinkertaisempaa ja elinpiiri rajoittunut, mikä näkyi myös kielessä. Toimeen tultiin perussanoilla.

Koska kieltä ei käytetä tyhjiössä, ympäröivän maailman kehitys ja muutos vaativat kehitystä ja muutosta myös kieleltä. Uudissanojen syntytarve on vastustamaton luonnonvoima.

Kirjakielemme isä Mikael Agricola joutui 1500-luvulla keksimällä keksimään sanoja, koska hän aloitti kielen luomisen melkein puhtaalta pöydältä. Nykyisin upouudet sanat ovat aika harvinaisia; kielitoimisto tarjoaa niitä meille satunnaisesti kuin täkyinä. Useimmiten uusia sanoja rakennetaan yhdistämällä tuttuja sanoja tai tekemällä niistä johdoksia. Hyvin yleistä teknologian yhteen nivomassa ja kutistamassa globaalissa maailmassa on lainata sanoja muista kielistä ja muokata ne tarvittaessa oman kielen näköisiksi ja kuuloisiksi, jos sitäkään.

Sanasatoa Suomi100-vuodesta

Kotimaisten kielten keskus Kotus kerää vuoden mittaan esiin nousevia uudissanoja tietokantaansa. Ne eivät ole viranomaissuosituksia vaan sanoja, jotka kertovat mm. yhteiskunnallisista ilmiöistä ja muutoksista. Niitä ei myöskään sisällytetä automaattisesti Kotuksen ylläpitämään, kaikkien käytettävissä olevaan Kielitoimiston sanakirjaan.

Vuoden 2017 sato oli runsas: uudissanoja kirjattiin tietokantaan noin sata, joista tässä muutamia poimintoja.

Länsimetron valmistumista läheltä seuranneiden positiivisesta ajattelusta kertoo vihdoin käyttöön otetun joukkoliikennevälineen lempinimi Josse. Jossella ajelen itsekin päivittäin nyt, kun se on toistuvien viiveiden ja moninaisten värikkäiden vaiheiden jälkeen mahdollista.  Idea Josseen (”jos se tulee”) lainattiin manselaisilta, jotka kutsuvat bussejaan nysseiksi (”nyt se tulee”).

Loistavaa tulevaisuutta uskallan ennustaa myös työelämän muutoksesta kertovalle lainasanalle diginomadi, joka tarkoittaa työntekijää vailla vakituista työpistettä. Diginomadin työpaikka on siellä, minne hän läppäri kainalossaan loikkii.

guy-2618928_640

Sen sijaan virkakielen makuinen osallistumistulo on kaikista näkökulmista niin epäonnistunut viritelmä, että sen toivoisi sananakin palaavan sinne mistä tuli. Kyseessä on hallituksemme työnäyte: työttömyysturvan aktiivimallin osaksi pitkäaikaistyöttömille suunniteltu ”ns. osallistava sosiaaliturva, jossa tuen saamisen ehtona on osallistuminen yhteisön toimintaan, kuten opiskeluun, työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön”. Jos muut uudissanat kertovat ensisijaisesti elinympäristön muutoksista, tämä kertoo hallituksemme harhaisuudesta ja kansalaisten arjesta vieraantumisesta.

Kaiketonta – siis useita tavallisia ruoka-aineita sisältämätöntä, kuten maidotonta, munatonta ja gluteenitonta – ruokaa ei itselläni ole tarvetta kokeilla, mutta tämä luultavasti hieman kieli poskessa käyttöön otettu sana on mielestäni nokkela ja hauska. Puutetta ilmaiseva pääte on yhdistetty sanaan, jonka lupauksen pääte nollaa täysin.

Sävyltään synkeä kuolinsiivous – suora laina ruotsista – on sitä vastoin ollut kodissani meneillään jo pitkään. Sillä tarkoitetaan omien tavaroiden sortteerausta ja raivausta hyvissä ajoin, ettei kaikin puolin ikävä homma jää jälkeenjäävien huoleksi. Kyseessä on siis Kon Marin elämänfilosofian yksi alalaji.

Tammelassa sikala muutettiin sirkkalaksi vastauksena ekologisemman ravinnon kysyntään, ja Ähtäriin rakennettiin maamme ensimmäinen pandala, jossa Hua Baon ja Jin Baobaon , suomalaisittain Lumen ja Pyryn, toivotaan viihtyvän PR-vierailunsa ajan. Sirkkala ja pandala ovat tyypillisiä johdannaissanoja.

Koko uudissanalista 2017 on luettavissa täällä.

Viimeiset lisäykset sanakirjaan tehtiin vajaa vuosi sitten, maaliskuussa 2017. Tuolloin mukaan otettiin mm.

burkini, emoji, granola, heraproteiini, hevi-osasto, höntsätä, ikuisuusprojekti, ilmiöpohjainen, klikkausjournalismi, laastarisuhde, lapsentahtinen, mehustella, nyksä, raakaruoka, ruutuaika, suppailla ja turvapaikkapuhuttelu

Jos esittäisin listan sotalapsiksi lähetetyille ruotsintädeilleni, he olisivat aivan ulalla. Mutta joudun tunnustamaan, että nyksä, höntsätä ja mehustella olivat myös minulle vielä näin vuoden viivellä täyttä hepreaa.

Voittajat kolmannella kotimaisella

Ruotsi oli aikaisemmin runsaskätisin lainasanojen luovuttaja, mutta yllättävän kauan sitten, jo 2.maailmansodan jälkeen, englanti ajoi sen ohi.

dictionary-1619740_640

Atlantin takana perinteinen kieliauktoriteetti, 1800-luvulta lähtien julkaistu Webster’s Dictionary määrittää vuoden sanan verkkohakujen perusteella. Tiettyjen sanojen päätyminen palkintosijoille on siis kielen käyttäjien tiedonhalun tulosta.

Voittaja ei yllättänyt ketään kuluneen vuoden aikana kuulolla ollutta, vaikka suomalaisesta näkökulmasta asioita ihmettelevä saa taas lisää pohdiskeltavaa. Armon vuonna 2017 vuoden sanaksi valittiin menestyksen airueena itseään myyvässä Yhdysvalloissa sana feminismi. Sen haut lisääntyivät moninkertaisiksi, ja sana keikkui useina päivinä hakulistojen ykkösenä.

Nosteesta saamme kiittää luonnollisesti luolamies D. Trumpia alias ”Minullakin on pipp … anteeksi nappula pöydälläni ja se on isompi kuin sinun pipp … anteeksi nappulasi. Sitä paitsi minä olen mieleltäni vakaa nero”. Feminismi-sanan nousu on suoraa seurausta hänen ja hänen seuraajiensa naiskuvasta.

Tällä puolella isoa vettä brittiläisen klassikon The Oxford Dictionaries -sanakirjan valinta vuoden sanaksi oli mm. mediamainintojen perusteella youthquake eli nuorisojäristys, joka sekään ei ole uudissana. Tiettävästi sitä käytti ensimmäisenä maailman johtavan muotijulkaisun Voguen päätoimittaja Diana Vreeland vuonna 1965: ”Vuosi elää nuoruuttaan, nuoret vuottaan … Lisää unelmoijia. Lisää toimijia. Tässä. Nyt. Nuorisojäristys 1965”.

Maailmassa puhalsivat muutoksen tuulet. Tyttöjen hameenhelmat lyhenivät Mary Quantin ansiosta miniin, poikien hiukset pitenivät maksiin, Rollarit julkaisivat singlen ”I Can’t Get No Satisfaction”, Martin Luther King kannattajineen marssi kansalaisoikeuksien puolesta ja 35000 rauhanaktivistia Vietnamin sotaa vastaan.

Nuorisojäristys on määritelmän mukaan ”merkittävä kulttuurinen, poliittinen tai yhteiskunnallinen muutos, joka on tulosta nuorten ihmisten teoista tai vaikutusvallasta”.

Sana kuvaa valitsijoiden mukaan päättyneen vuoden henkeä ja tunnelmaa, ja he pitävät todennäköisenä, että sen kulttuurinen merkittävyys on kestävää. Lopullisen päätöksen tehnyt Oxford Dictionariesin pääjohtaja Casper Grathwohl selitti valintaansa sanojen ajatuksia ja käyttäytymistä ohjaavalla vaikutuksella. Hän esitti toiveen, että kaikilla (briteillä) on halua sitoutua sanaan ja omalta osaltaan voimaannuttaa se. Toisin sanoen hän pyysi kansan tukea nuoren sukupolven nostamiseksi muutoksen etujoukkoihin.

Miten valinnat Atlantin vastarannoilla kirkastavatkaan brittiläisen ja yhdysvaltalaisen kulttuurin välisiä eroja!

time-for-a-change-2015164_640

Kieli elää ajassa. Se sekä muokkaa että peilaa kulttuuria.

“For last year’s words belong to last year’s language
And next year’s words await another voice.”
― T.S. Eliot, Four Quartets

KUVAT: Pixabay

Kirjoitettu

Sanaleikkejä

Maailmassa on olemassa muitakin englannin kielen asiantuntijalähteitä kuin Oxford English Dictionary OED, jonka ensimmäisen painoksen ensimmäinen osa julkaistiin 1884. Muutama päivä sitten mediaan nousi Collins Dictionaries, joka on painanut sanakirjoja 1820-luvulta lähtien ja julkaisi juuri englannin sanakirjastaan tuoreimman painoksen, järjestysluvultaan 12. Kaikkien englannista kiinnostuneiden onneksi molemmilla on erinomaiset kotisivut.

Collinsin uusi painos sisältää 50 000 uutuussanaa, jotka kauhottiin neljän ja puolen miljardin sanan joukosta. Opuksessa on sanoja ja sanontoja kaikkiaan noin 722 000, mikä tekee siitä laajimman yksissä kansissa olevan, painetun sanakirjan.

Mukaan pääsi asiantuntijapäätöksellä mm. selfie, josta esitin harkitun mielipiteeni viime syksynä, kun Oxford Dictionaries valitsi sen vuoden sanaksi.

Yleisön uudissanasuosikki Collinsiin lisättävien kandidaattien listalla oli adorkable, yhdistelmä sanoista adorable ”hurmaava, hellyttävä” ja dork ”hölmö, ääliö”. Collinsin määritelmän mukaan kyseessä on älykkö, joka on nörtti/mäinen – siis joku, jonka sosiaaliset taidot jättävät toivomisen varaa -, mutta samalla hellyttävän herttainen.

Hölmön ja ääliön sisältämien ääkkösten takia emme valitettavasti voi muodostaa niistä suomenkielistä yhdistelmää hurmaavan kanssa, sillä kuten tunnettua

…suomen kielessä vallitsee vokaalien ns. velaariharmonia (etu- ja takavokaalien kesken): omaperäisissä sanoissa voi saman sanan sisällä olla vain joko taka- (a, o, u) tai etuvokaaleja (ä, ö, y); e ja i ovat neutraaleja eli voivat esiintyä myös yhdessä takavokaalien kanssa.

WIKIKIRJASTO: Suomen kieli/Äänteet

Viehättävästä hölmöstä syntyisi jo jotain, mutta viehättävästä puuttuu mielestäni hurmaavan charmi. Hellyttävä hölmö vastaa korvissani paremmin adorkablea, mutta ongelma on silti visainen. Helmö??

What has big ears and two trunks? An elephant on holiday.

Collinsin uuteen painokseen pääsi myös mielenkiintoinen meme, suomeksi meemi. Meemin määritetään tarkoittavan kulttuurissa henkilöltä toiselle jäljittelyn eli matkimisen eli mallioppimisen avulla leviävää ideaa, käyttäytymismallia, tyyliä tai käyttötapaa.

Meemi on yksikkö, jolla siirretään kirjoituksen, puheen, eleiden, rituaalien tai muiden jäljiteltävissä olevien ilmiöiden avulla kulttuurisia ajatuksia, vertauskuvia ja käytäntöjä mielestä toiseen. Meemin olemassaolon tunnustavat vertaavat meemiä geeneihin: heidän mukaansa molemmat monistavat itseään, muuttavat muotoaan ja tekevät paineen alla valintoja.

WIKIPEDIA: Meme

Käsitettä käytti ensimmäisenä vuonna 1976 Richard Dawkins, joka mainitsee esimerkkeinä meemeistä ”sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, saviruukkujen ja rakennusten kaarten muodot”. Kyse on siis ilmiöistä, jotka yhdistävät ne tunnistavat henkilöt ryhmäksi ja ilmaisevat epäsuorin keinoin kyseisen ryhmän kulttuuria.

Dawkins halusi kuitenkin “keksimälleen” asialle nimen, johon sisältyy ajatus oppimismetodista eli matkimisesta, ja tuloksena oli sana meme englannin jäljittelyä tarkoittavasta sanasta mime, jonka juuret ovat kreikan näyttelijää ja imitaattoria merkitsevässä sanassa mimos.

Dawkins haki myös sanaa, joka rimmasi – tosin hieman ontuen – geeni-sanan kanssa. Hän oli kehitysbiologi, ja hänen kirjansa, jossa uusi sana suoritti debyyttinsä, oli nimeltään ”Geenin itsekkyys”.

Pääasiallinen syy, miksi meme pääsi mukaan Collinsiin juuri nyt, on tietenkin internet. Internet-meemillä tarkoitetaan kuvallisia tai sanallisia, verkossa moninaisilla tavoilla leviäviä ja levitessään usein muuttuvia esityksiä/ilmiöitä. Somea näin pitkään kaihtaneena en tunnistanut tätä meemin ilmenemismuotoa lainkaan, mistä syystä ehdin jo kummastella, millä ansioilla se on lisätty sanakirjaan.

Tosin Dawkinsin mukaan termiä käytetään tässä yhteydessä väärin, sillä alkuperäistä meemiä varioidaan siinä tarkoituksellisesti ja meemin lähtöidea alkaa elää omaa elämäänsä, mutta oikeat meemit muovautuvat geenien tapaan luonnonvalinnalla.

Henkilökohtaisesti en ole vielä ihan vakuuttunut, onko meemiä Dawkinsin kuvaamassa merkityksessä ylipäänsä olemassa vai onko se vain uusi nimi tunnetuille ilmiöille. Ajatus ”yksiköstä, jolla meemi siirtyy”, on rajalliselle mielikuvitukselleni liikaa. Eikö yksikkö viittaa tavalla tai toisella tarkasti mitattavissa ja/tai rajattavissa ja/tai todennettavissa olevaan seikkaan? Jatkan asian pohtimista.

What’s big, grey, and doesn’t matter? An irrelephant.

Sanat ovat joka tapauksessa merkillisen mielenkiintoisia ja samoin tietenkin myös sanakirjat. Eräs Collinsin sanakirjan julkistamistilaisuuteen osallistunut kielen ammattilainen ilmaisi tunteeni sanakirjoja kohtaan toteamalla näin: ”Elämässä on harvoja yhtä nautinnollisia ja tuottoisia ajanvietteitä kuin sanakirjan lukeminen. Niiden juoni on tietenkin jokseenkin heikko ja moraali hieman hämärä, mutta mielestäni mikään toinen kirja ei yllä lähellekään sanakirjaa. Joka tapauksessa kaikki muut kirjat ovat vain uudelleenjärjesteltyjä sanakirjoja, ja kaiken lisäksi vain osittaisia uudelleenjärjestelyjä.”

Olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä ja odotankin malttamattomasti päivää, jolloin kielitoimiston suomen yleiskielen sanakirja (noin 100 000 sanaa) tulee verkkoon kaikkien luettavaksi. Tuorein paperipainos on vuodelta 2012, jolloin kirjaan lisättiin mm. jytky, äijäily ja vihapuhe. Kieli elää ajassa ja hyvä sanakirja ilmentää aikaansa. Siksikin sanakirjoja on niin mielenkiintoista tutkia.

Asunnottomien yönä Helsingin Narinkkatorilla esiteltiin tavarankuljetuskontista rakennettu asunto, konttikoti. Kontit voisivat ratkaista etenkin nuorten asuntopulan, jos rakennusmääräyksistä tingittäisiin ja sopivia paikkoja löytyisi. Konteista voi koo­ta ker­ros­ta­lon ja kokonaisen konttiyhteisön. Konttirakentamista on käytetty maailmalla sekä slummien asumisolojen parantamiseen että edullisten hotellipalvelujen tarjoamiseen. Moni muistaa karun konttikodin Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä. Täysin erilaisen mielikuvan luo kansainvälisen ketjun ”konttihotellihuone, jonka kuka tahansa voi saada unelmiensa paikkaan” ja jossa on ”wifi, ilmastointi ja täysin varustettu kylpyhuone”. Tällainen kontti kierteli Suomessakin kesällä 2014.

KOTUS: Lokakuun sana on konttikoti

Kotimaisten kielten keskus Kotus on ilmoittanut sanakirjan verkkoversion avaamisen ajankohdaksi kuluvan vuoden loppupuolen – siis minä päivänä hyvänsä. Nyt meillä on muutakin odotettavaa kuin joulu.

What’s the biggest kind of ant? An eleph-ant.

Oxford Dictionaries: Footprints in the butter: an homage to elephants in the English language