Kulttuurin peili

Ensimmäinen sanakirja, jossa suomi oli mukana: latinalais-skandinaavinen sanakirja Lexicon Latino-Scondicum (1637), sisälsi noin 2600 äidinkielemme sanaa. Kielitoimiston sanakirjan tuoreimmassa versiossa (2017) on yli 100 000 hakusanaa. Elämä oli aikaisemmin yksinkertaisempaa ja elinpiiri rajoittunut, mikä näkyi myös kielessä. Toimeen tultiin perussanoilla.

Koska kieltä ei käytetä tyhjiössä, ympäröivän maailman kehitys ja muutos vaativat kehitystä ja muutosta myös kieleltä. Uudissanojen syntytarve on vastustamaton luonnonvoima.

Kirjakielemme isä Mikael Agricola joutui 1500-luvulla keksimällä keksimään sanoja, koska hän aloitti kielen luomisen melkein puhtaalta pöydältä. Nykyisin upouudet sanat ovat aika harvinaisia; kielitoimisto tarjoaa niitä meille satunnaisesti kuin täkyinä. Useimmiten uusia sanoja rakennetaan yhdistämällä tuttuja sanoja tai tekemällä niistä johdoksia. Hyvin yleistä teknologian yhteen nivomassa ja kutistamassa globaalissa maailmassa on lainata sanoja muista kielistä ja muokata ne tarvittaessa oman kielen näköisiksi ja kuuloisiksi, jos sitäkään.

Sanasatoa Suomi100-vuodesta

Kotimaisten kielten keskus Kotus kerää vuoden mittaan esiin nousevia uudissanoja tietokantaansa. Ne eivät ole viranomaissuosituksia vaan sanoja, jotka kertovat mm. yhteiskunnallisista ilmiöistä ja muutoksista. Niitä ei myöskään sisällytetä automaattisesti Kotuksen ylläpitämään, kaikkien käytettävissä olevaan Kielitoimiston sanakirjaan.

Vuoden 2017 sato oli runsas: uudissanoja kirjattiin tietokantaan noin sata, joista tässä muutamia poimintoja.

Länsimetron valmistumista läheltä seuranneiden positiivisesta ajattelusta kertoo vihdoin käyttöön otetun joukkoliikennevälineen lempinimi Josse. Jossella ajelen itsekin päivittäin nyt, kun se on toistuvien viiveiden ja moninaisten värikkäiden vaiheiden jälkeen mahdollista.  Idea Josseen (”jos se tulee”) lainattiin manselaisilta, jotka kutsuvat bussejaan nysseiksi (”nyt se tulee”).

Loistavaa tulevaisuutta uskallan ennustaa myös työelämän muutoksesta kertovalle lainasanalle diginomadi, joka tarkoittaa työntekijää vailla vakituista työpistettä. Diginomadin työpaikka on siellä, minne hän läppäri kainalossaan loikkii.

guy-2618928_640

Sen sijaan virkakielen makuinen osallistumistulo on kaikista näkökulmista niin epäonnistunut viritelmä, että sen toivoisi sananakin palaavan sinne mistä tuli. Kyseessä on hallituksemme työnäyte: työttömyysturvan aktiivimallin osaksi pitkäaikaistyöttömille suunniteltu ”ns. osallistava sosiaaliturva, jossa tuen saamisen ehtona on osallistuminen yhteisön toimintaan, kuten opiskeluun, työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön”. Jos muut uudissanat kertovat ensisijaisesti elinympäristön muutoksista, tämä kertoo hallituksemme harhaisuudesta ja kansalaisten arjesta vieraantumisesta.

Kaiketonta – siis useita tavallisia ruoka-aineita sisältämätöntä, kuten maidotonta, munatonta ja gluteenitonta – ruokaa ei itselläni ole tarvetta kokeilla, mutta tämä luultavasti hieman kieli poskessa käyttöön otettu sana on mielestäni nokkela ja hauska. Puutetta ilmaiseva pääte on yhdistetty sanaan, jonka lupauksen pääte nollaa täysin.

Sävyltään synkeä kuolinsiivous – suora laina ruotsista – on sitä vastoin ollut kodissani meneillään jo pitkään. Sillä tarkoitetaan omien tavaroiden sortteerausta ja raivausta hyvissä ajoin, ettei kaikin puolin ikävä homma jää jälkeenjäävien huoleksi. Kyseessä on siis Kon Marin elämänfilosofian yksi alalaji.

Tammelassa sikala muutettiin sirkkalaksi vastauksena ekologisemman ravinnon kysyntään, ja Ähtäriin rakennettiin maamme ensimmäinen pandala, jossa Hua Baon ja Jin Baobaon , suomalaisittain Lumen ja Pyryn, toivotaan viihtyvän PR-vierailunsa ajan. Sirkkala ja pandala ovat tyypillisiä johdannaissanoja.

Koko uudissanalista 2017 on luettavissa täällä.

Viimeiset lisäykset sanakirjaan tehtiin vajaa vuosi sitten, maaliskuussa 2017. Tuolloin mukaan otettiin mm.

burkini, emoji, granola, heraproteiini, hevi-osasto, höntsätä, ikuisuusprojekti, ilmiöpohjainen, klikkausjournalismi, laastarisuhde, lapsentahtinen, mehustella, nyksä, raakaruoka, ruutuaika, suppailla ja turvapaikkapuhuttelu

Jos esittäisin listan sotalapsiksi lähetetyille ruotsintädeilleni, he olisivat aivan ulalla. Mutta joudun tunnustamaan, että nyksä, höntsätä ja mehustella olivat myös minulle vielä näin vuoden viivellä täyttä hepreaa.

Voittajat kolmannella kotimaisella

Ruotsi oli aikaisemmin runsaskätisin lainasanojen luovuttaja, mutta yllättävän kauan sitten, jo 2.maailmansodan jälkeen, englanti ajoi sen ohi.

dictionary-1619740_640

Atlantin takana perinteinen kieliauktoriteetti, 1800-luvulta lähtien julkaistu Webster’s Dictionary määrittää vuoden sanan verkkohakujen perusteella. Tiettyjen sanojen päätyminen palkintosijoille on siis kielen käyttäjien tiedonhalun tulosta.

Voittaja ei yllättänyt ketään kuluneen vuoden aikana kuulolla ollutta, vaikka suomalaisesta näkökulmasta asioita ihmettelevä saa taas lisää pohdiskeltavaa. Armon vuonna 2017 vuoden sanaksi valittiin menestyksen airueena itseään myyvässä Yhdysvalloissa sana feminismi. Sen haut lisääntyivät moninkertaisiksi, ja sana keikkui useina päivinä hakulistojen ykkösenä.

Nosteesta saamme kiittää luonnollisesti luolamies D. Trumpia alias ”Minullakin on pipp … anteeksi nappula pöydälläni ja se on isompi kuin sinun pipp … anteeksi nappulasi. Sitä paitsi minä olen mieleltäni vakaa nero”. Feminismi-sanan nousu on suoraa seurausta hänen ja hänen seuraajiensa naiskuvasta.

Tällä puolella isoa vettä brittiläisen klassikon The Oxford Dictionaries -sanakirjan valinta vuoden sanaksi oli mm. mediamainintojen perusteella youthquake eli nuorisojäristys, joka sekään ei ole uudissana. Tiettävästi sitä käytti ensimmäisenä maailman johtavan muotijulkaisun Voguen päätoimittaja Diana Vreeland vuonna 1965: ”Vuosi elää nuoruuttaan, nuoret vuottaan … Lisää unelmoijia. Lisää toimijia. Tässä. Nyt. Nuorisojäristys 1965”.

Maailmassa puhalsivat muutoksen tuulet. Tyttöjen hameenhelmat lyhenivät Mary Quantin ansiosta miniin, poikien hiukset pitenivät maksiin, Rollarit julkaisivat singlen ”I Can’t Get No Satisfaction”, Martin Luther King kannattajineen marssi kansalaisoikeuksien puolesta ja 35000 rauhanaktivistia Vietnamin sotaa vastaan.

Nuorisojäristys on määritelmän mukaan ”merkittävä kulttuurinen, poliittinen tai yhteiskunnallinen muutos, joka on tulosta nuorten ihmisten teoista tai vaikutusvallasta”.

Sana kuvaa valitsijoiden mukaan päättyneen vuoden henkeä ja tunnelmaa, ja he pitävät todennäköisenä, että sen kulttuurinen merkittävyys on kestävää. Lopullisen päätöksen tehnyt Oxford Dictionariesin pääjohtaja Casper Grathwohl selitti valintaansa sanojen ajatuksia ja käyttäytymistä ohjaavalla vaikutuksella. Hän esitti toiveen, että kaikilla (briteillä) on halua sitoutua sanaan ja omalta osaltaan voimaannuttaa se. Toisin sanoen hän pyysi kansan tukea nuoren sukupolven nostamiseksi muutoksen etujoukkoihin.

Miten valinnat Atlantin vastarannoilla kirkastavatkaan brittiläisen ja yhdysvaltalaisen kulttuurin välisiä eroja!

time-for-a-change-2015164_640

Kieli elää ajassa. Se sekä muokkaa että peilaa kulttuuria.

“For last year’s words belong to last year’s language
And next year’s words await another voice.”
― T.S. Eliot, Four Quartets

KUVAT: Pixabay

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s