Korona tarttui kieleen

Latinan sana corona tarkoittaa alun perin kukkaköynnöstä ja seppeltä.

Jo latinassa, ennen muihin kieliin kulkeutumistaan, corona on alkanut merkitä myös hallitsijan tai muun arvovaltaisen henkilön päänkoristetta, kruunua. Merkitys on lainautunut muihin kieliin; latinasta lainattuja ovat esim. saksan Krone, ruotsin krona (ja siitä suomen kruunu), englannin crown ja venäjän koróna.

Kruunu on ollut hallitsijan tunnusmerkki. Koska kruunu oli vallan symboli, se ilmestyi kolikkoihin, minkä jälkeen se antoi nimen myös itse kolikolle ja sittemmin usean maan rahayksikölle (viron kroon, ruotsin krona, norjan ja tanskan krone, islannin króna, tšekin koruna). Niinpä myös kolikon vaakuna- tai kuvapuoli on suomeksi kruuna.

Kruunu-sana on otettu käyttöön kuvallisessa merkityksessä myös eri tieteenaloilla. Auringon kaasukehä on korona, sydäntä ympäröivän valtimon tieteellinen nimi on arteria coronaria, ja pallomaiset koronaviruksetkin saivat nimensä kruunua muistuttavan rakenteensa takia.

Kielikello 2/20, Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel: Korona on muutakin kuin virus

Reilu vuosi sitten, 13.tammikuuta 2020, kirjoitin artikkelissa ”Sanoilla on merkitys/tä” mm. näin: ”Vuoden vaihtuessa on tapana katsoa sekä eteen- että taaksepäin. Kieliasioissa tulevaisuuden ennustaminen on miltei mahdotonta, sillä kieli kuvastaa aikaansa ja maailmanmeno on parhaimmillaankin epävakaata ja täynnä yllätyksiä.”

Toteamukseni ennustamisen vaikeudesta kävi tällä kertaa toteen maksimaalisesti, kun yllätys saapui koronaviruksen muodossa. Sen vaikutus jokapäiväiseen kieleen on ollut historiallisen suuri – osin ohimenevästi, osin pysyvästi. Koronavuosi 2020 oli kiireistä aikaa sanakirjojen toimittajille ja muille kielen ammattilaisille.

Oma Kotuksemme lisäsi tietokantaansa vuoden aikana noin 4000 uudissanaa, joista reilut sata on korona-alkuisia yhdyssanoja. Lääketieteellisessä merkityksessä sana korona oli otettu mukaan jo SARS-epidemian yhteydessä.

Joku toinenkin saattaa olla tieteellisellä ja virallisella koronasanastolla kyllästetty. Onneksi uudissanalistoilla on myös sellaisia uutuuksia, jotka ilmentävät kulttuurisia erikoispiirteitä tai ovat muuten mielenkiintoisia tai vain oivaltavan hauskoja.

Kielitoimiston sanakirjaan ovat päätyneet mm. seuraavat uudissanat:

  • Aulatervehtijä: esim. terveysaseman aulassa kävijät vastaanottava henkilö, joka arvioi kysymyspatterin avulla, onko kävijä potentiaalinen koronapotilas, ja ohjaa hänet tuloksen perusteella oikeaan suuntaan.
  • Tapaamiskontti: mm. hoivakodin asukkaille ja heidän omaisilleen turvalliset tapaamiset mahdollistava, kahteen osaan väli-ikkunalla jaettu konttimainen tila.
  • Vanha käsi: tilanne, jossa Teams-palaverissa käden muotoista kuvaketta klikkaamalla on pyydetty puheenvuoro ja kuvake unohtuu aktiiviseksi, vaikka asia ei ole enää ajankohtainen.

Tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa todennäköiseltä, että virus siirtyi ihmisiin villieläinkaupan yhteydessä, ilmeisesti lepakosta muurahaiskävyn kautta. Ihminen on tunkeutunut muiden lajien reviireille ja toimintamme on ylittänyt muun luonnon sietokyvyn raja. Korona rakensi sillan muusta luonnosta meihin.

Luontokadolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ja pörriäisteoilla autetaan pölyttäjiä tarjoamalla niille elintilaa esimerkiksi kukkia istuttamalla tai jättämällä ruohikot leikkaamatta.

Lahden toisella puolella

Läntisessä naapurissamme uudissanalistan julkaisee Institutet för språk och folkminnen. Vuoden 2020 listan 39 sanasta joka toinen liittyy tavalla tai toisella koronaan, mikä on valinnat tehneen kielineuvoston mukaan historiallista.

Hobbyepidemiolog (myös soffepidemiolog) on nopeasti kasvava ammattiryhmä, joka ilman minkäänlaista asiantuntemusta jakaa olematonta tietämistään kotisohvan uumenista. Vielä tätäkin ryhmää nolompia ovat mm. erilaisilla verkkosivustoilla mukamuka-faktoillaan tieteenalojen ammattilaisia haastavat lesserwisserit.

Mm. edellä mainittujen lajien kiihtyvän levinneisyyden takia medialukutaidon alalajin hälsolitteracitet tulee kuulua jokaisen kansalaisen työkalupakkiin. Kaikkien on jo oman mielen/terveytensä takia näinä valeuutisten aikoina suotavaa osata hakea, löytää, ymmärtää ja varsinkin arvioida sähköisissä medioissa julkaistavaa terveystietoa

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin toiminnasta huolimatta ruotsalaiset lensivät edelleen ahkerasti ”etelään”, kunnes korona tuli Gretan avuksi ja myös ruotsalaisten lomalaisten määrä alkoi hiipua Välimeren rannoilla. Suosittujen lomakohteiden pieneneviin matkailijatuloihin viittaa uudissana underturism. Sillä kuvataan tilannetta, jossa matkailijoiden määrä on liian pieni elättämään matkailuriippuvaisia kohteita.

Sanan merkitys on koronan kuristuksessa muuttunut. Vielä 2019 sitä käyttivät markkinoinnissaan suurista matkailijavirroista syrjään jääneet matkakohteet, jotka tarjoutuivat aidoiksi, alkuperäisiksi ja paikallisiksi vaihtoehdoiksi överturism-ilmiöstä kärsiville kohteille. Överturism tarkoittaa niin suurta matkailijoiden määrää kohteissa tai nähtävyyksissä, että paikallisympäristö ja historialliset paikat vahingoittuvat ja asukkaiden elämänlaatu heikkenee. Ilmiöstä ovat kärsineet mm. Barcelonan, Santorinin ja Venetsian asukkaat.

Paljon sanottavaa

Elämme tosiaan poikkeuksellisia aikoja. Englanninkielen vaikutusvaltaisin toimielin Oxford English Dictionary hylkäsi vuosikymmenisen perinteensä, kun yhden ”vuoden sanan” valinnan sijaan kyseistä sanakirjaa julkaiseva kirjapaino laati 36-sivuisen raportin kielen muutoksista ja uudissanoista.

Päättynyttä vuotta kuvataan raportissa kielen muutoksen näkökulmasta niin ennennäkemättömäksi, ettei sitä voi näppärästi (neatly) tiivistää yhteen sanaan. Muutos kielessä on ollut myös nopea. Oxfordin leksikografien mukaan koko maailma puhuu koronaa yhtä sujuvasti kuin äidinkieltään, kun lääketieteen ammattisanastosta on tullut David ja Margaret Smithien arkista puhekieltä.

Pandemian vaikutus kieleen ulottuu kaikille elämänalueille. Sen myötä olemme mm. siirtyneet uuteen ajanlaskuun: ennen koronaa ja koronan jälkeen eli pre-covid ja post-covid. Aika ennen koronaa lyhentyy englannissa nokkelasti muotoon BC (before Covid). Koronan aikana alkuun saatetut vauvat ovat puolestaan coronials, ja koronan leviämisen estämiseksi annettuja määräyksiä ja suosituksia rikkova ääliö on covidiot.

Kaltaiselleni kotiin linnoittautuneelle etätyöläiselle (WFH Work from Home) listalla on monia liiankin tuttuja ilmiöitä. Niistä yhdestä olen pyristellyt eroon mieltäni suojatakseni: doom/scrolling tarkoittaa miltei hypnoosin kaltaisessa tilassa tapahtuvaa loputonta huonojen (korona)uutisten selailua verkossa. Se ei ole kenellekään hyväksi parhainakaan aikoina puhumattakaan nykyisessä maailman tilanteessa.

Blursday on puolestaan joku viikonpäivä: ehkä maanantai, ehkä tiistai, mahdollisesti keskiviikko – tai ehkä sittenkin torstai … tai – toivottavasti – perjantai. Päivät ovat monenlaisten rajoitusten takia niin toistensa kaltaisia, että oikeastaan viikossa on jäljellä enää vain kaksi päivää: työpäivä ja viikonloppu. Blursday-päivien pukukoodi on waist-up. Ihan sama mitä alaosassa on, jos mitään, kunhan Teams-palaverin alkaessa yläosana on jotain kylpytakkia edustavampaa.  

Suosittelen oxfordilaisten monipuolista raporttia lämpimästi kaikille kielistä innostuneille.

Atlantin takana Yhdysvaltojen kieliviranomainen jatkoi yhden sana perinteellä. Hakutuloksien määrään päätöksensä perustavan Merriam-Websterin vuoden 2020 sana on pandemic. Linkin takaa löytyy koko mielenkiintoinen ehdokaslista.

Pandemian etymologiset juuret ovat muinaisessa Kreikassa: pan tarkoittaa kaikkia ja jokaista, dimos ihmisiä, kansaa ja kansalaisia. Pandemia koskettaa kaikkia. Nuorempaa ikäpolvea on sana infodemic (information epidemic), joka näki päivänvalon 2003 Sars-epidemian yhteydessä ja heräsi henkiin keväällä 2020, kun myös covid-19:sta alkoi näkyä mediassa enemmän mutua ja tahallista faktojen vääristelyä kuin tieteellistä tietoa.

Jaettu kokemus

Toinen Britannian arvovaltaisista kieliauktoriteeteista on Collin’s Dictionary, jonka sanavalinnan ratkaisi mm. sanan käyttötiheys: lockdown voitti kisan ylivoimaisesti.

Jos koko maailma saisi äänestää vuoden globaalia uudissanaa, epäilen, että lockdown saattaisi hyvinkin napata kirkkaimman mitalin. Koronakokemusten variaatio on ollut laaja, mutta yksi käy ylitse muiden: miljardien ihmisten elämää on rajoitettu hallitusten suosituksilla, määräyksillä ja laeilla. Olemme olleet samassa veneessä (luonnollisesti vain teoriassa) ja kantaneet kortemme kekoon viruksen leviämisen vastaisessa taistelussa. Kyseessä on kaikki rajat ylittävä kokemus, josta koko maailman sopii käyttää pallomme puhutuimman lingua francan sanaa.

Meillä Kotus näyttää suosivan lockdownille joustavaa ja lempeää vastinetta liikkumisrajoitukset. Tosin käytännössä mm. media käyttää aiheesta uutisoidessaan yleisesti englannin lockdownia, joka ennen koronaa oli ensisijaisesti vankilasanastoa ja tarkoitti tilannetta, jossa vangit suljettiin selleihinsä turvallisuussyistä. Tilanne on tuttu ainakin televisiosta.

Lockdown on mm. ruotsalaisten ja saksalaisten TOP10 sanojen joukossa sellaisenaan. Espanjassa nimettiin koronapitoiselta ehdokaslistalta vuoden sanaksi confinamiento, jota anglismien vastaisessa hengessä suositellaan käytettäväksi lockdownin sijaan. Merkitykseltään sanat ovat identtiset: molemmat tarkoittavat väestön pakotettua kotiarestia. Aresti- ja muita koronasääntöjä rikkova on espanjaksi sekä covidiota että coronaburro (korona-aasi).

Pandemian ohella monet muut lääketieteen termit maailmalle antaneille Homeroksen jälkeläisille korona on englanninkielinen vitsaus. ”Koronarajoituksista puhuessaan Kreikan hallitus ja media käyttävät pääsääntöisesti englanninkielisiä termejä”, kirjoittaa YLEn Sara Saure artikkelissaan ”Pandemia tulee kreikan kielestä, mutta koronasulku on Kreikassa lockdown”.

Sauren haastattelema kreikanopettaja Alexandra Ignatiadou arvelee, että vieras kieli saattaa myös luoda tervetullutta etäisyyttä pandemiaan. Hän ei näe lainasanoja uhkaksi 5000 vuotta puhutulle kielelle, joka on aikojen kuluessa saanut paljon vaikutteita muista kielistä. Kreikassa ei ole kieltä huoltavaa Kotuksen kaltaista viranomaista, joten vieraan kielen sanat otetaan käyttöön usein sellaisenaan tai korkeintaan hieman muokattuina.  

Verbaalisesti lahjakkaat, mielikuvitusrikkaat ja tilannehuumoria ymmärtävät kreikkalaiset ovat epäilemättä keksineet lukemattomia uudissanoja kuukausikaupalla jatkuneiden lockdownien aikana. Odotankin innolla sitä post-korona päivää, kun pääsen kuulemaan Homeroksen kieltä uusin tvistein.