Odysseia 2019: Versio 1.0

Syystä jos toisestakin tämänkertaiset kesälomasuunnitelmat ovat jääneet tavallista myöhäisempään. Hidasteista suurin on ollut käytännöllinen: olen kiertänyt Kreikan ihania saaria viime vuosina niin ahkerasti, että laiva-aikataulullisesti toteutuskelpoisen uuden saarihyppelyketjun keksiminen on jo hieman hankalaa. Nyt kuitenkin paketti alkaa olla viimeistä silausta vailla kasassa.

Viimekesäinen Odysseiani vei Egeanmeren itäisille saarille Lesvokselle, Hiokselle ja Lerokselle, joilla puhelinkin siirtyy automaattisesti Turkin verkkoon. Nyt olen palaamassa keskelle maailman kauneinta merta Kikladeille.

Nimeä Kikladit käyttivät jo mm. 400-luvulla eaa. eläneet ansioituneet historijoitsijat Herodotus ja Thukydides. Nimen uskotaan tulevan sanasta kiklos eli pyöreä. Kikladit tarkoittaisi siis ”ympäröiviä saaria”, mikä viittaa valonjumala Apollon pyhään synnyinpaikkaan Dilokseen saariryhmän keskellä.

IMG_0470

Dilos on yksi Kreikan tärkeimmistä arkeologisista kohteista. Se on kuin muinaistieteen teemapuisto. Saarella asuvat historiallisten muistomerkkien joukossa ainoastaan sen aarteita tutkivat arkeologit. Hellenistisellä ajalla n. 323-30 eaa. Dilos oli sekä merkittävä uskonnollinen keskus että kukoistava kauppapaikka.

Kokoaan suurempi

Dilosta ympäröivät kolmessa ketjussa Kea, Kithnos, Serifos, Sifnos, Milos ja Kimolos, Andros, Tinos, Siros ja Mykonos, Anti-Paros, Paros ja Naxos. Aikaisemmin eteläisiksi Sporadeiksi kutsutut Santorini (Thira), Thirásia, Ios, Sikinos, Folegandros, Amorgos ja Anafi luetaan nekin nykyisin Kikladeihin. Ryhmän kokonaispinta-ala on 2528 km2 – vain vajaa 2 % Kreikan pinta-alasta – ja suurin saari Naxos (428 km2). Naxoksen eteläpuolella sijaitsevat matkailun näkökulmasta kovassa myötätuulessa seilaavat pikku-Kikladit: Iraklia, Shinousa, Koufonísi ja Donousa, joista kukin on vain muutaman neliökilometrin laajuinen.

Kikladeille saapuva vaeltaja kohtaa matkailumainoksista tutun sinivalkoisen näyn: hohtavan valkeat tuulimyllyt, sokeripalatalot ja kupolin kattamat kirkot sekä huikaisevan sinisen taivaan ja taivasta peilaavaan ihanan meren. Luonnon ja ihmisen yhdessä rakentamasta kikladisesta idyllistä on kehkeytynyt koko Kreikan stereotyyppinen ikoni, vaikka se todellisuudessa edustaakin vain omaa, uniikkia joukkoaan.

IMG_0559

Ruususen unta uinuvalla Folegandrosilla meri on aina lähellä ja ranta kovin kaukana.

Kikladien maantieteellistä olemusta selittävät valtavat luonnonmullistukset. Useimmat Kikladeista eivät ole syntyneet saariksi vaan vuoriksi. Noin 5 miljoonaa vuotta sitten laaja manner vajosi osittain mereen, ja näkyviin pinnan yläpuolelle jäivät vain korkeimmat huiput. Tämä selittää useiden saarien kaartiomaisen muodon ja jyrkät rinteet.

Milos, Kimolos ja Santorini ovat tulosta mannerlaattojen törmäyksestä +/- 3 miljoonaa vuotta sitten. Törmäystä seuranneet maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset rakensivat tuliperäisen kaaren, joka alkaa Saaroninlahdelta ja päättyy em. kikladisen kolmikon kautta Egeanmeren itärannalle Nisirokselle ja Kosille.

Kreikan mytologiassa on luonnollisesti toisenlainen selitys saarten synnylle, mutta sen ydin on kuin sattuman oikusta sama kuin geologisen selityksen. Mytologiassa kikladit olivat nymfejä ja makean veden hallitsijaparin Okeanuksen ja Tethisin tyttäriä. Tethisillä ja Välimeren jumala Posidonilla menivät sukset ristiin. Kuinka ollakaan, Posidon oli paitsi kotimeren niin myös maanjäristysten jumaluus, suuri ravistaja. Tietolähteet eivät selitä Tethisin ja Posidonin riidan luonnetta tarkemmin, mutta sen seurauksena kostonhaluisena tunnetun Posidonin sanotaan muuttaneen tytöt kivisiksi saariksi.

Väkivaltaisen syntyhistorian tuottamien runsaiden mineraalivarojen sekä strategisen asemansa ansiosta Kikladit saivat kokoaan merkittävämmän aseman jo pronssikautisessa maailmassa. Ne olivat silta Egeanmeren yli ja samalla kauppareittien ja kulttuureiden risteysasema.

IMG_0437

Miloksella maisema on mineraalien värittämä, ja rantavesissä voi istua lämmintä vettä pulputtavan vulkaanisen lähteen päällä.

Varhaisimmat merkit ihmisasutuksesta on ajoitettu 6000-luvulle eaa. ja paikallistettu Milokselle, joka houkutti runsailla mineraalivaroillaan väkeä manner-Kreikasta. Varsinkin tuliperäinen, kova laavalasi obsidiaani oli suosittu työkalujen ja aseiden raaka-aine. Pronssikaudelle tultaessa 3200 eaa. alkaen kaikki Kikladit olivat asuttuja, ja Lähi-Idästä omaksuttu metallien työstötaito toi vaurautta kivikautisiin yhteisöihin.

IMG_18872000-luvulta eaa. lähtien kikladinen ja Kreetalla kehittynyt minolainen kulttuuri saivat runsaasti vaikutteita toisistaan. On myös esitetty, että minolaiset eivät olisi olleet pelkästään Kikladien kauppakumppaneita vaan myös vallanpitäjiä. 1100-luvulta eaa. alkaen Kikladit alkoivat toistaiseksi vahvistamattomasta syystä tyhjentyä asukkaista.

Valtaosa Kikladien pronssikautisista löydöistä on peräisin haudoista. Niistä tunnetuin ja myös yleisin on marmorista hakattu ihmishahmo, melkein aina nainen, joka on toiminut inspiraation lähteenä myös monille nykytaiteilijoille kuten Henry Moorelle ja Ai Weiweille.

Saari n:o 1: Kimolos

Olin 2013 Miloksella. Istuin päivänä eräänä nauttimassa aamun ensimmäistä jäätelöä puiston penkillä, kun penkin toiseen päähän istuutui paikallinen herrasmies. Hän oli eläkkeelle juuri jäänyt kimoloslainen kapteeni, joka oli vieraillut laivoineen Suomessa lukemattomat kerrat. Reissuilla mukana ollut vaimo oli kuulemma ihastunut ikihyviksi maahamme ja varsinkin Sibeliuksen musiikkiin, mistä syystä herra oli innoissaan kuultuaan, että olen suomalainen. Juttutuokion päätteeksi lupasin etsiä heidät käsiini, kun saavun Kimolokselle.

Autolautta Pireuksesta Kimolokselle lähtee aamuseitsemältä ja saapuu perille kuusi tuntia myöhemmin. Verkkainen merimatka on käsitykseni mukaan ainoa oikea tapa aloittaa saarihyppely. Tämänkin opin kantapään kautta, kun viime kesänä lensin yön pimeydessä Lesvokselle kuin varkain.

Kimolos on Hyvin Pieni, vain 39 km2. Siellä on luonnollisesti satama, Psathi, mutta ei Horaa kuten kaikilla toistaiseksi käymilläni Kikladeille. ”Hora” on kaupunki, mutta ”Horió” on kylä, ja sellainen on kävelymatkan päässä Psathista. Melkein kaikki saarelaiset (noin 770) asuvat tässä Kimolosin ainoassa taajamassa.

Chorio-and-Psathi-village-Kimolos

Ei mikään urbaani metropoli. Kuva: Visit Greece -sivusto

Kimoloksella on noin 80 kirkkoa, joista vanhimmat 1500-luvulta, ja uhanalaisia Monachus monachus -hylkeitä (lukumäärästä ei tietoa). Siellä on 38 km kilometriä rantaviivaa, josta valtaosa on uimiseen sopivia, sekä kuusi merkittyä vaellusreittiä. Käärmevaaran takia luonnossa liikkuessa on syytä käyttää umpikenkiä.

Asumme 3,5 km:n päässä kylästä, Prassan rannan tuntumassa, minä maalla ja munkkihylkeet vedessä. Kesäisin rannalla toimii yksi taverna, ja lasken sen varaan, että paikka on avoinna vielä syyskuun alkupuolella. Kimoloksella on vain yksi taksi, joka saattaa olla aika kysytty, eikä ainoa bussilinja ilmeisesti kulje Prassaan matkailusesongin (heinä-elokuu) ulkopuolella. Nälkäisenä ei ole hyvä lomailla.

Lopullisen päätöksen Kimoloksen sisällyttämisestä saarihyppelyyni tein, kun majoitustilannetta selvitellessäni silmiini osui kuva Arjentiera-talosta. Sen riippumaton (ks. kuva) kutsu oli vastustamaton – kuin seireenien laulu Odysseuksen korvissa. Voi olla, että jään eläkkeelle Kimolosille. Jos kaipaan ihmisten ilmoille, pääsen Miloksen ja Kimolosin väliä kerran tunnissa liikennöivällä paatilla naapuriin.

Saari n:o 2: Naxos

IMG_0346

Jo kaukaa mereltä matkalainen näkee Horan maamerkin, Portaran. Valtavan kiviportin uskotaan olleen valonjumala Apollolle rakennetun, keskeneräiseksi jääneen temppelin sisäänkäynti.

Olin 2013 myös Naxoksella. Aloin etsiä majapaikkaa liian myöhään ja asuin siksi ”väärässä” paikassa, Ayia Anna -rannalla kuuden kilometrin päässä Horasta. Hieno ranta ja vastustamaton meri vetivät puoleensa, ja muu Naxos jäi huonolle katsomiselle, joten palaan rikospaikalle. Tällä kertaa asun kaupungissa, mutta kuitenkin vain kivenheiton päässä kaupungin laidalta alkavasta, täydellisesti myös aamulenkkeilyyn sopivasta Pyhän Yrjön p-i-i-i-tkästä hiekkarannasta.

Naxos (noin 20 000 asukasta) tarjoaa paljon muutakin kuin loputonta rantaviivaa: viehkoja kyliä, bysanttilaisia kirkkoja, venetsialaisia torneja ja linnoituksia. Saarella on myös erinomainen julkinen liikenne, jonka ansiosta autotonkin turisti pääsee vaivatta ja edullisesti haluamiinsa kohteisiin. Tarkoitukseni on keskittyä kirkkoihin ja luostareihin ja suoriutua matkoista osin busseilla, osin patikoiden.

Matkailu on Naxoksella tärkeä elinkeino, mutta ilmankin turisteja saari pärjäisi. Se on muihin Kikladeihin verrattuna vihreä ja hedelmällinen, mistä kiitos kuuluu Kikladien korkeimmalle huipulle Zeus-vuorelle. Se kohoaa Naxosin keskellä reiluun tuhanteen metriin ja houkuttelee pilviä sekä niiden myötä sateita.

Horakaan ei ole vain käymisen arvoinen turistikohde vaan ympärivuotisesti täysillä elävä kaupunki, jossa on mm. monipuolisesti kulttuuritarjontaa. Ravintoloiden kirjo on laaja ja taso keskiverrosti hyvä. Bonuksena Hora tarjoaa elinkeinolle idyllisen toimintaympäristön.

IMG_0324

Taverna Vassilis jo vuodesta 1951

Saari n:o 3: Koufonísi

2017 saarihyppelyllä kävin hurmaavalla Amorgosilla, jonne matkustin Naxokselta legendaarisella Skopelitis-aluksella. Kirjoitin meriseikkailustani täällä. Laivamatkan aikana pysähdyimme neljällä pikku-Kikladilla. Yksi niistä, Ano-Koufonísi (noin 400 asukasta, pinta-ala 5,7 km2) kasvattaa suosiotaan vauhdilla. Käyn tutustumassa paikkaan, ennen kuin siitä tulee ”uusi Mykonos”, mikä kuulostaa korvissani enemmän uhkalta kuin lupaukselta.

Vilkkain matkailusesonki Koufonísillä on edelleen lyhyt: kreikkalaiset ja italialaiset lomanviettäjät valloittavat rannat heinä-elokuussa, mutta syyskuussa turistivirrat ehtyvät ja rauha palaa. Löydän epäilemättä vaivatta ikioman poukaman, jonne vaellan aamuisin eväslaukun ja kirjan kanssa ja josta poistun, kun eväät on syöty ja vatsa vaatii lisää ruokaa.

”Koufonísi” on yhdistelmä sanoista koufos ”tyhjä”, ”ontto” sekä nisi ”saari”. Nimen antoivat ainakin urbaanin legendan mukaan merirosvot, jotka saaren muotoja katsellessaan arvioivat sen asumattomaksi ja siksi epäkiinnostavaksi. Yksikkömuotoisen nimen rinnalla kuulee usein monikkomuotoista versiota Koufonísia. Tällöin viitataan kolmen saaren ryhmään, joista kaksi muuta ovat asumattomat Kato-Koufonísi ja Keros. Viimeksi mainittu on totaalisen eskapismin ohella se vetovoimatekijä, jonka takia Koufonísi on hyppelyssäni mukana.

Arkelogit ovat kaivaneet Keroksella 1960-luvulta lähtien. Päävastuullisena tahona ovat toimineet Cambridgen yliopiston tutkijat.

Keroksella on tehty poikkeuksellisia hautalöytöjä, jotka ovat esillä Kikladisessa museossa Ateenassa sekä Naxoksen arkeologisessa museossa. Löydöt käsittävät marmorihahmojen, kiviastioiden ja keramiikkaruukkujen kappaleita, eivät kokonaisia esineitä eivätkä edes suuria paloja niistä. Arkeologien mukaan kyseessä oli noin kahden vuosisadan ajan jatkunut yhteisöllinen rituaali, joka toi Kerokselle väkeä kaikkialta Kikladeilta ja joka huipentui vierailijoiden mukanaan tuomien sirpaleiden hautaamiseen. On myös esitetty, että Keros olisi nähty porttina manalan syvyyksiin.

En tiedä vielä, onko Kerokselle pääsyä muille kaksijalkaisille kuin arkeologeille, mutta aion yrittää maihinnousua. Toivottavasti en jää vuohien tallaamaksi. Keroksella nimittäin laiduntaa ympärivuotisesti yli 7000 vuohta, jotka marinoivat itseään yrteillä, kunnes päätyvät Koufonisillä vierailevien turistien lautasille.

One-way ticket

Taskussa on menolippu Ateenaan. Laivalipun Kimolokselle varaan ennen lähtöä ja lunastan Pireuksesta ennen laivaan nousemista 4.syyskuuta. Muut liput ostan matkan edetessä.

Paluulento jää toistaiseksi avoimeksi kuten aina.

Tuskin maltan odottaa.

WP_20170830_17_06_25_Pro

Naxos-Amorgos Skopelitiksella 2017

Sitten hän puhui ja meri syntyi

Ja minä näin ja ihmettelin

Ja siihen kohtaan hän kylvi pieniä maailmoita kuvikseni ja kaltaisikseni:

suoraharjaiset kiviset ratsut

tyynet ruukut

delfiinien vinot selät

Ios Sikinos Serifos Melos

 

Odysseus Elytis: Ylistetty olkoon

4 thoughts on “Odysseia 2019: Versio 1.0

  1. Tuskin maltan odottaa matkamme alkuun. Odotan kirjoituksiasi, mukana roikun taas. Kalo taxidi!

  2. Hei!
    Voiko sun matkaasi siis päästä?
    Järjestätkö matkoja?
    Olen seurannut reissujasi jonkin aikaa ja
    olen nyt juuri päässyt Kreikan makuun pari viikkoa sitten Zakyntoksella käydessäni.

    • Hei! Valitettavasti vain nojatuolimatkoille blogin kautta. Perustan myös Facebookiin taas kaikille avoimen ryhmän, jota päivittelen ahkerasti. Mutta kuka tietää, ehkä alan eläkkeellä matkanjärjestäjäksi. Hauska ajatus!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s