Kaikki kielet ovat arvokkaita

Tervetuloa!
Pohjoissaameksi Buresboahtin!
Inarinsaameksi Pyereest puáttim!
Koltansaameksi Tiõrv pueʹttem!

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on nimennyt vuoden 2019 alkuperäiskielien vuodeksi. Alkuperäiskieliä puhuvat alkuperäiskansat, joista mieleen nousevat Australian aboriginaalit ja Amazonin sademetsien intiaanit. Tätä eksotiikkaa löytyy kuitenkin paljon lähempää, sillä saamelaiset ovat koko Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa.

YK määrittää alkuperäiskansaksi väestön, joka ”polveutuu tiettyä maantieteellistä aluetta alkuperäisesti asuttaneesta kansasta tai asukkaista”. Saamelaiset täyttävät kriteerin, sillä he ovat niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka asuttivat nämä kulmat jääkauden päätyttyä yli 10 000 vuotta sitten. Saamelaisten esi-isien levinneisyys oli suurimmillaan ajanlaskumme alusta 1000-luvulle, jolloin koko nyky-Suomen alue lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta oli saamelaisten asuttamaa. 1900-luvulle tultaessa pyyntikulttuurissa eläneet saamelaiset olivat joutuneet vetäytymään Lapin pohjoisosiin etelästä levittäytyneiden maata viljelevien uudisraivaajien tieltä.

saamenlippu

Saamelaisten lippu Páiven párneh (Auringon pojat) liehuu kaikilla saamelaisalueilla myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Yhteensä perinteisillä asuma-alueilla Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä asuu kaiken kaikkiaan 75 000-100 000 saamelaista. Suomessa saamelaisia on noin 10 000, joista yli 60 % asuu nykyisin muualla kuin kotiseutualueellaan. Saamelaisten kotiseutualueeksi on saamelaiskäräjälaissa säädetty Suomi-neidon päälaki ja käsivarsi, virallisemmin Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alue.

Suomen saamelaisten status alkuperäiskansana vahvistettiin perustuslaissa 1995, mutta todellisuudessa tilanne ei ole yksioikoisen ruusuinen. Perustuslaki takaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnonnon. Suomi ei ole kuitenkaan vieläkään ratifioinut YK:n yleissopimusta alkuperäiskansoista vuodelta 1989. Merkittävimmät esteet liittyvät saamelaisten kotiseutualuiden maaoikeus- ja luonnonvarakysymyksiin; toistaiseksi saamelaisilla on vain nautintaoikeus maahan. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden mallimaa ei anna saamelaisille täysiä kansalaisoikeuksia, mutta hyödyntää mieluusti alkuperäiskansaa matkailun vetovoimatekijänä.

Ihan haitarista koko homma!
Pohjoissaameksi Áibbas dušši olles hommá!
Inarinsaameksi Aaibâs jyevdilâš!
Koltansaameksi Kuddteʹmes håmm!

Kaikilla kielillä

Noin 370 miljoonaa pallomme asukkaista kuuluu alkuperäiskansoihin, jotka puhuvat noin 5000 kieltä. Niistä yli puolet on uhanalaisia.

Kaiken kaikkiaan maailmassa puhutaan tuoreimman laskun mukaan 7 097 kieltä. Luku on peräisin vuoden takaa kieliasioiden raamatusta Ethnologue. Kyse on nimenomaan kielistä, jotka erottaa murteista ymmärrettävyys: murteet ovat keskenään ymmärrettäviä, mutta kielet eivät.

Saman päivityksen yhteydessä 19 kieltä poistettiin kielten luettelosta, koska ne ovat kuolleet sukupuuttoon, ja 17 kieltä lisättiin.  Lisätyistä kuusi palasi kuolleiden kielten listalta elävien joukkoon, ja 11 kieltä luetteloitiin ensimmäisen kerran. Merkille pantavaa on, että noin 50 prosenttia maailman kielistä ei kirjoiteta lainkaan. Jos puhujat loppuvat, kieli katoaa heidän mukanaan ja samalla katoaa kielen varaan rakentunut kulttuuri.

Suomi on väkemme vähäisyydestä huolimatta maailman noin 100. puhutuin kieli eikä siten puhujien määrällä mitattuna uhanalainen. Mutta ehkä suomalaiset ovat uhka omalle kielelleen?

Syksyllä julkaistun laajan eurooppalaisen arvotutkimuksen mukaan vain 68 % suomalaisista pitää oman kielen puhumista tärkeänä osana kansallista identiteettiä. Tutkituista 34 Euroopan maasta ainoastaan Valko-Venäjällä, Moldovassa ja Ukrainassa kielen merkitystä pidetään vielä Suomeakin vähäisempänä. Minun rajallisessa maailmassani ilman kieltä ei ole kansallista identiteettiä eikä kansallista kulttuuria, ne kun rakennetaan ”aikaisemman” päälle ja ”aikaisempaa” siirretään kielellä ja kielessä polvelta toiselle. Näköjään joka 3.suomalainen on asiasta eri mieltä.

Puhujamäärältään pienten alkuperäiskansojen kielissä korostuu niiden läheinen liitto kulttuurin kanssa. Usein – ja niin myös saamelaiskulttuurin kohdalla – se kiteytyy poikkeuksellisessa luontosuhteessa, minkä ansiosta kielissä on hyvin erikoistunutta ja monipuolisesti luontoon liittyvää sanastoa.

Kaikki kielet ovat arvokkaita.
Pohjoissaameksi Buot gielat leat divrasat.
Inarinsaameksi Puoh kielâin lii árvu.
Koltansaameksi Puk ǩiõl lie ärvvsa.

3 x saame

Saamen kieli on ollut yksi maamme virallisista kielistä vuodesta 1992. Kieli on myös saamelaisen identiteetin ensisijainen peruste. Laki määrittää henkilön olevan saamelainen, jos hän pitää itseään saamelaisena ja jos hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään.

Saamella ja suomella on yhteinen kantakieli, josta ne erkaantuivat 3500-3000 vuotta sitten. Saamekin on siis suomalais-ugrilainen kieli, mutta siinä on muista ryhmän kielistä poikkeavia piirteitä kuten kaksikko yksikön ja monikon rinnalla. Kielitieteellisesti saame on kaukaisempaa sukua suomelle kuin esim. viro.

Saame jakautui edelleen itäiseen ja läntiseen kieliryhmään. Suomen saamelaiset puhuvat kolmea kieltä, jotka kaikki jakautuvat murteisiin. Kielistä puhujamäärältään suurin on läntiseen kieliryhmään kuuluva pohjoissaame. Se on Suomessa noin 2000 saamelaisen äidinkieli. Inarin- ja koltansaame kuuluvat itäiseen kieliryhmään. Pohjois- ja koltansaamea puhutaan myös muissa saamelaisten asuttamissa maissa, mutta inarinsaamea ainoastaan Suomen Lapissa Inarijärven ympäristössä. Inarinsaame on 300-400 puhujan ensimmäinen kieli. Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut inarinsaamen kielioppaan, joka on avartavaa luettavaa. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia.

Saamen kuten useiden muiden alkuperäiskielten asemaa on heikentänyt kielenvaihtokehitys eli se, että varsinkin nuoremmat sukupolvet ovat vaihtaneet äidinkielestään valtakieliin, kuka vapaaehtoisesti, kuka pakon edessä. Virallinen kielipoliittinen ohjelma saamen kielen elvyttämiseksi aloitettiin 1990-luvulla. Siihen kuuluu mm. kielen aktiivinen palauttaminen varhaiskasvatuksen aikana.

Mallia saatiin maapallon toiselta puolelta Uudesta Seelannista, jossa menetelmää sovellettiin maan alkuperäiskansaan maoreihin. Meillä menetelmä tunnetaan nimellä kielipesä,  mikä tarkoittaa kielikylpyä päiväkodissa. ”Kielipesien perustana on alkuperäiskansan oman kulttuurin mukainen kasvatusfilosofinen näkemys. Se peilaa kulttuurin omia arvoja ihmiseksi kasvamisesta ja on hyvin keskeisessä asemassa alkuperäiskansojen kasvatusideologioissa.” Lastentarhan kielipesässä saavutettua kaksikielisyyttä tuetaan johdonmukaisesti eri kouluasteissa.

Onnea! – Olu lihkku! – Ennuv lukko! – Leekk jiânnai!

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Kyseisenä päivänä vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset sopivat valtioiden rajat ylittävästä yhteistyöstä. Viranomaiset suosittelevat liputusta myös saamelaisten kotiseutualueiden ulkopuolella.

Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!
Pohjoissaameksi Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!
Inarinsaameksi Pyeri Säämi aalmugpeivi puohháid!
Koltansaameksi Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s