Laulun aika

Vuoden takainen juttu laulamisen tärkeydestä.

Adventin alkuun on enää 21 yötä, ja on aika alkaa avata ääntä ja harjoitella itkemättä laulamista.

Itkemättä laulamisen oppimiseen olen päättänyt kokeilla uutta strategiaa: kuuntelen seuraavat kaksi viikkoa satunnaisotoksia tunteisiin vetoavista klassikoista, jotka eivät ole joululauluja. Aloitin harjoittelun tänään Veteraanin iltahuudosta, ja  välittömästi kävi ilmeiseksi, että harjoittelua tarvitaan ympärivuorokautisesti.

Musiikki on tunteiden pikakirjoitusta

Leo Tolstoy (1828-1910)

Laulun taito

Laulaminen sinänsä onnistuu periaatteessa miltei jokaiselta.

Aivoissa toimiva kuulojärjestelmä on ihmisellä, muilla nisäkkäillä sekä linnuilla hyvin samankaltainen. Sen uskotaan kehittyneen noin 300 miljoonaa vuotta sitten edellä mainituille, merestä maalle nousseista selkärankaisista kehittyneille lajeille. Tutkijoiden mukaan kuulokeskus tulkitsee ääntä systemaattisella tavalla, joten jokainen normaalisti kuuleva ihminen on luonnostaan musikaalinen.

Kreikkalaisessa mytologiassa Evtérpi oli yksi yhdeksästä muusasta. Hänen toimialaansa oli musiikki. Muinaiset runoilijat nimittivät Evtérpiä ilon antajaksi, ja muusikot tapasivat pyytää häneltä inspiraatiota, ohjausta ja apua sävellystyöhän.

HeSan toimittaja Heidi Väärämäen haastattelema laulunopettaja, musiikin tohtori ja psykologi Ava Numminen on tutkinut väitöskirjassaan ihmisiä, jotka eivät osaa laulaa. Tulosten mukaan yleinen syy laulutaidottomuuden kokemukseen ei olekaan potentiaalin puute vaan äänen harjoituksen puute. Äänentuotannossa suurimman työn tekevät äänihuulet. Ne ovat lihaksia ja samalla tapaa kuin muutkin lihakset ne tarvitsevat käyttöä suoriutuakseen tehtävästään optimaalisesti sekä ylimääräisiä harjoituksia yltääkseen täyteen potentiaaliinsa.

Meillä suomalaisilla on Nummisen mukaan kuitenkin suurempikin ongelma: laulaminen muiden kuullen jännittää meitä. Tästä ainakin oma ikäluokkani voi häpeilemättä syyttää tapaa, jolla laulutaitoa usein opetettiin ja varsinkin, kuinka opin perille menemistä testattiin vielä ainakin 60-luvulla. Olen seisonut monen muun tavoin kauhun lamaannuttamana koko koulun edessä, kun opettaja polki ponnekkaasti urkuharmonia ja itse koetin ääni väristen esittää hyväksyttävästi hänen valitsemansa laulun.

YLE Radio1 -kanavalla alettiin kerätä kesällä 2018 varhaisia musiikki- ja laulumuistoja ohjelmassa ”Lapsuuden laulut”, ja nyt on meneillään jo ties kuinka mones kierros lapsuusvuosien ääniraitaa. Yksi kuulijoista muisteli kansakoulun laulukoetta. Hänen kohdalleen oli langennut laulettavaksi ”Laps´ Suomen ällös vaihda pois”, joka on kaikilla mittareilla mitattuna vaikea laulu aikuisenkin laulettavaksi. Ei ihme, jos julkinen esiintyminen on tuntunut arveluttavalta moisen koettelemuksen jälkeen.

Valitettavasti vaikuttaa siltä, ettei 1990-luvulle tultaessa oltu yhtään viisaampia. Tuolloin tehty tutkimus paljasti, että yli 75 % kasvatusalan ammattilaisista näki laulamisen vaativan erityislahjakkuutta. Toisin sanoen alaikäisen laulajan suoritusta arvosteltiin vielä tuolloinkin erityislahjakkuuden mittarilla.

Onneksi nykyisellä tubettaja-sukupolvella ei näytä olevan vaikeuksia esiintyä suurillekaan kuulijakunnille ja onneksi suomalaiset eivät aina noudata asiantuntijoiden ohjeistusta. Muuten mm. karaoken tuottama mielenterveydellinen ja sosiaalinen hyöty olisi jäänyt tältä hiljaiseksi ja juroksi kuvatulta kansalta saavuttamatta.

music-signs-1-1185680

Omaa kansakouluaikaista koelauluani en edes muista, mutta opettaja määritti esitykseni kuutosen arvoiseksi. Se ei estänyt minua laulamasta lukiovuosina koulumme teinikuorossa, vaikken mikään tähti ole koskaan laulun saralla ollutkaan – paitsi ehkä sen iloisen turistin mielestä, joka opasurani alkuvuosina lausui retkibussista poistuessaan: ”Tyttöhän laulaa kuin Katri-Helena”.

Perinteisesti seuramatkalla laulettiin aina tilaisuuden tullen ja varsinkin kun palattiin Rodoksen kuuluisien Embonan lammasjuhlien kaltaisista viinipitoisista tapahtumista. Mutkaisista teistä selvittiin pienellä onnella ilman oksennuspausseja, jos opas jaksoi laulattaa asiakkaita tauotta. Oman repertuaarini ensimmäinen laulu oli ”Rosvo-Roope” ja viimeinen ”Joka ilta kun lamppu sammuu”.

Luonnollisesti kaikki eivät ole laulutaidossakaan tasa-arvoisia. Perimän vaikutus musikaalisuuteen vaihtelee tutkijoiden mukaan 40:stä 70:een prosenttiin tutkimuksen fokuksesta riippuen. Eroja musikaalisuuden määrässä selittävät muut henkilökohtaiset ominaisuudet kuten hahmottaminen ja muistaminen. Tilastollisesti musikaalisen lahjakkuuden jakautuma on Gaussin käyrän mukainen: valtaosa meistä pystyy laulamaan omiksi tarpeikseen, ja hyvin lahjakkaita sekä täysin laulutaidottomia on hyvin vähän.

”Meill’ on metsässä nuotiopiiri …”

Ihminen on laulanut aina. Hyvin todennäköisesti laulu on puhetta vanhempi viestinnänmuoto.

Monen alan tutkijat ovat päätyneet olettamaan, että ihmisen suvussa laulunomaisen viestinnän fysiologiset ja neurologiset edellytykset olivat olemassa jo 1,8 miljoonaa vuotta sitten. Niin ikään uskotaan, että varhainen äänillä kommunikointi sisälsi kehon liikeviestintää ja kasvojen mimiikkaa mutta ei sanoille ominaisia täsmällisiä merkityksiä. Vasta nykyihmisen viestintä alkoi eriytyä kahteen suuntaan: laulu jatkoi lauluna samalla kun sen rinnalle ilmaantui alati tärkeämmäksi käynyt puhe.

TIEDE: Musiikki syntyi sanoitta

Afrikanihminen Homo ergaster eli Afrikassa 1,9–1,4 miljoonaa vuotta sitten. Tieteellinen nimi on lainattu kreikasta ja tarkoittaa työmiestä, mikä viittaa hauta- ja leiripaikkojen lähettyviltä löydettyihin työkaluihin. Melkein 2 miljoonaa vuotta sitten ihminen istui leirinuotiolla Afrikassa, valmisti työkaluja, paistoi lihaa – ja lauloi.

Timo Leisiö on laulun evoluutioon perehtynyt musiikintutkimuksen emeritusprofessori. Hän arvelee laululla tavoitellun alunperin turvallisuudentunnetta ja yhteisöllisyyttä – laulu liimasi heimon yhteen.

Ilman musiikkia elämä olisi erehdys.

Friedrich Nietzsche (1844-1900)

Vaikka fysiologiset edellytykset äänteiden tuottamiseen olivat jo olemassa, laulu oli pitkään sanatonta luonnon äänien matkimista, hymistelyä, hyräilyä, murahtelua, jokeltelua jne. Muistona tästä sanattomasta laulusta on mm. yleismaailmallinen tapa kommunikoida puhetaidottoman vauvan kanssa erilaisilla äännähdyksillä. Vanhimmat todisteet symbolisesta ajattelusta eli sanallisen kielen olemassaolosta ovat vasta 80 000 vuoden takaa.

Kuoro

Luultavasti musikaalisuus säilyi evoluutiossa ilman sanojen tukea satoja tuhansia vuosia, koska se edistää sosiaalisesti positiivista kommunikaatiota, ts. se ylläpitää harmoniaa ja yhteistyöhalukkuutta sekä edesauttaa suvunjatkamista. Leisiö ilmaisee asian kauniisti: musiikilla on elämää säilyttävä tehtävä.

Tärkeintä on tunne

Laulaminen on ihmiselle hyväksi solona vaikka jouluvalmistelujen ohessa, mutta varsinkin yhdessä muiden kanssa. Myös muiden tuottaman musiikin kuunteleminen tekee meille hyvää.

Ajankohtaisena todisteena laulun sosiaalisesta ulottuvuudesta toimivat kiivasta vauhtia lähestyvät 1.adventin Hoosianna-kirkko sekä miljoonia suomalaisia vuosittain keräävät Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet. Yhteislaulun motiivit ovat tuskin vuosituhansien kuluessa muuttuneet; yhdessä laulaminen on säilynyt alkukantaisena mielihyvän ja yhteisöllisyyden lähteenä. Jouluajan yhteislaulutilaisuudet ovat oman kulttuurimme vuotuisrituaaleja, jotka ovat jatkumoa Afrikan leirinuotioilta alkaneeseen lauluperinteeseen.

Tunteiden tuottajana ja tunteiden käsittelyn avittajana musiikki on tehokkaammasta päästä, mikä selittyy siihen liittyvillä henkilökohtaisilla kokemuksilla. Kuten muutakin tietoa, ihmisen aivot prosessoivat laulua ja musiikkia oppimallaan tavalla. Reaktiomme musiikkiin nousevat siis muistista ja muistoista. Siksi aika adventista vuoden vaihteen toiselle puolelle on tulvillaan paitsi musiikkia kaikissa sen muodoissa niin myös nostalgiaa.

Hoosiannan ohella vaativa testi ovat Linnan juhlien avaustahdit itsenäisyyspäivänä. Kunniavieraina presidenttiparia saapuvat ensimmäisinä kättelemään sotaveteraanit Sibeliuksen Jääkärimarssin tahdissa. Kuka tätä voi katsoa ja kuunnella liikuttumatta?

Musiikki antaa maailmankaikkeudelle sielun ja ihmismielelle siivet, se saa mielikuvituksen lentoon ja herättää kaiken elämään.

Platon (427–347 eaa.)

Muita musiikkiin liittyviä juttuja:

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s