Nukkukaa hyvin!

Kierrokset elämässä lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla, ja ärsykkeiden tulva pommittaa aivojamme kaiken valveillaoloaikamme. Siksi luulisikin ihmisen fysiologian olevan suunniteltu siten, että meidän levätessämme myös aivo-parat saisivat olla rauhassa. Mutta ei.

Tehoprosessori

Jo pitkään on tiedetty, että kun me nukumme, aivoistamme kehkeytyy tiedonkäsittelijä par excellence.

abstract-1392404__340

Kun olemme aktiivisia, niissä syntyy lakkaamatta uusia synapseja eli hermoyhteyksiä solujen välille. Vanhat synapsit puolestaan vahvistuvat, kun opimme uusia asioita. Kiireisen päivän päätteeksi tuntuu joskus ihan konkreettisesti, että pian pää räjähtää. Silloin on aika sulkea silmät ja antaa aivojen aloittaa pään sisällön järjesteleminen.

Unessa lajitellaan ja painetaan mieleen valvetilassa opittua. Aivojen hippokampus on välivarasto, aivokuori tallentaa.

Aivojen suorittama tiedon lajittelu säilytettävään ja poistettavaan on välttämätöntä, sillä päinvastoin kuin joskus esitetään, paitsi kallomme niin myös aivojemme kapasiteetti on rajallinen.

Meidän nukkuessamme tapahtuva lajittelu ei ole sattumanvaraista. Tallelle jäävät mm. sellaiset synapsit, jotka aiheuttanut ärsyke – kokemus, tunne – oli poikkeuksellisen voimakas, samoin synapsit, jotka integroituvat muistissa jo olemassa oleviin yhteyksiin. Valinta suosii aikaisempia kokemuksia hyödyntävää tietoa.

Aivojen öistä puuhastelua on kiittäminen esimerkiksi siitä, että ratkaisu illalla avoimeksi jääneeseen ongelmaan löytyy kuin itsestään yön hämärinä hetkinä.

Ilman unta ei synny muistijälkiä. Ilman muistijälkiä ei tapahdu oppimista.

Aivopesua

Yksi unen uudemmista havaituista funktioista on aivojen jätteenpoiston maksimoiminen. Samansuuntainen unimyrkkyteoria tosin esitettiin jo noin sata vuotta sitten, mutta sen tutkiminen jäi vaiheeseen ja teoria katosi julkisuudesta.

Hiljattain tanskalaisen neurotieteilijä ja aivotutkija Maiken Nedergaardin vetämä ryhmä löysi glymfaattiseksi kierroksi nimeämänsä järjestelmän ja miltei samanaikaisesti Helsingin yliopiston tutkijaryhmä aivojen imusuonet. Helsinkiläisten imusuonet ovat osa Nedergaardin glymfaattista kiertoa.

Kun me olemme Höyhensaarilla, glymfaattinen kierto siivoaa tämän hetkisen näkemyksen mukaan aivojen hermoverkkoa ja mm. huuhtoo pois kuona-aineita, jotka siirtyvät nesteessä aivojen verisuonien kautta verenkiertoon ja edelleen jätteenkäsittelylaitokseemme eli maksaan. Ilmankos aivot ovat ihmiskehon suurin energian kuluttaja!

brain-962650__340

Tämä meidän uinuessamme moninkertaisilla tehoilla työtä painava osa aivoja on yksinkertaistaen aivoselkäydinnesteen virtausta aivoissa. Aivomme kelluvat mainitussa nesteessä, joka mm. suojelee aivojamme tärähdyksiltä ja joka unen aikana pääsee lainehtimaan aivokuorelta aivojen sisään.

Sen tekee mahdolliseksi aivosolujen koon muutos siirryttäessä valvetilasta uneen. Solut ovat suurimmillaan, kun me olemme valveilla, ja ne kutistuvat, kun me nukumme. Ero on Nedergaardin ryhmän tekemisissä eläinkokeissa todettu merkittäväksi: solujen välitila on unessa 60 % suurempi kuin valvetilassa. Kun me vaivumme uneen, padot aukeavat ja neste huuhtelee aivojemme joka sopukan.

Aivoillamme on siis erittäin tehokkaat tietojenkäsittely- ja puhtaanapitojärjestelmät, joiden ansiosta pääkopassamme on hyvien yöunien jäljiltä puhdasta ja väljää.

Huono uni – huono siivous – huono muisti?

Kiinnostava kysymys on mahdollinen yhteys muistisairauksien ja glymfaattisen kierron välillä. Ihmiskehon tehot hiipuvat ihmisen vanhetessa, kenellä nopeammin, kenellä hitaammin. Niin käy myös glymfaattiselle järjestelmälle. Myös unen laatu heikkenee usein iän myötä.

Esimerkiksi Alzheimerin taudissa yhtenä pääsyyllisistä aivojen rappeutumiseen pidetään aivoihin kertyvää amyloidiplakkia, jonka poistamisessa glymfaattinen kierto on todettu tehokkaaksi.

Suomalaiset tutkijat ainakin Oulun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa ovat aktiivisesti mukana uuden ymmärryksen hankinnassa. Jane ja Aatos Erkon säätiö on puolestaan tukenut taloudellisesti varsin avokätisesti aiheeseen liittyvää tutkimustyötä.

Oulun yliopiston neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemen johtama tutkimusryhmä on kehittänyt kansainvälisen konsortion kanssa uuden menetelmän havaita aivojen puhdistusjärjestelmässä tapahtuvia muutoksia. Muutokset saattavat edeltää jopa vuosia muistin ja käytöksen häiriöiden ilmaantumista aivoja rappeuttavissa sairauksissa, kuten dementiassa.

Kiviniemen johtama tutkimusryhmä on kehittänyt yhdessä tanskalaisen aivotutkija Maiken Nedergaardin ja kansainvälisen konsortion kanssa kajoamattoman menetelmän magneettikuvantaa aivojen puhdistusjärjestelmän eli ns. glymfaattisen järjestelmän toimintaa ja siinä tapahtuvia muutoksia.  Glymfaattinen järjestelmä puhdistaa verisuonten sykinnän (pulsaatioiden) avulla aivoja kuona-aineista etenkin unen aikana. Jos puhdistusjärjestelmässä esiintyy häiriöitä, aivoihin kertyy kuona-aineita, mikä puolestaan johtaa aivojen ennenaikaiseen rappeutumiseen 10–20 vuoden aikana.

Oululaisen tutkimusryhmän kehittämä diagnostinen kuvantamismenetelmä mahdollistaa merkittävän parannuksen aivotraumojen ja dementian kuvantamisessa. Maailmalla on pystytty parantamaan muistin häiriintynyttä toimintaa poistamalla kuonakertymiä eläinmalleissa.  Kohdistamalla puhdistustoimet aivojen glymfaattisen järjestelmän häiriön alueelle voitaneen tulevaisuudessa ehkäistä tai hoitaa joitakin ihmisten aivosairauksia.

ePressi.com: Dementoivat aivosairaudet löydettävissä jo ennen oireita uudella kuvantamismenetelmällä

Kuten jokainen vaikka vain satunnaisestakin unettomuudesta kärsivä tietää, aivotoiminta jättää huonosti nukutun yön jälkeen paljon toivomisen varaa. Muisti pätkii, keskittymiskyky on hukassa, motoriikka ei toimi, pinna kiristyy, pää on kuin sumussa.

Vaikka nukkumisen tärkein funktio ei olisikaan aivojen puhtaanapidon mahdollistaminen, nykytiedon perusteella riittävä ja hyvä uni on aivojen toimintakyvyn kannalta täysin välttämätöntä sekä lyhyellä että mahdollisesti hyvinkin pitkällä tähtäimellä.

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s