Elegantti Ermoúpoli

Etsin lomakuvieni joukosta suurennoksena seinälle sopivaa otosta ja uppouduin saman tien ihaniin lomamuistoihin, joista monet tuotti uusi tuttavuus Siros.

Tämä Kikladien saariryhmän hallinnollinen keskus oli positiivisuudessaan kesän suuri yllättäjä. On hämmästyttävää, että vain muutaman tunnin autolauttamatkan päässä Pireuksesta sijaitseva saari on säilynyt matkailun valtavirtojen ja suuressa määrin jopa saarihyppelijöiden ulottumattomissa.

Muutoksen tuulet puhaltavat kuitenkin kiivaasti. Satamaa on juuri kasvatettu suurimpien risteilyalusten tarpeisiin, ja lentokentällä ovat alkamaisillaan muutostyöt kotimaan kentästä kansainvälisen lentoliikenteen tarpeet tyydyttäväksi hubiksi.

Nousujohteinen kehitys näkyy myös tilastoissa: heinäkuussa saarelle saapui melkein kolmanneksen enemmän matkailijoita edellisvuoteen verrattuna, ja jo perinteisesti ruuhkaisessa elokuussakin lisäystä oli 25 %.

Lukumäärät ovat kuitenkin vielä pieniä, sillä majoitusta on tarjolla rajoitetusti, vain noin 7500 vuodepaikkaa lähinnä pienissä perhehotelleissa. Toisaalta pieni on saarikin: 83 neliökilometriä ja noin 21000 asukasta, joista yli puolet Ermoúpolissa. Ermoúpoli on Kikladien suurin kaupunki.

Kaupunginjohtaja Jorgos Marangos ilmoitti hiljattain haastattelussa tavoitteena olevan ympärivuotinen laatumatkailu eikä huono kopio vain kesäkaudella toimivista massaturismin kohteista. Hänen mukaansa ”Ermoúpoliksen rakensivat ottomaaneja silloisesta Vähä-Aasiasta paenneet siirtolaiset 1800-luvulla, ja nykyiset siroslaiset pystyvät toistamaan historian ihmeen ilman velkaisen valtion apua”. Menestykselle on kyllä erinomaiset lähtökohdat minunkin mielestäni.

Hermeksen kaupunki

Siros tarkoittaa minulle toistaiseksi Ermoúpolia – se kun on saaren ainoa merkittävä asutuskeskus. Säästin vähäväkiset pohjoiset osat saaresta seuraavaan kertaan. Toivottavasti niitä ei ole silloin jo täytetty laaturesorteilla.

Ermoúpoli on charmantti, kultturelli ja hyvänä pidetty. Sen asukkaat kuten kyllä myös muualla tapaamani siroslaiset ovat kohteliaan ystävällisiä ja hillittyjä. Ihastuin kaupunkiin niin, että voisin asua siellä vakituisesti – ja onhan Ateena vain lyhyen lentomatkan päässä.

20160831_040918850_ios

Kalimera! Parvekkeeltani Ethrion-hotellista (suosittelen lämpimästi!) näin aamuauringon valaisemassa horisontissa siintävät Mykonoksen ja Tinoksen.

Nykyisen Ermoúpolin alueella oli asutusta jo ennen kaupunginjohtajan mainitsemien siirtolaisten saapumista, mutta pääasiallisesti talot rakennettiin aikaisemmin merirosvojen pelossa kauemmas rannikosta. Kreikan valtion synnyn myötä turvallisuustilanne parani, ja asutus laskeutui kukkuloiden lailta rantaan.

Myös Siroksen taloudellinen tilanne koheni, kun ottomaanien alta kotisaariltaan ja -kaupungeistaan, mm.Khiokselta, Psaralta, Samokselta, Rodokselta, Kasokselta, Idralta ja Smyrnasta, lähteneet kreikkalaiset hakivat sieltä turvaa. Kreikan vapaussodan alkaessa Siroksella oli muutama tuhat asukasta, mutta luku nousi pian sodan alettua yli neljääntoista tuhanteen. Kauttakulkijoita oli kymmeniä tuhansia.

Uudisasukkaat olivat pääosin merenkävijöitä ja kauppiaita. Olikin luonnollista, että heidän luomansa kaupunki sai nimekseen Ermoúpoli. Hermes (kreikaksi Ermís) oli antiikin Kreikassa kaupan, liikenteen ja matkamiesten jumala.

Tulevaisuuden kannalta tärkein yksittäinen tekijä oli edelleen toimivan Neorio-telakan perustaminen. Sillä on ollut merkittävä rooli koko Kreikan merenkulun historiassa. Korintin kanavan avautumisen (1893) myötä merenkäynnin painopiste alkoi palata Pireukseen, joka ohitti Siroksen Kreikan tärkeimpänä satamana 1900-luvun alussa. Telakka ja suuri luonnonsatama ovat edelleen Siroksen vaurauden pääasiallinen lähde. Kannattaa käydä teollisuusmuseossa, joka kertoo Siroksen nousun tarinan.

wp_20160829_11_12_33_pro

Näkymä Anástasi-kirkolta satamaan ja telakalle.

Eleganttia estetiikkaa

Hieman hupaisaa on se, että vaikka Ermoúpoli on Kikladien pääkaupunki, se ei näytä lainkaan kikladiselta. Ei hohtavan valkeita sokeripalataloja, ei kapeita, katettuja katuja, ei muotokieleltään pelkistettyjä kirkkoja. Kaupunki rakennettiin uusklassiseen tyyliin, joka oli vastaisku renesanssin ja barokin bling blingille ja runsaudelle ja joka otti mallia antiikin puhtaista linjoista. Mausteena on italialaisia sävyjä muistona saaren venetsialaisista vuosisadoista. Tuloksena on hyvin tyylikäs kokonaisuus. Ei ihme, että asukkaat ovat silmin nähden ylpeitä kaupungistaan.

wp_20160827_20_03_04_pro-2

Kaupungin sydämessä on marmorilla katettu vaikuttava Miaouliksen aukio, jolle nimen antaneen amiraalin patsas seisoo aukion laidassa. Hän oli vapaussodan suuri sankari ja Kreikan laivaston komentaja sodan aikana.

wp_20160829_10_27_06_pro

Aukiota hallitseva kaupungintalo edustaa puhdasta neoklassismia. Platian laidoilla puiden varjossa toimii lukemattomia kahviloita ja baareja. Parasta mahdollista ”kaupunkitilaa” kuten nykykykielellä asia ilmaistaan.

wp_20160829_10_36_18_pro-2

Ammattiliitolla on hulppeat tilat laivanvarustajasuvun komeassa talossa Vaporian vauraassa kaupunginosassa. Vaporia=höyrylaiva.

wp_20160829_12_27_41_pro

Pastellin sävyjä pehmentämässä neoklassista eleettömyyttä.

Kali oreksi!

En hakeutunut tietoisesti syömään trendipaikkoihin, mutta siitä huolimatta ”jouduin” niihin. Ermoúpolin ravintolatarjonta on runsas ja taso kova. Eräs saarihyppelijä, jonka kanssa vertailin kokemuksia, totesi sen päihittävän hänen juuri käymänsä Mykonoksen mennen tullen. Molemmat tarjoavat kyllä laatua ja valinnanvaraa, mutta yksi asia erotti: hinnat ovat Siroksella hänen mukaansa vähintään kolmanneksen Mykonosta edullisempia.

Tilannetta selittää luonnollisesti se, että Siros ei elä satunnaisten matkailijoiden varassa. Ravintoloitsijan on tarjottava ympärivuotisesti niin hyvä tuote, että vakinaiset asukkaat palaavat paikkaan säännöllisesti. Turisteja tulee ja menee, mutta paikalliset pitävät bisneksen pystyssä.

20160826_162214414_ios

Muodonmuutoksen kokenut horiátiki. Fetapallojen päällä on paistettua oliiviöljyä.

wp_20160827_19_46_58_pro

Aika kaukana perinteisestä tavernasta, joita toki on myös tarjolla.

wp_20160828_13_47_44_pro

Rantataverna Ahládi. Päärynän muotoisella mielirannallani syödään hyvin ja varpaat vedessä.

Kirkkojen kierros

Ermoúpolissa kuten Siroksellaan ei ole huimia nähtävyyksiä. Itse tein kirkkoturneen tajuttuani, että kirkoista merkittävimmät sijaitsevat sopivasti ympäri kaupunkia. Aikaa neljän kirkon retkeen meni noin neljä tuntia, josta iso osa kiipeilyä ja kävelyä. Samalla tuli oikeastaan koko kaupunki nähdyksi.

20160829_101309688_ios

Neitsyt Marian taivaaseen astumisen kirkosta löytyi puolivanhingossa 1983 maailmankuulun El Grecon maalaama ikoni 1560-luvulta. Se saattaa olla kreetalaistaiteilijan vanhin julkinen työ. Ikoni houkuttelee paljon käviöitä kaupungin toiseksi vanhimpaan ortodoksikirkkoon.

wp_20160829_12_00_36_pro

Kaupungin vanhin (1824) kirkko on Kirkastuskirkko (Metamorfosis). Se on piispankirkko, jonka yhteydessä toimii pieni kirkkomuseo. Hyvin koristeellinen, mm. runsaasti taidokasta puutyötä tähtitaivaaksi maalatun katon alla.

wp_20160829_10_44_09_pro

Antiikin temppeliä muistuttava, bysanttilaisen runsaasti koristettu laivanvarustajien ja ulkomailla menestyneiden siroslaisten rahoittama kirkko vauraan Vaporian kaupunginosan kulmassa. Kirkko on pyhitetty merenkulun ja -kulkijoitten suojelijalle, Ayios Nikolaokselle, joka on myös Ermoúpolin suojelijapyhimys.

20160829_082226765_ios

Ylösnousemuksen kirkko Anástasis Vrodado-kukkulalla on pyhitetty paitsi Kristuksen niin myös kansakunnan ”ylösnousemukselle” ottomaanien vallan alta. Kirkon pyhimyspäivänä muistetaan epäilevää Tuomasta, jolle ylösnousemuksen käsittäminen oli haasteellista.

Jakautunut persoonallisuus

Siros poikkeaa merkittävällä tavalla kreikkalaisuuden stereotypiasta: saarelaisista noin 9000, siis melkein puolet, tunnustaa katolista uskoa. Tilanteen selitys löytyy 1200-luvulla alkaneesta venetsialaishallinnon ajasta. Vaikka Siros siirtyi ottomaaneille näiden valtapiirin laajentuessa 1500-luvulla, saarelaiset säilyttivät katolisen uskonsa ottomaanien heille salliman uskonvapauden ansiosta.

kaksoiskaupunki

Syros-Ermoúpoli on kaksoiskaupunki. Oikealla Vrodad0-kukkulalla ortodoksinen Ylösnousemuksen kirkko, vasemmalla kukkulla katolinen Pyhän Yrjön katedraali Ano Syroksessa. Ylä-Siros asutettiin jo keskiajalla ja siellä asuvat ensisijaisesti paavinkirkkolaiset.

Tämä on se osa Siroksen tarinaa, joka kaipaa hieman perusteellisempia selityksiä. Ne säästän toiseen kertaan.

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s