Aseena sanan säilä

Hyvää Aleksis Kiven päivää!

Tänään juhlimme kansalliskirjailija Kiveä, huomenna kenties kansallisruokaamme pitsaa. Siinäpä pohdittavaa teeman kansalliset symbolit tiimoilta.

Tässä muutamien vuosien takainen juttu Kivestä ja kielestä.

Vain syksystä jouluun elänyt Aleksis Kivi (10.lokakuuta 1834 – 31.joulukuuta 1872) oli Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin ohella yksi suomen kielen luojista.

Kiven patsas Kansallisteatterin edessä
Kuva: YLE

Kiven syntymäpäivänä vietetään myös suomalaisen kirjallisuuden päivää, sillä Kivi oli ensimmäinen kokopäiväinen, ammatikseen kirjoittanut suomalainen kirjailija.

Suomen kielen – ja Suomen mielen – talkoisiin 1800-luvun alkupuolella ryhtyneet fennomaanit kuten Runeberg, Snellman ja Topelius olivat kaikki ruotsinkielisiä. Lönnrotin äidinkieli oli tosin suomi, mutta ruotsi sai lopulta ylivallan koulutuksen ja tieteellisen työn seurauksena.

Vaikka taiteilijanimellä Aleksis Kivi kirjoittaneen Alexis Stenvallin syntymänimi viittaa ruotsinkielisiin sukujuuriin, myös hänen äidinkielensä oli suomi. Molemmat vanhemmat osasivat kuitenkin ruotsia, ja Alexiskin opetteli ruotsin kielen kyetäkseen käymään ruotsinkielisiä kouluja. Suomenkielisiä kouluja ei ollut.

Kieli on sekä yksilöllisen että kansallisen identiteetin keskeinen rakennusaine. Tiettyä kieltä äidinkielenään puhuva on stereotyyppisesti perusvireeltään erilainen kuin jonkun toisen kielen puhuja, sillä kielessä ja kielellä säilytämme ja siirrämme olemisen, näkemisen ja tekemisen tapaa. Kieli on me, hyvässä ja pahassa, minkä tiesivät sekä Aleksis Kivi että hänen ankara kriitikkonsa August Ahlqvist.

Siksi oli merkittävää, että Aleksis Kiven muodossa suomen talkoisiin liittyi mukaan myös suomenkielinen kielimies. Äidinkieleen läheisesti kietoutunut omakuva vaikutti vahvasti myös Kiven yksityiselämässä.

Kiven identiteettiin liittyen hänen sukujuuristaan on esitetty vanhemmista elämänkerroista poikkeava ajatus, ensimmäisen kerran Jaakko Puokka kirjassaan Paloon Stenvallit (1979) ja sittemmin Juhani Nuotto esitelmässään Nurmijärvi-päivillä 1996. Sama ajatus on tosin elänyt suullisena perimätietona Kiven syntymäpitäjässä Nurmijärvellä aikojen alusta.

Puokka esitti ja Nuotto perusteli mm. Nurmijärven kastettujen kirjan merkinnöillä, että Aleksis Kiven isänisä olisi ollut mahtavan Raalan kartanon isäntä, laamanni Carl Henrik Adlercreutz eikä merimies Anders Johan Stenvall.

”Paljastuksen” paikkansapitävyyden varmuudella tietävät ovat vieneet tiedon mukanaan hautaan, mutta ajatus Kiven aatelisesta verenperimästä näyttäisi saavan monien nykytutkijoiden kannatuksen.

Selityksensä saisi esimerkiksi tilanne, jossa Kiveä herroiteltiin ja hän sanoi, ettei ole ”mikään herra vaan kraatarin poika”, tai Kiven repliikki, että ”suutarit ovat suden sukua mutta kraatarit karhun veljenpoikia”, tai se että Kiveä, joka kirjoitteli koulukirjoihinsa aggressiivisen suomalaisia iskulauseita, pilkattiin koulussa ”finnkuuleks”-nimellä. Samalla voisi selittyä myös se, että Kivi ryntäsi Thomas Erik Adlercreutzin, siis verisukulaisensa, kimppuun, kun tämä väitti, ettei Suomeen koskaan tule suomenkielisiä kouluja, ja kirjailija teljettiin siitä hyvästä sikakoppiin rauhoittumaan.

Kiven voimakkaiden reaktioiden voi nähdä selittyvän hänen halullaan ottaa maksimaalisesti etäisyyttä geneettiseen perimäänsä ja sen edustamaan ruotsinkieliseen eliittiin.

seitseman_veljesta_kansi_g_k_isoKun Kiven Seitsemän veljestä, mahdollisesti Suomen koko kirjallisuushistorian tärkein teos,  valmistui 1869, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura teki heti kirjan julkaisupäätöksen. Sen viimeisen osan ilmestymisen jälkeen keväällä 1870 vaikutusvaltainen yliopiston suomen kielen professori August Ahlqvist teilasi koko kirjan arvostelussaan täysin.

Hänen mielestään ”Seitsemän veljestä” oli ”ruma ja sitä paitsi varsin ikävä” ja sen sisältö ”köyhä, lapsellinen ja naurettava”. Kritiikki kohdistui erityisesti romaanin kieleen.

[…] Kiven realistinen kerronta oli hänelle liikaa. Jukolan veljesten reipas kielenkäyttö soti myös kaikkia Ahlqvistin suomen kielelle asettamia ihanteita vastaan, sillä suomen kielen professori Ahlqvist halusi vaalia kirjakielen puhtautta.

[…] Teos on naurettavuus ja häpeäpilkku suomalaisessa kirjallisuudessa. Varsinkin sisältää se ilkeän häväistyksen suomalaisesta rahvaasta, tekijän kuvaukset kun ovat olevinaan luonnon mukaan tehdyt. Tämä rahvas ei ole missään semmoista – kuin tämän kirjan sankarit ovat; se hiljainen ja vakava kansa, joka on viljelykselle raivannut Suomen erämaita – on aivan toista laatua kuin Impivaaran uutisasukkaat.

Kiven Suomi ei ollut Ahlqvistin Suomi.

Vastakkain olivat runebergiläisen ylevä ja impivaaralaisen karhea käsitys Suomen kansasta.  ”Vanha rehellinen” Ahlqvist edusti yleiseurooppalaisia kansallisromantiikan ihanteita, nuorfennomaani Kivi suomalaista arjen realismia. Sivistynyt eliitti vastassaan juntti metsäläinen.

Miten tämä ajatusrakennelma kuulostaa niin kovin tutulta? Ettei vain Kiven maalaaman kuvan ja hänen kriitikkonsa ideaalin välinen jakolinja olisi edelleen stereotypioina voimissaan päittemme sisällä. Kuinka kauas ulos poteroistamme olemme uskaltautuneet vajaan 150 vuoden aikana?

Tätä saattaa olla hyvä miettiä pian vietettävää ruotsalaisuuden päivää odoteltaessa.

LÄHTEITÄ

2 thoughts on “Aseena sanan säilä

  1. Malla,

    Lähetin tämä Facebookiin suljettun ryhmään nimeltä Aikuiset Naiset. Ethän pane pahaksesi?

    Meitä on pieni kummallinen 50 daamin porukka. Meillä ei näennäisesti ole mitään tekemeistä toistemme kanssa. Emme edes tunne arkimaailmassa toisiamme. Yksi kokoava yhteinen voima(nainen) meillä on, Airi. Keskustelut keikkuvat maan ja taivaan välillä, välillä kipinöidenkin. Parasta on, että kiinnostusta riittää monenmoiseen.

    t. tarzu

    • En tokikaan pane pahakseni, päinvastoin. Juttuni lähti ihan omille poluilleen. Sekin on outo, joten sopii varmaan teidän sakkiin:). TV. Malla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s