Aivojen käyttö kunniaan

Älykkyysosamäärämme on korkeampi kuin koskaan, mutta se ei ole tehnyt meistä fiksuja.

BBC:n Future-osiossa kirjoitetaan aiheesta, jota luulen monen kummastelleen. Kyseessä on samanoloinen tilanne kuin varakkuuden kanssa: elämme historiallisen vaurauden aikaa, mutta se ei ole tehnyt meistä onnellisia. Mistä siis on kyse?

Tarkennettakoon, että tilannetta ihmetellään kymmenien vuosien rauhan ja kasvavan hyvinvoinnin asetelmista eikä maailmanlaajuisesti. Valtaosalla maapallon asukkaista asiat eivät tunnetusti ole lähimainkaan yhtä hyvin kuin meillä.

Artikkelissa haastatellaan älykkyystutkimuksen grand old maniä James Flynniä, jonka mukaan monet lahjakkaat ja yliopisto-opinnoissa menestyneet nuoret ovat yhtä huonosti  valmistautuneita elämään kuin keskiaikainen talonpoika: molemmat oman rajoittuneen maailmansa vankeja. Nuoret elävät Flynnin sanoin ”nykyhetken kuplassa”.

Älykkyystutkimuksessa käytetään käsitettä Flynn-vaikutus. Sillä tarkoitetaan väestötasoisen älykkyysosamäärän nousua, joka on liian nopeaa selittyäkseen geneettisillä muutoksilla ja johon Flynn kiinnitti ensimmäisenä huomiota.

Tietoja tutkimuksesta on täällä.

Melkein koko 1900-luvun jatkuneen älykkyyden nousun aikaansaivat mitä luultavimmin parantuneet terveydenhuolto ja koulutus. Tutkijan mukaan myös teknologisella kehityksellä on todennäköisesti ollut osansa tapahtuneessa: se on kehittänyt ihmisen abstraktia ajattelukykyä mm. pakottamalla toimimaan konkreettisten työkalujen sijaan virtuaalisilla työvälineillä. Musta-valkoisia vastauksia on vaikea antaa, kun muuttujia on paljon.

Flynn teki havaintonsa 1994, mutta sittemmin tuoreemmissa seurannoissa todettiin, että älykkyysosamäärä oli lähtenyt laskuun 1990-luvun puolivälissä mm. Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Britanniassa. Muutama vuosi sitten sama trendi havaittiin testattaessa suomalaisia alokkaita.

Yksiselitteistä syytä suunnanmuutokseen eivät asiantuntijat ole kyenneet antamaan. Lehtihaastattelussa psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen arveli, että ”hengissä selviäminen ei välttämättä vaadi enää uusien taitojen oppimista”. Menemmekö siis ali siitä, missä aita on matalin, ja jäämme itseemme tyytyväisinä pötköttelemään sohvalle?

chess-316658_1280

Älykkyystesteistä tuttu Mensa määrittelee älykkyyden näin:

Älykkyyttä on kyky oppia, soveltaa opittua ja ratkoa ongelmia. Älykkyys ilmenee taitona ymmärtää ja käsitellä abstrakteja asioita.

Älykkyys nähdään myös kykynä hahmottaa erilaisia asioiden välisiä suhteita sekä yksilön taitona käyttää ja kehittää omia kykyjään.

Älykkyyttä pidetään aivojen perustavanlaatuisena ominaisuutena ja sen voitaisiin sanoa olevan aivojen informaation käsittelyn tehokkuutta tai henkilön yleistä kognitiivista kyvykkyyttä.

Älykkyyden määritelmää hakiessani törmäsin Mensan sivuilla kotitestiin. Se on virallisen testin tapaan kuviopäättelytesti, joka koostuu 35 tehtävästä. En tietenkään kyennyt vastustamaan kiusausta. Suosittelen – ainakin pulssin testi saa nousemaan tehokkaasti.

Yleisen käsityksen mukaan älykkyys on sekä perimän että olosuhteiden tulosta. Lapsuudessa esimerkiksi vanhempien käyttämän kielen tason ja kodissa syötävän ravinnon vaikutus on merkittävä. Teini-iän ohittaneella geenit alkavat vahvistaa painoarvoaan ja alamme tehdä valintoja, joita ohjaa perimämme eivätkä vanhempamme. Alamme toteuttaa itseämme. Mm. tästä Flynn kirjoittaa uusimmassa kirjassaan ”Does your family make you smarter?

Aikuisiässä älykkyyttään on todennäköisesti mahdoton lisätä, mutta älykkyyden ylläpitäminen eli säilymisen edesauttaminen on mahdollista.

Me voimme siis omilla valinnoillamme toimia niin, että luontainen kykymme oppia, soveltaa opittua, ratkoa ongelmia, ymmärtää ja käsitellä abstrakteja asioita ja hahmottaa erilaisten asioiden välisiä suhteita sekä taitomme käyttää ja kehittää omia kykyjämme säilyvät maksimaalisina mahdollisimman pitkään.

Aivotutkijat muistuttavat säännöllisesti, että aivot ovat plastinen lihas: ne muokkautuvat käytössä. Samalla lailla, luonnollisesti, älykkyys on plastinen ominaisuus, joka muovautuu käytössä.

Aivojen ja älykkyyden aktiivinen käyttö auttaa ylläpitämään niiden tehoa ja vastaavasti molemmat rapautuvat käytön puutteessa. Aivojen tehoja mittaava älykkyysosamäärä nousee aivojen koon ja hermosolujen johtumisnopeuden kasvaessa. Molemmat mainitut ominaisuudet reagoivat myönteisesti sekä fyysiseen että mentaaliseen aktiivisuuteen.

Flynnin mukaan nykyinen 70-vuotias päihittää mennen tullen 15 vuoden takaisen seitsemänkymppisen. Hän vertaa itseään isäänsä ja selittää eroa mm. harrastamallaan päivittäisellä liikunnalla.

Aivojen kuntokuuri sopii hyvin muiden uusien harrastusten oheen näin syksyyn ja se on helppo toteuttaa: se sisältää yksinkertaisimmillaan vain portaiden nousua. Ennen lomaani HeSassa mainittiin tutkimus ihmisen kronologisen iän ja heidän aivojensa iän eroista. Sen tulos oli, että jokainen koulutusvuosi nuorentaa aivoja 0,95 vuotta ja jokainen päivittäin noustu porrasväli 0,58 vuotta. Valitettavasti en löytänyt mistään tietoa, kuinka nopeasti kiipeilyn vaikutus alkaa näkyä. Jos alan käyttäytyä kuin teini, kiipeily on tuottanut tuloksia.

Vastaamatta on myös kysymys: muna vai kana? Onko tutkimukseen osallistuneiden aivojen hyvä kunto koulutuksen ja portaiden kiipeilyn tulosta vai onko koulutukseen hakeutuminen ja muiden fiksujen elämäntapavalintojen tekeminen tulosta jo lähtökohtaisesti keskivertoa fiksummasta ihmisestä?

brain-951845_1280

Flynnin haastattelijalle antamaa toista neuvoa olen noudattanut oma-aloitteisesti koko elämäni: hän kehotti tätä valitsemaan puolison älyllisen haasteellisuuden eikä kauniin ulkokuoren perusteella, koska seura tekee kaltaisekseen.

Nyt jo 82-vuotias, mutta hyvässä vedossa oleva tutkija esittää haastattelussa toiveen, että älyllisen potentiaalin maksimoidakseen nuoremmat sukupolvet katsoisivat älypuhelimen näyttöä kauemmaksi, minkä hän tarkentaa tarkoittavan mm. historian tuntemista ja nk. hyvän kirjallisuuden lukemista. Ilman historiallista perspektiiviä globaalin nykymaailman kasvatit ovat Flynnin mukaan tietämättömyydessään helposti sekä poliitikkojen että median vietävissä.

Katoava, yleissivistykseksi kutsuttu luonnonvara ei ole vanhanaikaista ajattelua. Se tarkoittaa juuri sellaista perspektiiviä ja laajempien kokonaisuuksien hallintaa, jota Flynn kaipaa ja jota ilman hukkaamme mahdollisuuden toisensa jälkeen.

Jaan Flynnin pelon siitä, että me tärväämme vakauden ja vaurauden sivutuotteena kuin vahingossa syntyneen älykkyyden, koska olemme älyllisesti laiskoja. Me emme halua pinnistellä esimerkiksi pitkien tekstien ja vaikeiden aiheiden kanssa, meille riittävät otsikot ja muutaman sanan tiivistykset, joita toistelemalla osallistumme ”yhteiskunnalliseen keskusteluun”.

Aika ajoin parjattu peruskoulu on tehnyt miehen työn antamalla tasavertaiset mahdollisuudet kaikille Suomen lapsille. Vanhemmat eivät itsestään tai olosuhteista johtuvista syistä pysty välttämättä tarjoamaan lapsille älyllisesti kehittävää ja inspiroivaa kasvuympäristöä, ja peruskoulu on paikannut näitä puutteita monen lapsen elämässä. Kaikista ei ole Einsteineiksi, mutta on koko maan edun mukaista, että jokainen pääsee käyttämään älyllisiä lahjojaan maksimaalisesti.

Koulutusjärjestelmämme ja sen rinnalla kirjasto ja miksei myös neuvolalaitos ovat Suomen tapauksessa epäilemättä pääsyylliset älykkyyden suotuisaan kehitykseen. On toivottavaa, että yhteisten rahojen käytöstä päättävät tahot kykenisivät näkemään tässä asiassa nenäänsä pidemmälle. Koulutuksen säästöistä koituu pahimmillaan ennalta arvaamattoman valtava lasku.

Toivottavasti digiloikasta ei tule loikkaa tyhmyyteen.

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s