”Taas saapuu syys”

 Näin tässä aina käy, loppujen lopuksi: päivänvaloton aika päihittää valoisan ajan,  päivä kutistuu kutistumistaan ja pian on pikkujoulujen aika. Tässä jälleen vanha pätkä, joka sekin jo kuuluu vuodenkiertoon.

Perjantaina on syyspäiväntasaus. Päivä ja yö ovat yhtä pitkiä, valo ja pimeä jakavat vuorokauden puoliksi.

Syyspäiväntasauksen hetkellä klo 20.02 Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle. Australialaiset alkavat suunnitella kesälomiaan, ja me täällä pohjan perukoilla aloitamme lähtölaskennan kohti joulua. Tähtitieteellisen käsityksen mukaan syyspäiväntasauksesta alkava syksy jatkuu talvipäivänseisaukseen asti.

”Syksy” kuuluu suomen kielen sanojen vanhimpaan kerrostumaan. Se on kotoperäinen suomalais-ugrilainen sana. Näitä ei-lainasanoja on kaikista kielemme sanoista pieni osa, ja useimmat niistä ovat syksyn (ja suven ja talven) kaltaisia, paljon käytettyjä arkisia perussanoja. Syksyn juuret ovat siis esi-isiemme suussa ja sana on säilynyt muuttumattomana tuhansia vuosia.

wp_20160920_16_54_10_pro

Hiipuvaa valoa

Germaanisten kielten syksyn etymologia johtaa merkitykseen sadonkorjuuaika. Ruotsin höst, islannin ja norjan haust, saksan Herbst jne. ovat kielitieteilijöiden mukaan sukua latinan poimimista tarkoittavalle verbille carpere, joka mitä luultavimmin on johdannainen muinaiskreikan hedelmää tarkoittavasta sanasta karpos. Mytologiassa Karpós oli länsituuli Zefirosin ja kevään nymfi Khlorisin kauneudestaan kuuluisa poika.

Tanskassa sanalla høst tarkoitetaan useimmiten sadonkorjuuta ja sadonkorjuun aikaa. Syksystä käytetään nykykielessä ensisijaisesti sanaa efterår; kevät on tanskaksi forår.

Myös englannissa käytettiin 1500-luvulle asti sanaa harvest tarkoittamaan kesän ja talven väliin jäävää vuodenaikaa, mutta sittemmin sana korvattiin sanalla autumn. Se kuuluu samaan romaaniseen seurueeseen kuin esimerkiksi espanjan otoño ja ranskan automne, joiden perimmäiset juuret ovat hieman epävarmoja.

Kantasana toki tunnetaan: latinan syksyä tarkoittava autumnus, jonka kannaksi on ehdotettu verbiä augere: lisätä, kasvattaa, laajentaa ja rikastaa. Merkitys selittyisi vuodenajalle ominaisella sadon kypsymisellä. Mahdollisesti sanasta on kiittäminen muinaisia etruskeja.

Varsinkin amerikanenglannissa syksystä käytetään sanaa fall (pudota, kaatua), jolla puolestaan viitataan puista putoaviin lehtiin. Termin sanotaan yleistyneen urbanisoitumisen myötä, kun putoavat lehdet olivat lähempänä kaupunkilaisten elämää kuin sadonkorjuu.

wp_20160918_13_46_17_pro

Kotisataman suojissa

Meillä myös syksyn aloittavan kuukauden nimi on rakennettu vuodenajan nimestä, mutta useimmissa muissa eurooppalaisissa kielissä kuukauden nimi selittyy sen järjestysnumerolla. Syyskuu oli vanhassa roomalaisessa kalenterivuodessa 7.kuukausi, ja kuukauden nimen kantasana on lukusanaa seitsemän tarkoittava latinan septem.

Suomen tavoin myös kreikassa on ikioma, kotoperäinen sana alkavalle vuodenajalle: φθινόπωρο (fthinóporo). Se on muodostettu muinaiskreikan sanoista φθίνω (fthino) ”vähentää” ja οπώρα (opóra) ”myöhäiskesä”, ”kypsät hedelmät” – muinaiset kreikkalaiset näyttivät katsoneen muinaisia roomalaisia pidemmälle syksyyn, maanannin ehtymiseen. Kuukauden nimi on kreikassakin latinaperäinen Σεπτέμβριος (Septemvrios).

Riippumatta siitä, miksi kuluvaa kuukautta ja alkavaa vuodenaikaa kutsutaan, se tarkoittaa koko pohjoisella pallonpuoliskolla samaa asiaa: valon väheneminen kiihtyy ja kesä on peruuttamattomasti ohi.

Syksyllä

Nyt on syksy, ja kultaiset linnut
lentävät kaikki kotiin sinisen veden yli;
rannalla istuen tuijotan syksyn koruja,
ja hyvästely humisee puissa.
Hyvästely on suuri, ero edessä,
mutta jälleennäkeminen on varma.
Siksi on uni kevyt, kun nukahdan, käsi pään alla.
Tunnen erään äidin hengityksen silmilläni
ja erään äidin suun sydäntäni vasten:
nuku ja uinu, lapseni, sillä aurinko on poissa —

Edith Södergran (suom. Uuno Kailas)

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s