Pyhän kallion piirissä

Fokukseni alkaa väistämättä siirtyä tästä hetkestä tulevaan eli pian koittavaan lomaan. Kunpa kreikkalaiset laivayhtiöt vielä vahvistaisivat ilmassa olevia aikataulujaan niin, ettei tarvitse pelätä jäävänsä jumiin epätarkoituksenmukaiseen kohtaan maailmankaikkeutta.

Sen sentään jo tiedän, että illan suussa elokuun 22.päivänä astun metrosta Monastirákin aukiolla. Muutaman kerran Ateenan helteissä matkalaukkua raahanneena olin päättänyt, että tällä kertaa haen hotellini kassinkantoetäisyydeltä tästä nimenomaisesta metroasemasta – sinne kun pääsee ilman vaihtoa Ateenan lentokentältä ja sieltä pääsee ilman vaihtoa Pireukseen sitten, kun matka jatkuu kohti Kreikan ihania saaria.

Monastiráki on osa Ateenan historiallista keskusta. Se sijaitsee näköetäisyydellä antiikin agorasta, josta sen erottaa vain keisari Hadrianuksen mukaan nimensä saanut Adrianou-katu ja metroraiteet.  Moderni Monastiráki jatkaa agoran sekä turkkilaisajan basaarien historiallisia perinteitä: se on kaupungin kuumin kauppapaikka, josta löytää kaiken tarvitsemansa ja kaiken sellaisenkin, mitä ei tiedä tarvitsevansa. Pitäisikö hankkia bouzouki talvi-iltojen iloksi?

Bysantin ja ottomaanihallinnon jäljet ovat selvästi nähtävissä. Ilma on täällä todella tiheänään historian lehtien havinaa.

Kaupunginosan nimikin on Bysantin peruja. Alueella toimi 900-luvulla suuri luostari, kreikaksi monastéri. Se purettiin arkeologisten kaivausten sekä juna- ja metrolinjojen tieltä 1800-luvun loppupuolella. Pystyyn jäi ainoastaan luostarin kolmilaivainen kirkko, viralliselta nimeltään Panayia Pantanassa (”Kaikkein pyhin kuningatar”). Koska komeasta luostarista säilyi vain vaatimaton kirkko, kaupunkilaiset alkoivat kutsua sitä ”pikku-luostariksi”, monastirákiksi.

Valtaosa nykyisestä kirkkorakennuksesta on peräisin 1600-luvulta; kauhistuttavan kerettiläinen kellotorni lisättiin 1900-luvun alun entisöintitöiden yhteydessä.

IMG_0757

Panayia Pantanassa on muutaman askeleen katutason alapuolella.

Saman aukion toisella laidalla seisoo ottomaanikuvernööri Tzistarákiksen 1700-luvulla rakennuttama, suuren kupolin ja korkeiden kaarien koristama moskeija, jossa toimii nykyisin yksi kansantaiteen museon osastoista.  Se on Ateenan ainoa moskeija, joka on avoinna yleisölle. Vaikka museon keramiikkakokoelma ei kiinnostaisi, mielenkiintoisen arkkitehtuurin takia käynti varmaan kannattaa.

20160802_102539000_iOS

Pylväät moskeijan takana

Kuvernööri Tzistarákiksen kerrotaan varastaneen rakennustöitä varten marmoripylvään lähistöllä sijainneesta Zeuksen temppelistä, minkä tuloksena maan uumenista nousi tauteja ja tuhoa kaupunkilaisten kiusaksi. Paha sai palkkansa, ja kuvernööri pääsi paitsi viraltaan niin myös hengestään, mahdollisesti kimmastuneiden kaupunkilaisten avustuksella (hänet myrkytettiin).

Vähän kuitenkin kummastelen sitä, miksi hän olisi haetuttanut marmorin niinkään kaukaa, reilun kilometrin päästä. Luostarin viereisellä tontilla kun oli ja on edelleen 2.vuosisadalla roomalaisajalla rakennetun kulttuurikeskuksen rauniot. Keskuksessa seisoi arkeologien mukaan 100 marmoripylvästä, joista muutama hieman paikattuina on jälleen alkuperäisillä sijoillaan.

Laitoksen rakennuttaja, Rooman keisari Hadrianus (76-138 A.D.), oli suuri Kreikan ystävä, jonka haaveena oli tehdä Ateenasta koko Rooman valtakunnan kulttuurin kehto (aivan kuin kreikkalaiset eivät olisi siihen itse pystyneet).

Kolmas helposti tunnistettava rakennus Monastiráki-aukion laidalla on uusklassista tyyliä edustava metroasema. Se on yksi Ateenan metroverkon vanhimmista (1895).

Monastiraki-Square-and-Acropolis-Athens-large

Vasemmalla moskeija, oikealla metroasema. Välissä Hadrianuksen pylväät, taustalla pyhä kallio Akropolis.

Kun metroasemaa laajennettiin 2003, päivänvaloon tuli muutakin kuin asiaan näillä kulmilla kuuluvia antiikin aarteita. Maan uumenista löydettiin joen jumala Iridanoksen nimeä kantavan virran uoma.

Iridanos saa alkunsa Likavittos-kukkulan lähteistä, se juoksee mm. Sintagma-aukion alla (täälläkin metronrakentajien kiusaksi) sekä kaupungin muinaisen Keramikos-hautausmaan halki ja päätyy lopuksi Ilissos-jokeen. Mistään valtavista kuohuista ei ole kyse; kesällä Iridanos on enemmänkin oja, mutta talvisin veden määrä ja virtauksen voima kasvavat.

Paikalle kutsuttujen arkeologien tutkimusten perusteella Iridanoksen penkat vahvistettiin 400-300 -luvuilla eaa. suurilla kivenjärkäleillä, ja keisari Hadrianuksen aikana uoma ensin katettiin ja sitten täytettiin.  Metroaseman tieltä esiin kaivettuja muinaisten ateenalaisten kätten töitä jätettiin asemalle suojalasien taakse kaupunkilaisten ja muiden metron käyttäjien ihmeteltäviksi.

Kunhan olen tulopäivänä ehtinyt tutustua monenlaista kiinnostavaa tarjoavaan kotikortteliini ja siemaista loman ensimmäisen frapén, teen vielä ennen illallista maailman ehkä huikeimman iltakävelyn.

Kun Ateena valmistautui isännöimään vuoden 2004 kesäolympialaisia, haluttiin varsinkin kaupungin kuumuuteen ja liikenteen saasteisiin tottumattomille kisavieraille tarjota mahdollisuus hengähtää autottomassa ympäristössä.

Tuloksena on tinoslaisella marmorilla ja naxoslaisella gneissillä päällystetty, kolmen kilometrin mittainen kävelytie (perípatos), joka kulkee Akropolis-kukkulan juurella ja ohittaa käsittämättömän määrän ällistyttäviä paikkoja: hienon Akropolis-museon, edelleen käytössä olevan Herodes Attikus -teatterin sekä Dionysos-jumalan mukaan nimetyn maailman vanhimman teatterin, roomalaisen agoran, Hadrianuksen kirjaston, Hefaistokselle pyhitetyn maailman vanhimman doorilaistemppelin, historian mahdollisesti ensimmäisen ostoskeskuksen Attaloksen stoan ym. ym.

Ateenalaisilla ei ole aivan kotikulmillaan rantakatua, jolla he voisivat ylläpitää volta-perinnettä. Kierros Akropolin ympäri on epäilemättä vähintään yhtä hieno kokemus.

Ensikertalaiselle Ateenan-kävijälle tämä promenadi on täydellinen pehmeä lasku kaupungin runsauden sarveen.

IMG_0735

Näkymä Hefaistoksen temppeliltä

Ensimmäiset kolme päivää ikuisessa, hurmaavassa, rosoisessa Ateenassa – parempaa alkua lomalle en voi kuvitella.

Enää 18 yötä. Maltan tuskin odottaa.

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s