Muistojen bulevardilla

Viikon sisällä Kreikan ihana Santorini on noussut keskustelun aiheeksi neljässä eri yhteydessä, neljän toisistaan tietämättömän ihmisen kanssa. Tämä on saanut minut miettimään, että kosmos ehkä yrittää viestittää minulle jotain hyvinvointini kannalta merkittävää. Kuten että minun kannattaisi sisällyttää saari kesälomaani, jonka alkuun on vielä 68 yötä.

image

Uniikkeja majoitusvaihtoehtoja

Ajatus ei ole vastenmielinen. Santorini on yksi ainutlaatuisimmista paikoista, jossa minulla on koskaan ollut onni käydä. Sen vetovoima ja saavutettavuus ovat kuitenkin sitä luokkaa, että tuloksena on intoani hieman hillitsevä ihmispaljous ja korkeat hotellihinnat varsinkin sesonkiaikaan.

image

Kupoleita ja kaaria

Toisaalta se sopisi hyvin lomani loppuun, sillä saarella on kansainvälinen lentokenttä, jonka ansiosta pääsisin kaikkeni antaneena suoralla lennolla sinivalkoisin siivin kotiin. Päätinkin katsella edelliskäyntieni valokuvia muistojen virkistämiseksi.

image

Menneisyyden kerroksia. Horisontissa Ia.

Kun kävin ensimmäisen kerran Santorinilla, asuin Kamarissa. Se on toinen saaren kahdesta turistikohteesta, jotka sijaitsevat vierekkäin kaakkoiskulmassa, Kamari ”Mesa Vuono” -niemimaan pohjoisella, Perissa eteläisellä puolella.

Mesa Vuono on melkein 400 metrin korkuinen, ja sen laelle kiipeävä pääsee tutustumaan muinaisen Firan kaupungin raunioihin. Tämä Fira oli saaren ainoa urbaani keskus 800-luvulta eaa. lähtien noin vuosituhannen ajan. Raunioista kiinnostuneille jyrkkä nousu on vaivan arvoinen ponnistus.

Laella saa palkinnokseen myös hienon näkymän alas Kamariin, jonka ranta alkaa niemimaan juurelta ja jatkuu melkein lentokentälle asti. Kuten kuvasta näkyy, kyseessä ei ole hohtavan valkoinen hiekkaranta. Santorinilla kaikella on vulkaaninen alkuperä. Tumma ranta on sekin tuliperäistä kiveä, jonka aurinko lämmittää polttavan kuumaksi. Täällä ei avojaloin kulkeva pärjää rakkuloitta.

image

Tuhkanharmaa ranta ja sininen meri ovat visuaalisesti dramaattinen pari.

Paikka auringossa, Santorinin lounaiskolkassa sijaitseva Ia (Oia) oli 2.maailmansotaan asti saaren kaupallinen keskus, joka tuhoutui melkein täydellisesti vuoden 1956 maanjäristyksessä. 70-luvulta alkaen matkailun myötä Ia on noussut kuin Fenix-lintu tuhkasta.

Täällä sijaitsee se paikka, josta voi yleisen käsityksen mukaan nähdä parhaiten maailman kauneimmaksi kutsutun auringonlaskun.  Pienelle niemen ulokkeelle, vanhan linnoituksen ympäristöön ilta illan jälkeen vaeltava tuhansien auringonpalvojien kulkue muistuttaa ajasta ennen kristinuskoa.

image

Pyhä paikka

Santorinin noin 6500 asukkaan väestö jakautuu yhteen kaupunkiin ja kolmeentoista kylään – kaikki kuvauksellisia ja helposti saavutettavissa. Saaren kattaa bussiverkosto, joka toimii matkailuelinkeinon ehdoilla.

Silloinkin kun pääkaupunki Fira ja varsinkin risteilyturistien suosima Ia ovat tulvillaan turisteja, kylissä jatkuu tavallinen kreikkalainen elämänmeno. Osuin eräänä Marian päivänä, 15.elokuuta, Pyrgosiin ja jouduin keskelle melkoista panayiria, kun keskimäärin joka toinen kyläläinen juhli omaa nimipäiväänsä ja loputkin Neitsyt Marian päivää.

Pyrgos on Santorinin korkein kylä, joka oli pääkaupunki ennen nykyistä Firaa.

image

Pyrgosista näkyy kauas: Oikealla Fira, vasemmalla horisontissa Ia.

Lähellä Pyrgosia, Exo Gonia -nimisessä viinikylässä toimii taverna, joka kannattaa sisällyttää matkasuunnitelmaan. Metaxí Mas – ”Meidän kesken” – tarjoaa kreetalaissävytteistä ruokaa hienoissa maisemissa. Terassi avautuu itään viiniviljelmille ja Pyrgosin suuntaan, joten täällä pääosassa on ruoka eikä auringonlasku. Myös Exo Goniaan pääsee ongelmitta paikallisbussilla.

image

Illan lempeässä valossa

Saaren väkivaltainen syntyhistoria maustaa myös maan annin.  Santorinin mineraalinen ja hapokas Assyrtiko-rypäleestä valmistettu viini on kovassa nousussa maailman viinimarkkinoilla.

Erikoista sen kasvatuksessa on köynnöstämisen ja kastelun puute. Viiniä ei täällä auteta kasvamaan maasta ylös vaan köynnökset kierretään maahan pesäksi, joka suojaa rypäleitä polttavalta auringolta ja kovilta tuulilta. Perinteisesti ainoa vesi, minkä köynnökset saavat, on öinen mereltä nouseva kaste. Se ja vulkaaninen maaperä tuottavat loistoviiniä, joka päihittää jopa retsinan; ”maassa maan tavalla”.

image

Kuva: Rocabella-hotelli

Santorinin ”ravintolaskene” on monipuolinen ja ruoan valmistuksessa käytetään valtaosin lähellä eli omalla saarella tuotettuja elintarvikkeita. Tomaatit, kapris ja valkoinen munakoiso ovat maankuuluja maukkaudestaan. Jos kykenee illastamaan ilman auringonlaskua, hintatasokin pysyy säällisenä.

Metaxí Masin ohella toinen suosikkini on Firassa sijaitseva Kapári eli Kapris, jossa söin ensimmäisen kerran sinä kesäkuun iltana 2012, kun Kreikassa käytiin jännittäviä vaaleja. Vaaleissa nykyisin Kreikan asioista päättävä Syriza jäi vain muutaman prosenttiyksikön päähän hallitsevasta konservatiivipuolueesta. Historiallisesta hetkestä huolimatta keittiössä loihdittiin paras koskaan syömäni garides saganaki.

Paikka, jota en koskaan jättäisi väliin Santorinilla, on se, josta en millään haluaisi edes kertoa. Toisaalta jaettu ilo on moninkertainen.

Kalderan rinteeltä eteläiseen horisonttiin katsoo Art Café, joka on idylli idyllissä. Kun kaikkialla tungeksivat matkailijamassat alkavat ahdistaa, lasi (tai kaksi) huurteista assyrtikoa Art Cafén terassilla, ilmavan jazzin tai ylevän klassisen tahdissa helpottaa välittömästi. Art Cafésta ei tahdo koskaan lähteä pois. Tästä ei kuitenkaan kannata kertoa kuin harvoille ja valituille.

image

Meditatiivisen rentouttavaa tunnelmaa

Muistelujeni tuloksena alkaa näyttää siltä, että päätän tälläkin kertaa loman Santorinille.

Kiitän kaikkia päätöksenteossa auttaneita: blogini lukijaa Annaa, joka ystävällisillä kommenteillaan nosti ensimmäisenä Santorinin framille, veljenpoikaani Miikkaa ja hänen puolisoaan Mariosta, jotka suunnittelevat elämänsä ensimmäistä Kreikan lomaa (ihan totta!), erästä naapuriani, joka jakamamme bussimatkan aikana alkoi muistella muutaman vuosikymmenen takaista Santorinilla käyntiään sekä ystävääni Ellua, joka jakoi Face Bookissa kauniin kuvan Santorinista.

image

Hyvää yötä ja kauniita unelmia!

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s