Kulttuurivaihtoa

Pekka-Halonen-Kinahmin-Talvea-1933

Pekka Halonen: Talvimaisema (1917)

Kun katselin pikkutyttönä isovanhempieni olohuoneen seinillä kullatuissa kehyksissä riippuneita ”pekkahalosmaisia” talvikuvia, en tiennyt niiden syntyneen Japani-huuman tuotoksina.

Ateneumin vaikuttavassa näyttelyssä ”Japanomania Pohjoismaisessa taiteessa 1875-1918” tajusin, että moni muukin lapsuudesta tuttu esine oli saanut vaikutteita nousevan auringon maasta. Niitä olivat mm. Arabian kahviserviisin eksoottiset maisemat ja hedelmälautasta koristaneet bambunoksakuviot.

1800-1900 –lukujen vaihteen Japani-buumille muokkasi maan melkein 200 vuotta kestänyt kontaktien puute. Japani oli rajoittanut kansainvälisiä yhteyksiään 1600-luvulta alkaen, kunnes USA pakotti sen mm. avaamaan satamansa ulkomaankaupalle vuonna 1853. Kaupan myötä kulkevat tavaroiden ohella luonnollisesti myös ajatukset ja ideat, ja japanilainen vaikutus alkoi pian näkyä varsinkin eurooppalaisessa kuvataiteessa, mutta myös muotoilussa ja käsitöissä.

Japani inspiraation lähteenä näkyy mm. Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen maalauksissa, joskus yksityiskohtana kuten japanilaishenkisenä asuna tai koristeena ja joskus kuvan pelkistettynä, vahvaviivaisena tyylinä. Itselleni ehkä mieleisin suomalaistaiteilijoiden japonistisista töistä on Hugo Simbergin ”Elämän virralla” (1896), jonka eleetön tyyneys ja pystymuoto vievät ajatukset itään.

simberg_hugo_elaman_virralla

Luonnollisesti japanilainen jälki näkyy myös muiden eurooppalaisten taiteilijoiden töissä. Rakastamiani impressionistien stilisoituja luontokuvia katson tästä lähtien aivan uusin silmin.

gogh_vincent_van_kukkiva_mantelipuu-720x976

Vincent van Gogh: Kukkiva mantelipuu (1888)

 

Ateneumissa on esillä melkein 400 teosta, joista noin 150 on lainassa maailmalta. Tässä kattavassa näyttelyssä pääseekin tavallaan näkemään monta näyttelyä samalla kertaa.

Mitä pidemmälle näyttelyssä etenee, sitä paremmin silmä harjaantuu näkemään tuttuakin tutumpien kuvien eksoottiset mausteet. Kun tutun ja vieraan laittaa lähekkäin, yhteiset tekijät kuten vähäeleinen estetiikka erottuvat selkeästi. Näyttelyn asettelu on taiten tehty.

Kyseessä ei ole japanilaisen taiteen näyttely vaan näyttely japanilaisen kulttuurin vaikutuksesta mm. eurooppalaiseen taiteelliseen ilmaukseen. Toki nähtävillä on myös japanilaisia teoksia sekä käsitöitä, mutta melkein kuin vain muistuksena siitä, miksi meidän taiteemme näyttää siltä kuin näyttää.

Sitten voikin alkaa miettiä, ovatko japanilaiset matkailijat niin ihastuneita Suomeen ja suomalaiseen designiin siksi, että se on eksoottisen erilaista vai siksi, että he tunnistavat siinä itsensä.

Joka tapauksessa: Taide rakentaa siltoja.

Japanomania Pohjoismaisessa taiteessa 1875-1918
18.2.2016 – 15.5.2016

2 thoughts on “Kulttuurivaihtoa

  1. Mahtavaa! Nyt on tähtäimessäni käynti Ateneumissa ja siihen tarvitsen kokonaisen päivän!! En edes muista milloin viimeksi siellä kävin. Mukava kun toit tuon näkökannan esiin!

    • Siellähän on myös Rodonon näyttely menossa ja tänään avautui ”Klassikot”. Aivan Ällistyttävä paikka, minäkin menen uudelleen Japanomaniaan, kunhan ensin toivun hieman. Ja museokaupassa suloista tavaraa kaupan🙂.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s