Rautaa rannalle?

Kreikan pohjoisella, Makedonian vastaisella rajalla on yli 13000 ihmistä loukussa epäinhimillisissä olosuhteissa. Heidän matkansa on tyssännyt vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen nykyisien jäsenten ja jäsenyydestä haaveilevien maiden suljettuihin rajoihin.

Rajansa sulkeneet tai niiden ylittävien määrää merkittävästi rajoittavien maiden mielestä Kreikka ei noudata Dublinin sopimusta. Sen mukaan turvapaikanhakijat pitää prosessoida siinä maassa, johon he saapuvat Schengenin alueen ulkorajalla.

EU on asettanut Kreikalle takarajan toukokuun 12.päivään, johon mennessä Kreikan on korjattava merkittävät puutteet ulkorajavalvonnassa.

Jakamalla räpylöitä paluumatkaa varten? Myymällä uudet pelastusliivit hukkuneiden tilalle? Ampumalla maahan pyrkivät rantaveteen?

Saapuvien rekisteröintitilanne on paranemaan päin: syyskuussa saapuneista vain  8 %:n sormenjäljet ovat viranomaisjärjestelmässä, tammikuussa saapuneista 78 %:n. Muutosta selittää paitsi muilta EU-mailta tullut viranomaisapu niin myös neljä ”hot spot” -vastaanottokeskusta suurimpien tulijamäärien saarilla. Viides avautuu Kosilla lähiviikkoina.

Muualla Euroopassa ei taida edelleenkään olla todellisuuden mukaista käsitystä Kreikan tilanteesta. Kriisi näyttää useimpien mielestä alkaneen vasta viime elokuussa eli silloin, kun siirtolaiset saapuivat kolkuttelemaan omia rajojamme ja oviamme.

Kuitenkin sotaa pakenevien virta kohti turvallista Eurooppa oli merkittävä jo 2014, jolloin Kreikan saarille saapui meren yli reilut 34400 pakolaista, melkein kaikki syyrialaisia. Luku on suurempi kuin Suomeen viime vuonna saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä, joka koettiin täällä massiiviseksi. Sitä ennen aihe ei päässyt etusivuille, koska se ei koskettanut meitä.

Kreikkaan saapuneiden kokonaissaldo 2015 oli 853 650. Heistä yli 60000 saapui toukokuun loppuun mennessä, kun me eurooppalaiset nukuimme lintukodoissamme vielä Ruususen unta.

Tänä vuonna (1.1-3.3) – huolimatta säiden takia epäotollisesta ajankohdasta – Kreikkaan on saapunut 125819 siirtolaista, joista 22 % on naisia ja 34 % lapsia.

LÄHDE: Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM

Jokainen Kreikan saarilla lomaillut suomalainen ymmärtää, ettei niillä ole valmiuksia käsitellä tämän mittakaavan – melkein miljoonan – avuntarvitsijan määrää. Ei olisi edes hyvinä aikoina puhumattakaan nyt, kun Kreikka kärvistelee edelleen talouskriisin kourissa. Mutta ei siihen kykenisi mikään muukaan maa ilman apua.

Kreikka onkin ilmoittanut, että se ei aio ryhtyä Euroopan pakolaiskeskukseksi – pääministeri Tsiprasin sanoin ”ihmissielujen varastoksi” – ja vaatii oikeutetusti taakanjakoa muilta Unionin mailta. Taakanjako ei ole kreikkalaisten keksimä juttu, sillä siitä on ollut sopimus olemassa jo syyskuusta lähtien.

Tuolloin EU-sisäministerit päättivät 160000 siirtolaisen uudelleensijoittamisesta määriteltyjen osuuksien mukaan kahden vuoden sisällä. Sopimuksen mukaan esimerkiksi Kreikasta siirrettäisiin 66400 kansainväliseen suojaan oikeutettua pakolaista muihin jäsenmaihin. Toistaiseksi on toteutettu vain 218 siirtoa.

LÄHDE: Euroopan komission lehdistötiedote

Ironisesti Euroopan unioni on asettanut suurimmat toiveet massiivisen humanitaarisen kriisin ratkaisusta Turkin harteille.

Ironista tämä on mielestäni siksi, että vain yksi Unionin jäsenmaa – Bulgaria – luokittelee Turkin turvalliseksi maaksi. Määritelmä ”oikeusvaltio” ja Turkki eivät sovi samaan lauseeseen. Kuitenkin valistuksen ja humanismin Eurooppa on valmis sulkemaan silmänsä Turkin todellisuudelta ja siivoamaan oman takapihansa sotaa pakenevien kustannuksella.

Komission presidentti Donald Tusk ehdotti hiljattaisella vierailullaan sulttaanin palatsissa, että Turkin on aika harkita pakolaisveneiden pakottamista takaisin Turkkiin ennen kuin ne ehtivät Kreikan aluevesille. Tuskille ei tullut mieleen vielä ilmeisempi ratkaisu: vaatia Turkilta toimia ihmissalakuljettajia vastaan ja estää siten veneiden lähtö hengenvaaralliselle matkalle.

Turkin Kreikan vastaisella rannikolla pyörii miljoonabusiness, joka käyttää hyväkseen sotaa pakenevien ihmisten hädänalaista asemaa. Jos yksinvaltaisesti toimivalla sulttaani Erdoganilla olisi halua, hänellä olisi myös keinoja salakuljettajien toiminnan estämiseen.

Turkin tarkoitushakuisesta ja opportunistisesta toiminnasta malliesimerkki on juuri julkaistu oikeuden päätös. Oikeus langetti neljän vuoden vankeusrangaistuksen kahdelle syyrialaiselle, jotka todettiin syyllisiksi ihmissalakuljetukseen Alan Kurdin tapauksessa. Alan Kurdi oli se pieni poika, jonka hiekkarannalle ajautuneen ruumiin kuva jäänee historiaan meneillään olevan kriisin symboliksi. Äärimmäisen laskelmoitua oikeudenkäyttöä.

Sulttaani Erdoganhan voisi kysyä ohjeita keisari Putinilta, joka rauhoitti itärajamme käden käänteessä saatuaan viestinsä omasta kaikkivoipaisuudestaan perille tälle puolelle rajaa. Asioiden mittakaava Venäjän ja Suomen rajalla oli toki täysin toinen kuin Egeanmerellä, vaikkei sitä täällä nähtyjen reaktioiden voimakkuuden perusteella uskoisi, mutta historiallista samankaltaisuutta tilanteissa oli.

Lapin itärajan yli on tullut Suomeen laittomasti kuluvana vuonna 1063 turvapaikanhakijaa Venäjältä. Viime vuoden syyskuusta lähtien heitä on tullut yhteensä 1757 henkilöä.

ETELÄ-SAIMAA 6.3.2016

Maanantaina Brysselin byrokraatit ja Turkki kohtaavat keskustellakseen toimista kriisin ratkaisuksi. Erdoganille on jo luvattu € 3 miljardia, joista ensimmäinen erä maksettiin päättyneellä viikolla. Ainakaan Kreikan rannikkovartioston mukaan rahalla ei ole ollut toistaiseksi vaikutusta meren yli saapuvien pakolaisten määrään.

Kreikkaa Unioni päätti vihdoin viime viikkoisella päätöksellä avustaa kolmen vuoden aikana € 700 miljoonalla.

Maanantaisella asialistalla sanotaan olevan suunnitelman pakolaisten siirtämisestä Turkissa olevilta pakolaisleireiltä suoraan vastaanottaviin maihin. Tämä säästäisi pakolaiset sekä ihmissalakuljettajilta, vaaralliselta merimatkalta että taivallukselta Euroopan halki. Em. € 3 miljardia on tarkoitettu nimenomaan näiden leirien rahoitukseen; leireillä on jo nyt 2.5 miljoonaa syyrialaista.

Suunnitelman onnistumisen edellytys on, että Turkki estää pakolaisten merimatkan Kreikkaan estämällä salakuljettajien toiminnan ja että se hyväksyy Kreikkaan jo päässeiden pakolaisten palauttamisen takaisin omalle maaperälleen odottamaan sijoituspäätöstä.

Sulttaani Erdogan pelaa kovilla panoksilla. Toivottavasti Unioni ei alistu kiristykseen.

Meneillään oleva kriisi mittaa EU:n olemassaolon oikeutta. Onko yhteinen Eurooppa olemassa vain juhlapuheissa, ovatko eurooppalaiset arvot vain sanahelinää, kuinka paljon Unionissa voi sooloilla sopimuksien vastaisesti, onko Unionin päätarkoitus tarjota hyväpalkkaisia virkoja poliittisille eliitille? Onko EU enää rauhan projekti?

Ja tärkein kysymys: hukuttautuuko Unioni pakolaiskriisiin?

Punainen Risti – Tee lahjoitus

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s