Mestarin nuottivihosta

Tänään vietetään suomalaisen musiikin päivää, ja muistetaan kansallissäveltäjäämme Jean Sibeliusta, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 151 vuotta.

Kiitos Sibbelle, joka kirjoitti juuri meille suomalaisille sopivaa maailman parasta musiikkia.

Joulukuun 8.päivänä 1865 Hämeenlinnan kaupunginlääkärin perheeseen syntyi poika, joka kastettiin setänsä mukaan Johaniksi.

Tästä jo nelivuotiaana sävelmiä pianolla tapailleesta ja kansakouluikäisenä muodostamaansa lapsiorkesteria johtaneesta tulokkaasta varttui kansallissäveltäjämme Johan ”Janne” Julius Christian Sibelius, jonka syntymän ohella tänään juhlitaan myös suomalaista musiikkia. Päivä on ollut valtakunnallinen liputuspäivä vasta vuodesta 2011.

YLE: 1900-luvun musiikkiasiantuntijoiden piirissä yksi suuria amerikkalaisia ’perinteitä’ oli rituaalinen tapa lähettää sikareja Sibeliukselle.

Maailma tuntee historian suurimman suomalaisen musiikkimiehen Jean Sibeliuksena. Tämänkin etunimen hän ”peri” sedältään, jonka jäämistöstä löytyneitä käyntikortteja tuleva suurmies hyödynsi opiskeluaikanaan. Ajan tavan mukaisesti setä oli käyttänyt kasteessa saamastaan nimestä sen fiinimpänä pidettyä ranskannosta.

Jos voisin ilmaista sanoilla saman kuin musiikilla, käyttäisin tietysti kielellistä ilmaisua. Musiikki on itsenäistä ja paljon rikkaampaa. Musiikki alkaa siinä, missä kielen mahdollisuudet loppuvat. Siksi kirjoitan musiikkia.

Berlinske Tidende-lehden haastattelussa 1919

Sibelius sävelsi seitsemän sinfonian, useiden sinfonisten runojen – mukaan lukien Suomi herää eli Finlandia (1900) – ja muiden musiikkiteosten ohella myös juuri nyt ajankohtaisen vokaalimusiikkisarjan Viisi joululaulua, op. 1.

Sarjan tunnetuin laulu on pakahduttavan ylevä En etsi valtaa loistoa, jonka Sibelius sävelsi vuonna 1895 Zacharias Topeliuksen tekstiin Julpsalm (Jouluvirsi).

Sävellys sai meidän tuntemamme muodon Tuusulanjärven Ainolassa, jonne taiteilija perheineen muutti, koska ”minulle oli välttämätöntä päästä pois Helsingistä. Taiteeni vaati toista ympäristöä. Helsingissä kuoli minusta kaikki laulu” (Sibelius Karl Ekmanille 1936). Ainolan perinteiden mukaisesti säveltäjämestari toimi itse perheen joululaulannan säestäjänä lukuun ottamatta juuri Jouluvirttä, jonka säesti aina hänen vaimonsa Aino.

Vuonna 1986 En etsi valtaa, loistoa otettiin mukaan suomenkieliseen virsikirjaan virtenä numero 31; ruotsinkielisessä se oli ollut jo vuodesta 1943. Uudessa virsikirjassa alkuperäistä, tuntemattomaksi jääneen tekijän suomenkielistä käännöstä oli ajan hengen mukaisesti lähdetty sorkkimaan. Onneksi uudistettu teksti pätee vain virsikirjasta laulettaessa, ja muuten tätä jouluklassikkoa saa laulaa selkäytimestä nousevin sanoin.

Musiikki on kuin vaimo, sen täytyy tulla miehestä raskaaksi. Tämä mies on Poësis. Sävelet pääsevät oikeaan voimaansa vasta silloin kun niitä ohjaa runollinen tarkoitus. Toisin sanoen kun sana ja sävel yhdistyy.

Sibelius J. H. Erkolle 1893

Jouluopuksen muut sävellykset ovat meillä hieman tuntemattommaksi jäänyt  Nu står jul vid snöig port (Joulupukki kolkuttaa), mestarin uusiksi säveltämä Nu så kommer julen (Tervehtii jo meitä), huikaisevan kaunis Det mörknar ute (Jo joutuu ilta)  ja toinen perinteisimmistä joululauluistamme On hanget korkeat, nietokset.

Viimeksi mainittu on teoksen lauluista ainoa, jonka sanat eivät ole lähtöisin Topeliuksen vaan haminalaisen kansakouluopettajan Wilkku Joukahaisen kynästä. Aino-äidin kerrotaan opettaneen laulun salaa tyttärilleen, jotka esittivät sen jouluaattona yllätyksenä papalle.

Musiikki on minulle kaunis mosaiikki, jonka Jumala on pannut kokoon, hän ottaa kaikki kappaleet käteensä, heittää ne maailmaan ja meidän on niistä pantava tuo kuva kokoon.

Sibelius Jalmari Finnelle 1905

Sibelius kuoli 20.syyskuuta 1957 Ainolassa.

Aurinko nousee tänään Helsingissä klo 09.10 ja laskee klo 15.14. Päivällä on pituutta 6 tuntia 4 minuuttia. Jouluaattoon on vielä 16 yötä.

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s