Kaupungin komistuksia

IMG_1922Olin viettänyt päivän Ateenassa ja oikaisemassa Sintagma-aukion metroasemalle palatakseni Éjinalle. Sivusilmällä havaitsin, että eduskuntatalon edustalla oli väkeä. Syy selvisi heti: työkseen paikoilleen jähmettyneinä, ilme värähtämättä seisovilla evzóneilla oli meneillään verryttelytuokio.

Evzónit ovat yhtä ikoninen osa Ateenaa kuin Akropolis-kukkula. Kyseessä on 1830-luvulta lähtien tunnettu eliittiyksikkö, jonka alkuperäinen tehtävä oli toimia Kreikan ensimmäisen kuninkaan Oton (1832-1862) henkivartijakaartina. Vuonna 1868 evzóneista tuli osa Kreikan armeijan jalkaväkeä. Sisällissodan (1946-1949) jälkeen evzónit ovat vartioinneet päätyökseen Tuntemattoman sotilaan muistomerkkiä, presidentin virka-asuntoa sekä sen takana sijaitsevan harjoitusleirinsä porttia. Vuodesta 1974 evzónit ovat olleet virallisesti maan presidentin nimikkokaarti. Lisäksi heillä on seremoniaalisia velvollisuuksia.

Kun helleenien presidentti tekee valtiovierailun ulkomaille tai kun muualta saavutaan Kreikkaan valtiovierailulle, evzónit ovat paikalla. Kun ulkovaltojen lähettiläät esittävät valtakirjansa presidentille, evzónit ovat paikalla.Kun Jerusalemista kuljetetaan sotilaskoneella joka pääsiäisenä pyhä tuli Ateenaan ylösnousemusjuhlallisuuksia varten, evzónit ovat myös paikalla.

Turistin näkökulmasta evzónien viikoittaisissa rutiineissa tärkein tehtävä on ohjelmassa sunnuntaisin klo 11. Silloin koko juhlapukuinen kaarti sotilassoittokunnan säestyksellä osallistuu vaikuttavaan, ”suureksi vaihdoksi” kutsuttuun näytelmään televisiosta tutulla paikalla, Kreikan parlamentin edessä. Sunnuntain ohjelmaan kuuluu myös lipun nostaminen Akropoliin laella sijaitsevaan tankoon klo 9.00 ja sen laskeminen klo 18.00. Olisinpa tiennyt tämän! Kansallisina juhlapäivinä evzónit marssivat sotilasparaatien kärjessä.

Kun saksalaiset miehittäjät saapuivat Ateenaan 27.4.1941, he kiipesivät Akropolikselle ja määräsivät Kreikan lippua vartioineen nuoren evzónin laskemaan lipun ja nostamaan tilalle hakaristilipun. Sotilas teki työtä käskettyä, mutta kieltäytyi luovuttamasta miehitetyn isänmaansa lippua saksalaisille. Sen sijaan hän kääriytyi lippuun ja heittäytyi alas kuolemaansa.

Parlamentin edustalla pareittain työskentelevien sotilaiden vahtivuoro kestää tunnin, jonka aikana sotilaat vaihtavat keskenään paikkaa viidentoista minuutin välein. Tämän pienimuotoisen kahden miehen näytöksen pääsee näkemään vartin välein ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Kahden vartioparin eli neljän miehen vuoronvaihto, ”pieni vaihto”, tapahtuu tasatunnein niin ikään 24/7.

IMG_1916

Tyyliä päästä varpaisiin

Nimellä evzóni, joka koostuu sanoista εὖ ja ζώνη ”hyvin vyötetty”, on juuret paljon kauempana kuin 1830-luvulla. Jo Homeroksen sanotaan käyttäneen sitä kuvaamaan valiostatuksen omaavia sotilaita.

Eliittitaistelijoiden asu muutti muotoaan ottomaanien ajalla; nykyasun monet osat ovat tätä perua. Asua käyttivät ottomaanivaltaa vastustaneet, vuorille paenneet lainsuojattomat vapaustaistelijat ja palkkasoturit. Evzónit ovat vapauden vertauskuva.

Asuun kuuluvan päähineen, kirkkaanpunaisen fareonin esikuva oli ottomaanien fez. Piposta riippuvan pitkän mustan tupsun eräs balkanilaisen kansanperinteen tutkija sanoo markkeeraavan otsatukkaa, joka perimätiedon mukaan suojeli miehiä pahoilta voimilta.

Asun yläosa vaihtelee vuodenajan ja tilanteen mukaan. Kesäpuvussa se on kuvissani näkyvä, tyylikäs hiekanruskea tunika, joka vaihtuu talveksi lämpimämpään, tummansiniseen tunikaan. Jos on oikein kylmä, tunikan päälle puetaan vielä tummansininen viitta.

Sunnuntaisin, kansallisina juhlapäivinä, paraateissa ja muissa edustustilaisuuksissa tunikan korvaa hohtavan valkoinen paita. Siinä on leveät siipimäiset hihat, jotka pääsevät oikeuksiinsa joka kerta, kun evzóni nostaa kättään. Paidan päälle puetaan kultalangalla kirjailtu liivi ja vyötärölle hapsujen koristama vyö, jonka sini-valkoinen väritys on peräisin Kreikan lipusta.

stoli_axiomatikon_frouras_3

Kuva: Evzónien kotisivusto

Yleisön mielestä kiinnostavin osa evzónin asua on hame. Skotit eivät halua kilttiään kutsuttavan hameeksi eivätkä siitä pidä evzónitkaan. Heidän juhla-asunsa alaosa on virallisesti fustanella (pikkupuku), joka on yleinen vaatekappale balkanilaisissa perinneasuissa myös Kreikan ulkopuolella. Yhteen evzónien lumenvalkeaan fustanellaan tarvitaan 30 m puuvillakangasta, sillä siinä sanotaan olevan 400 vekkiä, yksi jokaiselle Kreikan ottomaanivallan ikeessä viettämälle vuodelle.

IMG_1913

Jalassa näillä sotureilla on päällekkäin kahdet täyspitkät valkoiset – upseereilla punaiset – puuvillasukat, jotka pysyvät paikoillaan polven alapuolelle kiinnitettävällä tupsullisella mustalla nauhalla sekä hieman piilommassa olevilla, napeilla sukkaan kiinnittyvillä sukkanauhoilla.

Evzónien jalkineet ovat kuin satukirjasta: ne ovat punaiset ja niiden kärkeä koristavat isot, mustat villatupsut. Hollannikasta muistuttavan nahkajalkineen nimi on tsarúhi ja se oli 1800-luvun alkupuolelle asti yleisin kenkämalli sekä maalla että kaupungeissa, niin miesten kuin naistenkin jalassa.

Tosiasiassa tsarúheista ovat sadut kaukana. Kun evzónit osallistuivat vielä sodankäyntiin, heillä oli tapana piilottaa kärkitupsuun pieni terä lähitaisteluissa käytettäväksi. Tsarúhien käyttäjältä vaaditaan myös raakaa voimaa, sillä yksi jalkine painaa keskimäärin 3,5 kiloa. Selitys piilee sen pohjassa, johon kiinnitetään kengänkoosta riippuen noin 60 nastaa. Evzónit olivat sodassa osa jalkaväkeä ja heitä käytettiin paljon nimenomaan vuoristoisilla seuduilla. Nastoitettu kenkä piti paremmin vaikeakulkuisessa maastossa.

Ei ihme, että ainakin näkemilläni evzóneilla oli kadehdittavat reisilihakset – hehän nostavat säärtään toistuvasti vaakasuorana miltei hartian korkeudelle. Tsarúhi nastoineen tuottaa ominaisen osan paraatien äänimaailmaa, kun marssivat evzónit iskevät oikean jalkansa voimallisesti maahan.

Seremonioissa käytettyjä asuja on muitakin kuin kuvista tutuin kokovalkea. Yksi on viralliselta nimeltään saaristolaisasu, mutta sitä kutsutaan usein kreetalaiseksi. Siinä tyttömäinen fustanella on vaihtunut miehekkäästi pussittaviin vrakoihin ja jalkineet kreetalaisiin valkoisiin saappaisiin. Kerran vuodessa, Mustan meren (eli Pontosin) kreikkalaisten kansanmurhan (1916-1922) vuosipäivänä 19.toukokuuta, kaksi evzóneista pukeutuu kokomustaan.

Tuntemattomille sankareille

Useimmat matkailijat näkevät evzónit vain yhdessä virantoimituksessa: vartioimassa Tuntemattomalle sotilaalle 1932 paljastettua muistomerkkiä.

Se on parlamenttitalon alapuoliseen muuriin hakattu reliefi, joka esittää kuolevaa jalkaväen sotilasta. Veistoksen ympärillä on luettavissa Kreikan armeijan käymien sotien ja taisteluiden nimiä sekä kaksi lainausta ateenalaisen valtiomiehen Periklesin kuuluisasta hautajaispuheesta historioitsija Thukydidesin mukaan. Niistä toisessa lukee ”Tässä on vielä yksi tyhjä vuode: se on tarkoitettu tunnistamattomille sotilaille” ja toisessa ”Kaikki paikat ovat riittävän arvokkaita merkkimiesten haudoiksi”.

IMG_1906

Evzónin uusi tuleminen

Turistien lomakuvien lisäksi evzónia käytettiin vuosikymmeniä innoituksen lähteenä vain kaikkein kitscheimmissä matkamuistoissa. Viime vuosina on kuitenkin ollut nähtävissä merkkejä muutoksesta, ja mm. monet taiteilijat ovat hyödyntäneet evzónin hahmoa työssään.

Ekathimeriní-lehden haastattelemat luovien alojen edustajat pohtivat muutoksen syitä. Heistä moni näki kehityksen selityksenä koviin aikoihin liittyvän identiteettikriisin: kreikkalainen hakee itseään ja – kuten ihmiskunnalla on tapana – katsoo taaksepäin, menneisyyteen. Evzónin paluu on nostalgiaa.

Eräs haastatelluista totesi myös, että nuoremmilla sukupolvilla ei liity evzóneihin historian taakkaa kuten on laita sotilasjuntan vuosina eläneillä. Juntta käytti hänen mukaansa eliittijoukkoa oman statuksensa symbolina.  Toinen puolestaan kertoi pitävänsä evzónia vertauskuvana Kreikan kulttuuriselle yhteensopimattomuudelle läntisen Euroopan kanssa. Hän ilmaisi asian hauskasti: ”Tunnen joskus eläväni maassa, jonka asukkaat ovat eurooppalaiseen valeasuun pukeutuneita evzóneja.”

IMG_1914Suosittelen lämpimästi evzónien sisällyttämistä Ateenan loma-ohjelmaan, sillä kyse on merkittävästä kulttuurisesta ilmiöstä ja kreikkalaisesta kulttuuriperinnöstä.

Suosituksellani ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, että pääsyvaatimusten mukaan evzónilla on oltava pituutta vähintään 188 cm ja hänen tulee olla varreltaan sopusuhtainen sekä niin fyysiseltä kuin psyykkiseltä terveydentilaltaan kaikin puolin moitteettomassa kunnossa.

Evzónit tyylikkäässä asussaan ovat yhtä iso ilo silmälle kuin Parthenon konsanaan.

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s