Ei epäilystäkään: tästä se lähtee

minun ristini_Tuomaanristi_kuvaaja Hans-Christian Daniel

21.joulukuuta vietettävä Tuomaan nimipäivä markkeeraa perinteisesti joulun alkua.

Kyseisenä päivänä esi-isillämme oli tapana asettaa tai piirtää suojelevat ristit oville, sillä pahojen henkien ajateltiin olevan liikkeellä vuoden pimeimpinä päivinä. Uskon tuomaanristin antamaan turvaan arvellaan olevan peräisin pakanuuden ajalta, jolloin ristiä pidettiin auringon vertauskuvana. Sittemmin herkästä lasturististä on tullut yksi rakastetuimmista joulunajan koristeista.

Tuomaanpäivänä muistetaan opetuslapsi Tuomasta, jonka pyhimyspäivää vietettiin katolisessa kirkossa alun perin tämän kuolinpäivänä 21.joulukuuta. Parhaiten Tuomas muistettaneen siitä, että hän vaati todisteita Jeesuksen ylösnousemuksesta, mistä syystä hänet tunnetaan ”epäilevänä Tuomaana”.

Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: ”Me näimme Herran.” Mutta Tuomas sanoi: ”En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko.”

Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!” Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.”

Joh. 20:24-29

Tuomas saa vyön Marialta

Tuomaan ansioihin luetaan se, että perimätiedon mukaan hän toimi ensimmäisenä kristillisenä lähetyssaarnaajana Intiassa ja perusti maahan seitsemän seurakuntaa. Maassa edelleen toimiva, tuomaskristityiksi kutsuttu kirkkokunta pitää häntä – ”Intian apostolia” – perustajanaan. Tuomas myös kuoli Intiassa vuonna 72; kuolinajankohdasta on myös muita tietoja.

Ortodoksisessa perinteessä Tuomaan sanotaan olleen Marian taivaaseenastumisen ainoa todistaja, vaikka olikin myöhästynyt tämän kuolinvuoteelta. Tuomaan tarinan paikkansapitävyyttä epäilleille toisille opetuslapsille hän joutui esittämään todistuskappaleeksi vyön, jonka Jumalansynnyttäjä lahjoitti Tuomaalle ennen taivasmatkaansa.

Ennen vuoden 1774 kalenteriuudistusta tuomaanpäivä oli pyhäpäivä. Muita uudistuksen myötä poistettuja pyhäpäiviä olivat muiden muassa kolmas ja neljäs joulupäivä. Perusteluna esitettiin, että ”viikolle sattuneet pyhäpäivät olivat vähentäneet sunnuntain arvostusta ja johtaneet velttoon ja syntiseen elämään.” Sivumennen sanoen tämä kuulostaa aivan Elinkeinoelämän keskusliiton lausumalta.

En kyllä ymmärrä puhetta ”veltosta ja syntisestä elämästä”. Olisi oikeus ja kohtuus, että näillä leveysasteilla hyvitykseksi joulunaikaan osuvasta läpitunkemattomasta pimeydestä saisimme muutaman ylimääräisen vapaapäivän.

Mielestäni voisimme juhlistaa vuosittain arkipyhinä paitsi tuomaanpäivää niin myös kolmatta joulupäivää kaikille Hannuille nimen antaneen apostoli Johanneksen kunniaksi ja neljättä joulupäivää kuningas Herodeksen surmaamia viattomia lapsiraukkoja muistellen. Niin tekivät esi-isämme, kunnes kuningas Kustaa III mukamas kansan moraalista huolestuneena puuttui asioiden kulkuun. Kruunun kirstuun kilahtavista kultarahoista hän oli kiinnostunut eikä kansan sieluntilasta.

Haluaisin muistuttaa asioista päättäviä tahoja myös hämäläisestä viisaudesta, jonka mukaan ”Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha”. Tämä tarkoitti ankaran työnteon rajoittamista vain välttämättömiin toimiin. Välttämättömiä toimia löytyy tähän aikaan vuodesta kotoakin eikä niitä ole tarpeen lähteä etsimään työpaikalta.

Sitä paitsi housuitta kuljeskelu julkisuudessa herättää kiusallista huomiota, kun taas kotona oleskeluun housuttomuus sopii hyvin kuten myös verkkarit ja villasukat -eleganssi, johon me ikiaikaisia perinteitä kunnioittaen voimme siirtyä viimeistään tuomaanpäivänä sen jälkeen, kun päivän perinteisiin kuuluva suursiivous on saatettu kunnialla loppuun.

Jouluun on tuomaanpäivästä enää kolme yötä.

Aurinko nousee Helsingissä tuomaanpäivänä klo 09.24 ja laskee klo 15.13. Päivällä on pituutta 5 tuntia 49 minuuttia.

Tuomaanpäivänä tapahtuu myös talvipäivänseisaus , tarkalleen klo 12.44.

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s