Colen kortteja vai käsityötä?

Herra Henry Cole, sittemmin Sir Henry, oli lontoolainen virkamies. Hän oli niin kiireinen, että joulutervehdysten kirjoittamisesta sukulaisille ja ystäville alkoi tulla stressi, mikä taitaa olla tuttu tilanne monelle tähän aikaan vuodesta. Mietittyään asiaa herra Cole sai idean: hän päätti ulkoistaa tervehdysten laatimisen ammattilaiselle.

Herra Cole teetti  1000 korttia, joista hän lähetti osan sukulaisilleen ja ystävilleen ja tarjosi loput myytäväksi. Vaikka raittiusväki paheksuikin syvästi kortissa näkyviä viinilaseja, kokeilu onnistui hyvin ja kortit kävivät kaupaksi. Colen kortin katsotaan olleen historian ensimmäinen suurelle yleisölle myytäväksi tarkoitettu joulutervehdys.

Joulun henki vuodelta 1843: lähimmäisenrakkautta, nälkäisten ruokkimista ja alastomien vaatettamista

Colen joulukorteilla oli toinenkin tavoite. Herra Cole halusi edistää muutamaa vuotta aikaisemmin toimintansa aloittaneen postin palveluiden käyttöä. Aikaisemmin kirjeet yms. oli toimitettu perille henkilökohtaisesti tai lähettien toimesta.

Ajatus julkisista kuljetuspalveluista toimii ilmiselvästi edelleen, sillä joulunalus on postissa yhtä kiireistä aikaa kuin Korvatunturilla. Esimerkiksi me suomalaiset lähetimme viime jouluna noin 37 miljoonaa korttia – reilusti yli puolet koko vuoden korttimäärästä – , keskimäärin 17 korttia kukin.

Ymmärrän stressaantunutta herra Colea hyvin. Käsityönä tehdyt kortit vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä.

Isolla ruokapöydälläni työ odottaa tekijäänsä. Hain kanakopista askartelulaatikon, joka on oikea aarrearkku, sekä Sinellistä vähän uusia tarvikkeita. Kortin suuret linjat olen jo päättänyt, mutta yksityiskohdat ovat vielä ilmassa.

Aikojen alussa tapasin ostaa joulutervehdyksiksi edelleen suosittuja Unicefin kortteja. Tavan perin äidiltäni. YK:n lastenjärjestö on julkaissut hyväntekeväisyyskorttejaan vuodesta 1949 lähtien.

Viimeiset parikymmentä vuotta olen tehnyt joulukortit itse. Askartelu on rentouttavaa ja kortteja näperrellessä on hyvää aikaa ajatella korttien vastaanottajia.

Operaation mittasuhteet alkoivat kuitenkin paisua, vastaanottajien lista piteni pitenemistään ja korttien vaativuusaste nousi. Korttien teko ei tuntunutkaan ihan niin rentouttavalta kuin oli tarkoitus.

Tämä ajatus taisi nousta ensimmäisen kerran mieleeni sinä jouluna muutama vuosi sitten, kun istuin ilta illan jälkeen myöhäiseen yöhön ja kiinnitin pienenpieniä lasihelmiä enkelin kreppipaperimekon helmaan. Jokaiseen helmaan tarvittiin muistaakseni toistasataa helmeä. Kortteja tein kyseisenä jouluna noin neljäkymmentä. Aika monta helmeä. Aika hellät sormenpäät.

Sini-vihreä

Nyt koetan pitää sekä vastaanottajien määrän että kortin designin järjen rajoissa, ettei korttien teosta tule joulumieltä uhkaavaa suoritusta. En ole kuitenkaan vielä valmis luovuttamaan ja siirtymään kaupan kortteihin.

Paineet ovatkin aika korkealla juuri näinä päivinä, sillä perinteisiini kuuluu, että kortit ovat postitusvalmiita heti itsenäisyyspäivän jälkeen. Nyt kuten joka vuosi aikataulun toteutuminen näyttää perin epävarmalta ja korttien tekeminen tuntuu hauskalta ajatukselta vain teorian tasolla.

…ja puna-vihreä

Tonttuja vai enkeleitä, kontrastia vai harmoniaa, runsasta vai niukkaa, pehmeää vai kovaa? Entä teksti: ote joululaulusta vai runo, oma vai toisten sepittämä? Leinoa vai Topeliusta vai pätkä Positiivareiden arkistosta vai jotain aivan muuta?

Onneksi tiedän kokemuksesta, että loppujen lopuksi viimeisetkin kortit syntyvät melkein kuin itsestään Linnan juhlia katsellessa ja niiden tekeminen on oikeasti rentouttavaa kuten kaikki käsillä tekeminen.

Alkuperäisiä Sir Henryn kortteja on myyty vuosien varrella huutokaupoissa; niitä uskotaan olevan tallessa 18 kappaletta. Toistaiseksi korkein hinta maksettiin vuonna 2001 kortista, jonka hän itse oli allekirjoittanut ja lähettänyt isoäidilleen ja tädilleen. Pahville laakapainomenetelmällä valmistetun, käsin väritetyn kortin hinta nousi myyjien hämmästykseksi 22500 Englannin puntaan eli noin  29000 euroon.

Jos joku enkelikorttini vastaanottanut on säästänyt kortin, kannattaa sitä ehkä muutaman vuosikymmenen kuluttua tarjota myyntiin. Silloin mitä luultavimmin joulutervehdyksetkin siirtyvät tekoälyn turvin lähettäjän aivoista suoraan vastaanottajan aivoihin ja edelleen 3d-tulostimella fyysiseksi kortiksi, joka ajastettuna haihtuu lopuksi kuin tuhka tuuleen.

Öisen näpertelyn tuloksena syntynyt, joulukortiksi kutsuttu muinaismuisto kuulostaa tuolloin vielä eksoottisemmalta kuin Sir Henryn idea massatuotetusta joulutervehdyksestä 171 vuotta sitten

Mitä jouluenkel’ tuo?
Puhtahia aatteita, kultaisia kuvia Suomen lasten sydämiin, mökkihin ja palatsiin.

Eino Leino: Mökit nukkuu lumiset

3 thoughts on “Colen kortteja vai käsityötä?

  1. Eläköön joulukortit ja kaikki kortit! Suorastaan rakastan niitä. Minulla onkin kaikki kortit tallella lapsuudesta asti. Mielelläni näprään niitä itsekin. Mutta mieheni kanssa kyllä väsyimme korttien kirjoiittamiseen aikoinaan, kun oli todella kiiruskin välillä.Lähetimme niitä vain joka toinen vuosi, joka toinen vuosi teimme ilmoituksen muiden mukana lehteen. Nyt on monet osoitteet poistunut, ihmiset menneet muille maille.

    • Mahtaa sinulla olla valtavasti kortteja! Oletko ajatellut, että tekisit vaikka kesäkahvilaasi korttinäyttelyn kävijöiden iloksi?

      Äitinikin tapasi pistää kortit talteen. En tiedä, minne joutivat, kun olin niin pitkään poissa Suomesta.

      Itsestäni tuli taas opasvuosien myötä aika helposti tavarasta luopuva, kun piti muuttaa niin usein.

      Joulukorttioperaatio etenee jouhevasti. Tänään pitäisi valita värssy. Taidan ottaa pätkän jostain Sibeliuksen säveltämästä joululaulusta juhlavuoden kunniaksi.

  2. Ilmoitin kerran lehdessä, että kahvilassani on korttikeräilijöiden päivä. Naapurissa kun on kaksikin keräilijää. Joko tietyt ihmiset eivät nähneet ilmoitusta tai eivät vain muuten päässeet. Pitänee joskus ilmoittaa uudemman kerran. Omat pitäisi saada jotenkin kansioihin, ainakin ne vanhimmat…Nyt olen niistä tehnyt ruusutarhaani kalenterin. Samoin tässä askarrellut joulukortteja…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s