Tähtisadetta

Perseidit tulevat taas!

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan tämä näyttävä meteoriparvi saavuttaa vuotuisen maksiminsa lauantain ja sunnuntain (12-13.8) välisenä yönä. Jos onni on myötäinen ja taivas pilvetön, katse kannattaa suunnata auringonlaskun jälkeen avoimelta ja mahdollisimman pimeältä paikalta perseidien säteilypistettä eli radianttia kohti, koillisen ja idän välille. Sieltä päin ”lentäviä tähtiä” tulee eniten, vaikka niitä näkyykin kaikkialla taivaankannella. Vasta maanantaina täyttynyt ja nyt vähenevässä vaiheessa oleva Kuu saattaa tosin loistollaan heikentää himmeimpien tähdenlentojen näkyvyyttä.

Tässä muokattua tarinaa aiheesta aiemmilta vuosilta:

c0d11900fe5d4b568f5fba9a555e3c6b.png

Kuva: HeSa

Tähdenlennoiksi kutsumamme valoilmiöt ovat komeetan eli pyrstötähden jäämistöä, pölyä ja soraa, joka kuumenee ja alkaa hehkua, kun Maa kulkee komeetan jälkeensä jättämän roskaringin halki. Useimmat maahan asti paljain silmin erottuvista meteoreista ovat hiekanjyvää pienempien hiukkasten aiheuttamia.

Perseidien ”äiti” on Swift-Tuttle -niminen komeetta, jonka brittiläisestä aatelistosta muistuttava hassu kaksoisnimi on peräisen komeetan kahdelta samanaikaiselta löytäjältä vuodelta 1862.

Maan pinnan yläpuolella

Sana meteori on sitä vastoin peräisin – kuinkas muuten – Kreikasta. Muinaiskreikan monikkomuotoinen ta metéora tarkoitti kaikenlaisia taivaallisia ilmiöitä ja tapahtumia. Sen yksikkömuoto metéoron koostuu prepositiosta met eli ”keskellä jotain”, ”jonkun joukossa” ja verbin érin eli ”kohottaa” juuresta eor. Pääte on paljastaa sanan suvultaan neutriksi. Kirjaimelliseksi merkitykseksi annetaan ”joku, joka häilyy ilmassa”.

Nimestä saattavat nousta mieleen Keski-Kreikassa sijaitsevat kuuluisat luonnon muovaamien korkeiden kalliopylväiden päälle rakennetut luostarit, jotka tosiaan häilyvät melkein ilmassa. Luostariyhteisö tunnetaan nimellä Metéora. Taivaallinen ilmiö tämäkin.

Sankarin tarina

Nyt nähtävät meteorit ovat saaneet nimensä Perseuksen tähtikuviosta, josta ne näyttäisivät sinkoilevan taivaankannelle.

Perseus oli yksi suurista kreikkalaisista sankareista. Hänen äitinsä oli Argoksen kuninkaan tytär Danae ja isänsä pääjumala Zeus. Viimeksi mainitulla oli, kuten tunnettua, silmää naiskauneudelle, ja hän laskeutui kultasateen muodossa ihastuksensa ylle tyrmään, jonne Danaen vallanhimoinen isä oli sulkenut tämän lapsenlapsien pelossa.

Näin sai alkunsa Perseus, joka oraakkelin ennustuksen mukaan tulisi murhaamaan isoisänsä. Tämä ratkaisi ongelman sulkemalla tyttärensä ja vastasyntyneen lapsenlapsensa arkkuun ja heitti arkun virran vietäväksi. Se ajautui rantaan kikladiselle Serifoksen saarelle.

Aikuiseksi vartuttuaan Perseus muiden ansioittensa ohessa pelasti Etiopian prinsessa Andromedan merihirviön kynsistä ja katkaisi pään kaamealta käärmehiuksiselta Medusalta.

Lukemattomissa ylivoimaiselta vaikuttaneissa tehtävissä Perseuksen apuna olivat taivaallisen viestinviejän Hermeksen lahjoittamat kultaiset siivet kantapäissä, viisauden jumalatar Athenen lahjoittama kultainen suojaava kilpi ja kuoleman jumala Haadeksen lahjoittama, kantajansa näkymättömäksi tekevä kypärä. Perimmäinen selitys Perseuksen saavutuksille oli kuitenkin se, että hän oli isänsä puolelta jumalaista sukujuurta.

Sekä Andromedan että hänen äitinsä Kassiopeian ja isänsä Kefeuksen mukaan nimetyt tähdistöt sijaitsevat Perseuksen tähdistön naapurissa pohjoisella taivaalla, jonne isä Zeus nosti poikansa tämän kuoleman jälkeen. Ei ihme, että Zeuksen Hera-vaimon kerrotaan lausuneen näin: ”Minun täytyy tyytyä asumaan maan päällä, sillä taivasta asuttavat kaiken maailman huijarit”. Huijareilla hän tarkoitti huikentelevaisen miehensä lukemattomia salarakkaita ja näiden jälkikasvua.

Moninaisten mainetekojen ohella Perseus tunnetaan mytologiassa myös pronssikautisen Mykenen (1600-1100 eaa.) hallitsijasuvun perustajana. Mykenen kuninkaista kuuluisin oli perseidien kuningashuonetta seuranneiden atreidien kuningas Agamemnon. Hänen johdollaan kreikkalaiset marssivat Troijaan pelastamaan Agamemnonin veljenvaimoa, kaunista Helenaa, jonka Troijan prinssi Paris oli ryöstänyt. Mykene sankareineen on kuitenkin toisen tarinan aihe.

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s