Tähtisadetta

Taas on perseidien aika vuodesta. Paras yö tähdenlentojen katseluun oli tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan viime yö (12-13.8), mutta jos pilvet karkaavat muille maille, lentäviä tähtiä voi kyllä katsella vielä viikonlopun aikana. Näkyvyyttä edesauttaa tällä kertaa se, että uusikuu eli pimeä kuu osuu juuri näille päiville (14.8). Tässä juttu Sifnoksen lomalta viime vuodelta.

Aloitin vuosi sitten Kreikan lomani Rodokselta ja kirjoitin silloin tämän päivitetyn jutun alussa näin: ”Kesäloma Kreikassa alkoi onnellisten tähtien alla, kun tuloyönä perseidit, yksi näyttävimmistä meteoriparvista, täytti etelän tumman taivaan tähdenlentojen ilotulituksella”.

Viime kesänä näkemäni perseidit olivat elämäni ensimmäiset ja ne tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Tarkoitukseni onkin istua parvekkeellani täällä Sifnoksella ja tähyillä kaakkoiselle taivaalle, kun perseidien meteoriparvi saavuttaa taas vuotuisen maksiminsa keskiviikkona 13.8 aamuyöstä klo 3-6. Parhaimmillaan perseidejä näkyy tähtitieteellisen yhdistyksen URSA:n mukaan jopa 50-70 tunnissa. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä täyttynyt superkuu saattaa tällä kertaa heikentää näkyvyyttä.

Tähdenlennoiksi kutsumamme valoilmiöt ovat komeetan eli pyrstötähden jäämistöä, pölyä ja soraa, joka kuumenee ja alkaa hehkua, kun Maa kulkee sen halki. Useimmat maahan asti paljain silmin erottuvista meteoreista ovat hiekanjyvää pienempien hiukkasten aiheuttamia.

Perseidien ”äiti” on Swift-Tuttle -niminen komeetta, jonka brittiläisestä aatelistosta muistuttava hassu kaksoisnimi on peräisen komeetan kahdesta yhtäaikaisesta löytäjästä vuodelta 1862.

Nyt nähtävät meteorit ovat saaneet nimensä Perseuksen tähtikuviosta, josta ne näyttäisivät sinkoilevan taivaankannelle. Perseus oli suuri kreikkalainen sankari. Hänen äitinsä oli Argoksen kuninkaan tytär Danae ja isänsä pääjumala Zeus. Viimeksi mainitulla oli, kuten tunnettua, silmää naiskauneudelle, ja hän laskeutui kultasateen muodossa ihastuksensa ylle tyrmään, jonne Danaen vallanhimoinen isä oli sulkenut tämän lapsenlapsien pelossa.  Näin sai alkunsa Perseus, joka oraakkelin ennustuksen mukaan tulisi murhaamaan isoisänsä. Tämä ratkaisi ongelman sulkemalla tyttärensä ja vastasyntyneen lapsenlapsensa arkkuun, jonka hän heitti virran vietäväksi. Arkku ajautui rantaan Serifoksen saarelle, aivan tänne Sifnoksen naapuriin.

800px-Perseus_by_Cellini_Loggia_dei_Lanzi_n06

Kuva: Marie-Lan Nguyen / Wikimedia Commons / CC-BY 2.5

Aikuiseksi vartuttuaan Perseus muiden ansioittensa ohessa pelasti Etiopian prinsessa Andromedan merihirviön kynsistä sekä  katkaisi pään kaamealta käärmehiuksiselta Medusalta. Lukemattomissa ylivoimaiselta vaikuttaneissa tehtävissä Perseuksen apuna olivat taivaallisen viestinviejän Hermeksen lahjoittamat kultaiset siivet kantapäissä, viisauden jumalatar Ateenan lahjoittama kultainen suojaava kilpi ja kuoleman jumala Haadeksen lahjoittama, kantajansa näkymättömäksi tekevä kypärä. Perimmäinen selitys Perseuksen saavutuksille oli kuitenkin se, että hän oli isänsä puolelta jumalaista sukujuurta.

Sekä Andromedan että hänen äitinsä Kassiopeian ja isänsä Kefeuksen mukaan nimetyt tähdistöt sijaitsevat Perseuksen tähdistön naapurissa pohjoisella taivaalla, jonne isä Zeus nosti poikansa tämän kuoleman jälkeen. Ei ihme, että Zeuksen Hera-vaimon kerrotaan sanoneen: ”Minun täytyy tyytyä asumaan maan päällä, sillä taivasta asuttavat kaiken maailman huijarit”, millä hän tarkoitti huikentelevaisen miehensä lukemattomia salarakkaita ja näiden jälkikasvua.

Moninaisten mainetekojen ohella Perseus tunnetaan mytologiassa myös pronssikautisen Mykenen (1600-1100 eaa.) hallitsijasuvun perustajana. Mykenen kuninkaista kuuluisin oli perseidien kuningashuonetta seuranneiden atreidien kuningas Agamemnon. Hänen johdollaan kreikkalaiset marssivat Troijaan pelastamaan Agamemnonin veljenvaimoa, kaunista Helenaa, jonka Troijan prinssi Paris oli ryöstänyt. Mykene sankareineen on kuitenkin toisen tarinan aihe.

Perseuksella oli kuusi, mahdollisesti seitsemän perseideiksi kutsuttua poikaa. Näitä Perseuksen jälkeläisiä on kiittäminen säännöllisesti elokuun toisella viikolla esitettävästä vuoden parhaasta tähdityksestä, jota ihmiskunta on ihaillut jo ainakin kahden vuosituhannen ajan.

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s