Tiukassa paikassa

Kun Henry Miller kävi Poroksella 1939, hän saapui perinteisellä autolautalla. Kirjassaan ”Marussin kolossi” Miller kuvaa tuntemuksiaan näin:

Jos minun pitäsi valita kaikkein mieluisin uni, se olisi maata pitkin purjehtiminen. Porokselle saapuminen antaa syvän unen harhan. Yhtäkkiä maata on joka puolella ja laiva tungetaan kapeaan salmeen, josta sillä ei ole poispääsyä. Poroslaiset miehet ja naiset riippuvat ikkunoissaan pääsi yläpuolella. Kaupunkiin saavutaan aivan heidän sieraintensa alapuolitse ihan kuin tarkoituksena olisi saada parranajo ja tukanlyhennys lennossa. Laiturilla oleskelevat kävelevät samaa vauhtia kuin laiva; niin halutessaan he voisivat kävellä laivaa nopeammin.

Vaikuttavaksi Porokselle saapumisen tekee nykyisinkin se, että kantosiipialukset, joilla useimmat tänne tulevat, laskevat laituriin konkreettisesti keskellä kaupunkia. Aluksen ja kaupungin välissä ei tosiasiassa ole laituria eikä muitakaan turvarakenteita vaan alusten kyljet sananmukaisesti raapivat jalkakäytävän laitaa.  Tänne tuleminen ja täältä poistuminen käy yhtä sähäkästi kuin metron käyttö Helsingissä.

Satunnaisen kävijän silmissä ehkä suurempi ihmetyksen aihe taitaa kuitenkin olla se, että niin ahtaaseen tilaan saadaan sopimaan niin paljon liikennettä, joka kaikesta päätellen sujuu vielä ihan ongelmitta.

Väylä, jota pitkin Porokselle saavutaan, on kapeimmillaan vain 200 metriä ja parhaimmillaankin noin 400 metriä leveä. 100-luvulla eaa. eläneen maantieteilijä Pausaniaksen mukaan se oli tuolloin myös niin matala, että hän pystyi kahlaamaan Peloponnesosin niemimaalta  ”rämeen” läpi nykyisin Porokseksi kutsutulle saarelle.

image

Näkymä kohti etelää, Idran suuntaan.

Kiitos alueen tuliperäisen aktiivisuuden kyseinenkin kohta on Pausaniaksen ajoista sekä leventynyt että syventynyt niin, että vettä on nykyisin tarpeeksi – tosin syvimmillään vain neljä metriä – laivojen kulkea. Mutta silti.

Pienen lammen kokoisessa sumpussa on kaikenlaista kulkijaa.

Monta kertaa päivässä Porokselle ja täältä edelleen Idralle ja Spetsesille liikennöivät kantosiipialukset eivät ole kooltaan mitään soutuveneitä. Samaan  suuntaan niiden kanssa matkaavat myös Pireuksesta lähtevät päivän kestävät risteilyt. Onneksi sentään Poroksen ja sen naapurisaarten Methanan ja Ejinan välillä liikennöivät, oikean laivan kokoiset autolautat käyttävät muutaman sadan metrin päässä ydinkeskustasta sijaitsevaa laituria.

Virallisen liikenteen lisäksi samoilla aalloilla keikkuvat purjehtijat sekä muut toinen toistaan hienommilla ja suuremmilla aluksilla liikkuvat huviveneilijät sekä tietenkiin moninaiset turisteja rannoille ja retkille kuljettavat alukset kalastajien veneistä puhumattakaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Lammikossa on myös vilkasta poikittaisliikennettä.

Poroksen ja vastapäisen, mantereella sijaitsevan Galatasin väliä liikennöivät tiheästi ja vuorokauden ympäri puiset kaïkit.  Tämä tauton ja vaivaton yhteys saa aikaan sen, että Poros ja Galatas tuntuvat olevan yhtä ja samaa. Matka maksaa vain euron ja kestää pari minuuttia.

image

Ilta-auringon valossa kylpevä kaíkí. Mies purjeveneessä on vain rekvisiittaa.

Samalla reitillä kaïkien  kanssa ovat korkeat ja leveät ”epä-laiva” hökötykset, jotka toimittavat lossin virkaa: ne tarjoavat kyydin autoillaan tänne saapuville ja täältä lähteville.

Suomalaiset merenkäynnin turvallisuudesta vastaavat viranomaiset olisivat tässä tilanteessa jo aikaa sitten alkaneet rajoittaa liikennettä, jakaa vuorolappuja tai saaneet itse vatsahaavan.

Mutta asiaan.

Oikeastaan Poros-nimistä saarta ei ole olemassakaan. Myös tämän nimen etymologia on yhtä mutkainen kuin pitkäkin, mutta luultavimmin nimen kantasana on muinaiskreikan  porthmós, mikä tarkoitti kirjaimellisesti kulkua ja reittiä/tietä. Se on myös englannin kielen huokosta tarkoittavan fysiologisen termin pore ja siten myös huokoista  materiaalia kuvaavan adjektiivin porous juuri.

Nimeä Poros alettiinkin todennäköisesti käyttää juuri tässä ”minimaalisen pienen aukon” merkityksessä viittaamaan kapean vesiväylän mantereesta erottamaan maa-alueeseen. Siitä tuli kollektiivinen nimitys kahdelle, nykyisin sillanpätkän yhdistämälle saarelle, jotka oli jo Pausaniaksen aikana tunnettu nimillä Sferia ja Kalavria. Niiden kokonaispinta-ala on vain 31 neliökilometriä.

Postimerkin kokoisella Sferialla on Poroksen erittäin tiheästi rakennettu kaupunki. Sferia on kuiva ja jyrkkärinteinen tötterö, jonka muoto paljastaa sen suhteellisen nuoren, vulkaanisen alkuperän. Asukkaita Sferialla on noin 4000.

Saarikaksikosta huomattavasti suurempi, Sferian takana sijaitseva Kalavria, on smaragdinvihreiden, tuoksuvien mäntymetsien peittämä ja valtaosin asumaton. Siellä on väkeä vain noin 1000, heistä valtaosa Sferian vastaisella länsirannalla. Täällä ovat myös useimmat Poroksen hotelleista, minkä selittää paitsi Poroksen kaupungin ahtaus niin myös se, että kaikki rannat sijaitsevat Kalavrian puolella.

IMG_0014

Etualla Sferia, taustalla Kalavrian mäntyisiä rinteitä.

Tänään pääsen kokemaan Porokselta lähdön helppouden, kun jatkan kohtia uusia seikkailuja, Piraeuksen kautta Sifnokselle. Poroksesta jää mukavia muistoja: pieni saari, mutta sijainnin ansiosta suuri potentiaali. Olen nähnyt niin Idran ja Spetsesin kuin myös Epidaurosin ja Mykenen. Olen edelleen mykistynyt.

Toinen Porokseen hyvin ihastunut kirjailija, myös Millerin saarelle houkutellut Lawrence Durrel kirjoitti kirjassaan ”The Greek islands” näin:

On mahdotonta liioitella tämän Egeanmeren pienen sopukan viehätystä ja sen tuottamaa riemun tunnetta…Se on onnellisin tietämäni paikka.

Melkoinen ylistys mieheltä, joka kutsui samassa kirjassa Milosta yhdentekeväksi läveksi. Sifnoksen hän katsoi kuuluvaksi Miloksen kanssa samaan sakkiin.

Tämä selviää pian. On aika  lähteä jalkakäytävälle odottamaan ”Lentävää kissaa”.

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s