Etsintäkuulutettu: Tappajatähti ja ruskea kääpiö

Lueskelin tuoreimmasta Tähdet ja avaruus -lehdestä juttua erään Nasan teleskoopin työn tuloksista.

Huomioni kiinnittänyt tarinan sivujuonne alkoi jo 1980-luvun alussa, kun fyysikko Richard Muller esitti, että reilun 14 biljoonan kilometrin päässä Auringostamme sijaitseva, sen 26–27 miljoonassa vuodessa kiertävä tähti olisi syyllinen maapallolla säännöllisesti toistuviin joukkosukupuuttoihin. Niistä meille tutuin on dinosaurusten katoaminen maailman kartalta noin 65 miljoonaa vuotta sitten.

Syyllisiä sukupuuttoihin lähdettiin etsimään avaruudesta, koska katastrofien aikaväli, vaikkakin säännöllinen, oli Mullerin mukaan myös hyvin pitkä: 27 miljoonaa vuotta eli sama kuin oletetun tähden kiertoaika.

Oortin pilven sijainti KUVA:  NASA / JPL-Caltech / R. Hurt

Oortin pilven sijainti avaruudessa; kuvakertomus etenee myötäpäivään vasemmasta yläkulmasta alkaen
KUVA: NASA / JPL-Caltech / R. Hurt

Teorian mukaan tämän kaukaisen tähden kiertorata olisi niin soikea, että se ulottuisi aurinkokuntamme ulkolaidalla sijaitsevan pallomaisen Oortin pilven alueelle. Oortin pilvessä kiertää jäänteenä maailmankaikkeuden syntyajoilta jäisiä kiviä.

Kun Nemesikseksi nimetty vieraileva tähti rikkoo Oortin pilvessä kiertävien kivien radan, sen painovoima saisi fossiileja tutkineen Mullerin mukaan ne singahtamaan aurinkokunnan sisäosiin. Aurinkoa lähestyessään hyiset kivet muuntuisivat höyrystyessään pitkähäntäisiksi komeetoiksi ja pahimmassa tapauksessa paiskautuisivat päin Maata tuhoisin seurauksin.

Teorian toinen hypoteesi oli, että kyseinen tähti olisi Aurinkomme kumppanitähti. Aurinko olisi siis osa kaksoistähtijärjestelmää, jossa tähdet kiertävät yhteisen painopisteen ympärillä. Tähtiä sitoo toisiinsa painovoima vähän niin kuin parisuhdetta ylläpitää vetovoima. Noin puolet Aurinkomme kaltaisista tähdistä on osa joko kaksois- tai monitähtisysteemiä, joten ehdotus ei sinänsä ole tuulesta temmattu.

Mullerin ajatus tappajatähdestä sai innostunutta kannatusta itseään muita parempina Jumalan tahdon tuntijoina pitäviltä uskovaisilta, joiden mielestä Nemesis oli Jumalan rangaistus synnissä rypevälle ihmiskunnalle. Pari vuotta sitten mayojen mukamas ennustamaa maailmanloppua odoteltaessa tämä joukko oli hyvin äänekäs, vaikka usko Mullerin teoriaan oli tiedeyhteisössä jo hiipunut.

Tuolloin oli jo vuosia etsitty ruskeaksi kääpiöksi määriteltyä tähteä nimeltään Tihi. Ruskea kääpiö on tähden ja kaasuplaneetan välimuoto, joka sai huonon alun elämässä ja alkoi tähtenä loistamisen sijaan himmetä ja jäähtyä massan ja energian puutteessa.

Tihin olemassaolosta antoi vihjeitä teorian esittäneen astrofyysikkoryhmän mukaan Oortin pilvestä aurinkokuntaan eksyvien komeettojen laskennallinen lähtöpaikka. Ryhmä esitti vuonna 1999 olettamuksen Jupiterin kaltaisesta kaasujättiläisestä, joka irrottaa komeetoiksi muuntuvat kivet tietystä kohdasta pilveä ja lennättää ne aurinkokunnan sisäosiin. Planeetan vaikutus saisi näin aikaan vääristymän sijainnillisesti sattumanvaraiseksi oletettuun kivien/komeettojen irtiottoon radastaan.

Myös tähän teoriaan on suhtauduttu epäillen teoriassa olevien tiedollisten aukkojen takia ja näytön puutteessa.

Viisaan WISE:n havainnot

WISE näkee kauas KUVA: Penn State University

WISE näki kauas (1 astronominen yksikkö AU = 1,5 miljoonaa km)
KUVA: Penn State University

Toistaiseksi paras vastaus kysymykseen hypoteettisten tähtien ja planeettojen olemassaolosta saatiin vasta hiljattain WISE-teleskoopin ansiosta, kuten ”Tähdet ja avaruus” artikkelissaan kertoo.

Nasan infrapuna-alueen avaruusteleskooppi WISE, joka kartoitti kahdesti koko taivaan vuosina 2010 ja 2011, ei löytänyt jälkeäkään Aurinkoa melkein ulkoavaruudessa kiertävistä tähdistä, ei loistavista eikä himmeistä.

Maallikkona ehdinkin jo ihmetellä, eikö tällaisen miltei kotikulmillamme oleskelevan jättiläisen olisi pitänyt olla tiedossamme vai missä se oikein on kyennyt piilottelemaan – naapurigalaksissako? Selitys piilee hypoteettisen planeetan sijainnissa. Valtava etäisyys Auringosta tekisi siitä niin kylmän, ettei sen energia riittäisi valon tuottamiseen, mistä syystä sen havaitseminen olisi normaalille teleskoopille suorastaan mahdotonta.

Sen sijaan WISE:n infrapunaskannauksessa sen heikonkin hehkun olisi pitänyt näkyä, sillä WISE katsoi kauas, joka suuntaan ja useamman kerran. Mutta ei näkynyt hämärästikään valaistua jättiplaneettaa, vaikka Nasan mukaan WISE ”näkee kaiken paitsi keittiön lavuaarin”. Tämän hetkisen tiedon perusteella Aurinkomme on siis siviilisäädyltään edelleen sinkula eikä avaruuden pimeydessä lymyä planeettaa tekemässä suunnitelmia päämme menoksi.

WISE:n pari vuotta jatkunut operaatio ei kuitenkaan ollut hukkareissu: se löysi viimeisen laskun mukaan 3525 tähteä sekä lukemattomia komeettoja ja asteroideja – kaikki ennestään tuntemattomia suuruuksia. Ei hassumpi tulos noin 700 kilon painoiselta kameralta.

Miksi Nemesis ja Tihi?

Mielestäni astronomiassa yhtä kiinnostavaa kuin itse asia ovat nimivalinnat taivaankappaleille, mikä seikka vei huomioni tässäkin tarinassa. Nimistä päättää viime kädessä Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU, joka muinaisten tähtiin tuijottelijoiden aloittamaa käytäntöä kunnioittaen ottaa nimet mytologiasta. Millä perusteella Nemesis ja Tihi valittiin?

Nemesis ja Tihi KUVA: Theoi-sivusto

Auringon hypoteettinen kumppanitähti Nemesis [Νεμεσις] sai nimensä muinaisten kreikkalaisten kostonjumalalta, koska tähden oletettiin olevan syyllinen maapalloamme kohtaaviin suuriin katastrofeihin. Myös nimen antaneet näyttävät pitäneen katastrofeja jonkun kostona.

Nemesis kuului antiikin Kreikan jumalten hierarkiassa alempaan kastiin, jonka tehtävä oli palvella Olympoksen pääjoukkoa ja toimia näiden puolesta tavallisten kuolevaisten moraalinvartijana.

”Kosto” on kuitenkin liian yksinkertaistettu ja rajoittava ilmaus määrittämään Nemesistä. Se oli sellaisen muinaisten kreikkalaisten arvostaman tunteen henkilöllistymä, joka oli inhimillisen moraalin mittarissa huipulla: rankaisematta jäävien pahojen tekojen, ansaitsemattoman ja kohtuuttoman hyvän onnen sekä omahyväisyyden aiheuttama oikeutettu suuttumus kanssaihmisissä. Nemesis paheksui syvästi vääryyttä.

Nemesiksen tavoitteena ei ollutkaan kostaa vaan jakaa oikeutta kullekin ansioitten mukaan. Se pyrki toimillaan tasapainotilaan, jossa onnea ja onnettomuutta oli jokaisella sopivassa suhteessa. Suhteettoman hyvää onnea seurasi Nemesiksen orkestroima korjaava liike, onnettomuus tai menetys.

Sivumennen sanoen Nemesiksen toimille olisi tilaa myös meidän ajassamme, jossa oikeudenmukaisuus on katoava luonnonvara.

Myös Nemesiksen sisko Tihi [Τύχη] kuului alempiarvoisiin jumaliin. Sen nimi tarkoittaa onnea, sattumaa, johdatusta – siis hyvää tuuria. Kaikki kuolevaiset tietenkin rakastivat Tihiä. Nemesis oikaisi Tihin ylilyönnit niin, etteivät jumalat joutuisi olemaan kateellisia näiden onnesta.

On hauska huomata, että tähtitieteellisessä unionissa näytetään uskovan sanojen voimaan. Kun sukupuuttoja aiheuttavan kostajatähden teoriasta luovuttiin, etsintöjä jatkettiin, mutta etsintöjen kohteen nimi vaihdettiin. Kostajasta tuli onnetar, Nemesiksestä Tihi. Tämä kertoo ainakin nimenantajien huumorintajusta ja ehkä myös heidän optimistisesta asenteestaan.

Nyt WISE ei jahtaa enää sen kummemmin Kostoa kuin Tuuriakaan. Teleskooppi oli suururakkansa jälkeen lepotilassa viime vuoden syyskuuhun asti, jolloin se palautettiin täyteen toimintavalmiuteen. Entisestä WISE:stä tuli NEOWISE, joka tehtävänä on tunnistaa potentiaalisesti vaarallisia, Maan läheisyyteen saapuvia taivaankappaleita. Se on pallomme puolustuksen etuvartiossa.

LÄHTEITÄ:

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s