Kesä talven keskelle

JoulukuusiHeSa teetti lähestyvän juhlan kunniaksi joulukuusitutkimuksen. Tulosten mukaan ”kolme prosenttia suomalaisista varastaa joulukuusen …eniten kuusivarkaita on pienimmässä (alle 25 000 euroa) ja suurimmassa (yli 55 000 euroa) tuloluokassa. Tekokuuseen tyytyy lähes joka viides, ja ilman kuusta juhlii joka neljäs…kuusikauppiailta kuusen hakee vain 19 prosenttia, mutta omilta mailta peräti 24 prosenttia suomalaisista”.

Tapa tuoda puu talvella sisään on hyvin vanhaa perua. Ainavihannat puut ovat olleet aikojen alusta ikuisen elämän vertauskuva, ja niiden oksilla somistettiin koteja vuoden pimeimpiin päiviin osuvina juhlina kuin vakuudeksi siitä, että elämä kuitenkin loppujen lopuksi voittaa. Tapaan sisältyi myös ripaus taikauskoa: havupuiden terävillä neulasilla pyrittiin pitämään noidat, pahat henget ym. ei-toivotut vierailijat loitolla.

Käytäntö oli tuttu koko antiikin maailmassa, ja meidän joulukuusemme jatkaa samassa tehtävässä, elämän symbolina.

Ylhäisön iloja

Joulukuusi 2Idea nykymuotoisesta joulukuusesta alkoi kehittyä sisään tuoduista havuista 1500-luvulla Saksassa. Varsinaisesta kokonaisesta joulukuusesta on ensimmäinen tieto vuodelta 1605. Saksalaisten aatelisten matkassa kuusi levisi 1800-luvun alkupuolella Englannin hoviin ja Pohjoismaiden aatelisperheisiin.

Kuusen yleistymistä edesauttoi meillä parempien piirien varsinkin Varsinais-Suomessa omaksuma tapa pystyttää merkkipäivinä päivänsankarin kunniaksi kuusi, jonka oksille ripustettiin lahjat. Ensimmäisen tunnetun kuusen suomalaiskodissa sanotaan olleen helsinkiläisen paroni von Klinckowströmin taloudessa 1829. Itse asiassa kullakin kahdeksalla perheenjäsenellä oli oma kuusensa, tosin vain pöytäkokoinen.

Joulukuusi oli alun perin osa nimenomaan kaupunkilaista joulua, mikä on luonnollista. Maalla asuneilla ei ollut tarvetta tuoda metsää sisään, sillä he asuivat sen keskellä.

Kunnia kuusiperinteen leviämisestä tavallisen kansan keskuuteen ja maaseudulle kuuluu Jyväskylässä vuodesta 1863 toimineelle ensimmäiselle suomenkieliselle opettajaseminaarille.  Seminaarin juhlasaliin tuotiin suuri kuusi ja sen ympärillä esitettiin joulujuhlien ohjelma: joululaulut, puheet ja kuvaelmat. Tuoreiden opettajien mukana kuusiperinne levisi ensin kansakouluihin ja sieltä edelleen oppilaiden koteihin.

Kuusen kaappaus

Joulukuusi 3Alun vastustuksen jälkeen myös kristittyjen joulujuhliin ja kirkkoihin hyväksytyn puun siemen löytyy Raamatun luomiskertomuksesta. Joulupuumme omenineen, joiden seuraajia nykyiset pallokoristeet ovat, edustaa kirkon opetuksessa paratiisin puuta. Eeva otti puusta omenan ja tarjosi Aatamille – ”and the rest is history”, kuten tavataan sanoa.

Ilmankos nämä Raamatun mukaan ensimmäiset ihmiset viettävät nimipäiväänsä jouluaattona – se on myös heidän yhteinen syntymäpäivänsä. Jouluaatto on kalenterimme ainoa päivä, jolloin juhlitaan sekä nais- että miespuolista nimeä.

Myös muut perinteiset kuusenkoristeet: tähti, enkeli ja käpy liittyvät kristinuskon symboliikkaan samoin kuin kynttilät, joiden valo on Kristuksen vertauskuva. Kynttilät ilmestyivät kuusen oksille, kun kynttilänpidikkeitä alettiin valmistaa teollisesti 1870-luvulla.

Uskonpuhdistaja Martti Lutherin kerrotaan istuskelleen ensimmäisenä kynttilöiden loisteessa joulukuusen katveessa, mutta asiaan perehtyneiden mukaan tämä on pelkkää urbaania legendaa.

Kuusiperinne levisi eurooppalaisten siirtolaisten mukana myös Atlantin toiselle puolelle, mutta se hyväksyttiin uudella mantereella myöhään, vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Puritaanit pennsylvanialaiset, joiden pariin Saksasta saapuneet kuusensa ensimmäisenä veivät, pitivät sitä pakanallisena tapana.

Joulukuusi ja minä – lyhyt historia

Joulukuusi 4Omassa kodissani on ollut kuusia joka lähtöön.

Playa del Inglesissä asuntoni pikkupihassa kasvoi kaunis araukaaria. Tällä apinoiden kauhuksi kutsutulla puulla on vankat, kuusimaisesti kasvavat oksat. Jouluihminen kun olen, ripustin sen jämäköille piikkioksille suuria punaisia palloja ja voilá: olin heti joulumaassa.

Kyproksella asuessani jouduin kantamaan kotiini tuulen tuivertaman käkkärämännyn, koska muuta ei ollut tarjolla. Parhaalla tahdollakaan en voi sanoa, että se olisi ollut kuusen veroinen: väärä muoto, väärä vihreä, väärä laji, koko väärä. Kissani sitä vastoin ihastuivat mäntyyn niin, että puu vietti isomman osan ajasta lattialla vaaka-asennossa niiden ”Minä Tarzan, sinä Jane” -leikkien seurauksena.

Myös sypressiä kokeilin, mutta se taas oli joulupuuksi liian laiha. Lisäksi sypressi on Välimeren kulttuureissa selkeästi hautausmaakasvi enkä päässyt tästä assosiaatiosta eroon. Tunsin istuvani joulunpyhät kuoleman varjossa.

Vihdoin alistuin hankkimaan tekokuusen, mikä osoittautui hyväksi päätökseksi. Kaikin puolin mallikas yksilö, oikea joulukuusen perikuva, joka säästi minut raahaamasta havupuuta selässäni kotiin, mikä ei ole ihan niin kivaa puuhaa kuin joskus annetaan ymmärtää. Tekokuusen ainoa miinus on tuoksun puute – kodissa leijuva havun tuoksu kun on mielestäni kuusen paras anti.

Yhden kerran opasvuosieni aikana kodissani oli oikea suomalainen kuusi. Sain sen lahjaksi kansalliselta lentoyhtiöltämme, joka lennätti joulun alla kuusia Bangkokin toimitilojensa koristukseksi. Yksi jäi yli ja se löysi suureksi yllätyksekseni tiensä hotellihuoneeseeni.

Myös tänä jouluna olohuoneessani seisoo lahjakuusi. Tämä luomu kuusineito on kevyt ja ilmava kuin keijukainen ja se saapui suoraan Jukka-ystäväni metsästä.

Muita joulun aistillisia elementtejä:

LÄHTEITÄ:

2 thoughts on “Kesä talven keskelle

  1. Hyvää joulua! Ilman kuusta tai kuusen kanssa. En vielä tiedä miten meidän käy. Sanoin pojalle, että voinko lähteä metsään mukaan,otetaan termospullo kahvia ja nautitaan se siellä. Vähän muljautti minulle vain, että tartteeko siellä kauankin olla. Tuntui, että haluaa yksin sinne mennä. Ehkä suon sen hänelle.

    Kun on niin vähän lunta, tekee mieleni minunkin sinne…jos ottaisi toisen suunnan.

    • Kuusen noudolla on pojallesi varmaan erityinen merkitys, jota ei sovi sotkea. Joulun perinteet ovat niin koskemattomia ja pyhiä. Onhan sitä metsää, mitä nuuhkia, niin kuin sanot.

      Hyvää joulua!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s