Trio Töykeä

Marsiin hiljattain laskeutunut ja juuri onnistuneen koeajon suorittanut NASA:n Curiosity -luotain ei ole ainoa punaista planeettaa tällä haavaa tutkiva satelliitti. Ahkeroimassa Marsin pinnalla on Curiosityn ohella muitakin mönkijöitä, ja Marsia kiertää useampi planeettaluotain, jotka kaikki keräävät tietoa Marsin maaperästä ja ilmakehästä.

Luonnollisia kiertolaisia Marsilla on kaksi. Marsin kuut ovat pieniä, halkaisijaltaan 27 km ja 15 km,  ja muodoltaan epämääräisiä. Niiden vaatimaton painovoima ei riitä järjestelemään niiden massaa säännölliseen muotoon kuten esimerkiksi oma Kuumme pystyy tekemään.

Kuva: NASA

Marsin kuiden alkuperä on epävarma. Yleisimmin hyväksytyn käsityksen mukaan ne ovat asteroideja, jotka ovat karanneet Marsin ja Jupiterin väliseltä asteroidivyöhykkeeltä ja jotka Mars on kaapannut tilaisuuden tullen painovoimallaan vaikutuspiiriinsä.

On myös esitetty, että niiden syntyhistoria olisi samanlainen kuin oman Kuumme. Kuun uskotaan syntyneen kivimassasta, joka irtosi aikoinaan maapallosta voimakkaan törmäyksen seurauksena. Kierrettyään aikansa Maata osina massa sulautui lopulta uudeksi taivaankappaleeksi.

Loppujen lopuksi – tai alkujen aluksi – Marsin kuiden raaka-aine on syntyhistoriasta riippumatta yksi ja sama, sillä sen ja Jupiterin välisellä vyöhykkeellä kiertävät asteroidit ovat ”ylijäämämateriaalia” aurinkokuntamme syntyvaiheista.

Esimerkiksi kaikki planeetat, mukaan lukien oma pallomme, ovat syntyneet tästä samasta alkumassasta. Jätti-Jupiterin massiivinen vetovoima pitää poikkeustilanteita lukuunottamatta massan irrallisina kappaleina – asteroideina – ja estää sitä yhdistymästä ja muodostamasta uusia planeettoja.

Marsin kaksi jyrän alle jääneen näköistä kuuta ovat nimeltään Fovos [Phobos] ja Dimos [Deimos]. Dimos oli Kreikan mytologiassa pelon, uhan ja kauhun, hänen kaksoisveljensä Fovos paniikin, pakokauhun ja sekasortoisen perääntymisen ilmentymä.

Nykyastronomit ovat jatkaneet muinaisten kollegoittensa aloittamaa ja hyväksi havaittua perinnettä: Nimet avaruudesta löytyville uusille tuttavuuksille otetaan mytologiasta, ja esimerkiksi planeettojen kiertolaisten nimet poimitaan usein kyseisen planeetan henkilöhistoriasta.

Kauhua ja paniikkia työkseen kylväneet Fovos ja Dimos olivat kreikkalaisten sodanjumalan Areksen – roomalaisten Marsin – poikia, jotka kulkivat isänsä mukana taistelutantereilla ja ajoivat hänen vaunujaan ja levittivät sekasortoa minne menivätkään.

Koska kaksosten äiti oli rakkaudenjumalatar Afrodite, he edustivat myös menettämisen pelkoa. Afrodite oli muinaisille kreikkalaisille kaiken sen vertauskuva, mitä ihminen rakastaa ja arvostaa.

Liekö vähemmän täydellinen jälkikasvu Afroditen rangaistus siitä, ettei tämä tyytynyt aviosiippansa seppä-Hefaistoksen seuraan vaan harrasti au-suhteita minkä muilta kiireiltään ehti.

Jos Mars saa koskaan kaapattua kiertolaisekseen kolmannen kuun, sen nimeksi tulee epäilemättä Eris. Eripuraisuuden jumalatar Eris oli Areksen sisko, jonka syntilistalla on muiden muassa Troijan sodan aiheuttaminen ihan silkkaa ilkeyttään. Se on kuitenkin jo ihan eri juttu.

Ares yllytti sotilaita eteenpäin  . . . ja Dimos yllytti heitä ja Fovos sekä Eris, jonka raivo on säälimätön, hän joka on murhanhimoisen Areksen sisko ja seuralainen.

Homeros Ilias-eepoksessa (8.vuosisata eaa.)