Joulukuun 6.päivä

Aurinko nousee Helsingissä klo 09.06 ja laskee klo 15.16. Päivällä on pituutta 6 tuntia 10 minuuttia.

Tänään juhlitaan Suomen 99.itsenäisyyspäivää, ”ja linnoissa taas tanssitaan”. Hyvää itsenäisyyspäivää sekä onnea ja menestystä piskuiselle Suomelle näinä arvaamattomina aikoina!

Kirkko muistaa joulukuun kuudentena Pyhää Nikolaosta, joka vaikutti 200-300 -lukujen vaihteessa Vähä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella. Nikolaoksen pyhimyspäiväksi valikoitui 6.12 ilmeisesti siksi, että päivä oli antiikin Kreikassa Artemis-jumalan suuri juhlapäivä. Sijoittamalla uuden pyhäpäivän samaan ajankohtaan kirkko pyrki mahdollisesti heikentämään pakanallisina pitämiään perinteitä.

Myös Ihmeidentekijäksi kutsuttu, usein punainen viitt yllään kuvattu Pyhä Nikolaos on paitsi merimiesten, kalastajien, kauppiaiden ja varkaiden niin myös lasten suojelupyhimys. Tämä yhdistettynä hänestä kertovaan legendaan salaperäisenä lahjantuojana teki pyhimyksestä  Joulupukin esimuodon.

Pyhä Nikolaos on suosittu Kreikassa, jonka historiassa merenkäynnillä on aina ollut keskeinen merkitys. Koko Kreikan ja erityisesti Kreikan laivaston suojelupyhimyksenä kunnioitettu Nikolaos on antanut nimensä muun muassa lomailijoiden suosimalle Ayios Nikolaosin pikkukaupungille itäisellä Kreetalla.

Nimestä Saint Nikolaos muovautui hollanninkielisten maahanmuuttajien murteellisen Sinter Klaasin kautta amerikanenglannin Santa Claus.  Sille Coca Cola viimeisteli 1930-luvulla nykyisen, maailmanlaajuisesti tunnetun hahmon mallinaan Thomas Nast -nimisen taiteilijan kynästä jo 1860-luvulla syntynyt Santa.

Brittienglanniksi Joulupukkia kutsutaan nimellä Father Christmas. ”Joulun isä” on yhdistelmä Pyhästä Nikolaoksesta ja muinaisenglantilaisesta jumalasta, jolla ei ollut yhteyttä sen kummemmin lapsiin kuin lahjoihinkaan ja joka pukeutui vihreään viittaan.

Myös meidän Joulupukkimme on saanut nimensä eläinhahmoilta, jotka olivat osa joulun ajan perinteitä muinaisessa Suomessa ja jotka hassuihin vaatteisiin pukeutuneina kolkuttelivat oville ruoan ja juoman toivossa.  Niitä kutsuttiin esimerkiksi  joulukyöpeliksi, joulumuoriksi ja joulumöröksi. 

”Pukki” on puolestaan laina niin ikään muinaissuomalaisesta kekripukista ja nuuttipukista. Kekripukit olivat liikenteessä sadonkorjuun juhlan aikaan syystalvesta, nuuttipukit kiersivät kyliä varsinkin 13.tammikuuta Nuutin päivän tienoilla. Olennainen osa pukkien asua oli naamari, jonka pukinsarvet viittasivat shamanistisiin hedelmällisyysriitteihin.

Joulupukki on tunnetusti sarveton sekä myös hyvänsuopa ja antelias päinvastoin kuin kaikenlaista häiriöitä juopuneella elämöinnillään aiheuttaneet kekri- ja nuuttipukit, jotka lahjojen antamisen sijaan vaativat tulla kestitetyiksi.

Pyhän Nikolaoksen esikuvan mukainen lahjoja antava Joulupukki yleistyi meillä 1800-luvulla. Sen ulkoinen olemus muistutti aluksi edellä kuvattuja kansanperinteen hahmoja, mutta II maailmansodan jälkeen Pukkimme vaatetus vaihtui harmaasta turkista Santa Clausin punaiseen nuttuun.

Jouluaattoon on vielä 18 yötä.

Lähteitä:

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s