Pallon liikkeitä

Maa pyörii, kiertää, vaappuu ja järisee.

Piskuinen Telluksemme on nyt 17 cm enemmän kallellaan kuin mitä se oli muutama päivä sitten, ennen jättimäistä maanjäristystä Japanin itäpuolella. Näin sanoo Nasan geofyysikko Richard Gross. Muutoksen sai aikaan järistyksen seurauksena tapahtunut maan massan siirtyminen.

Verhojen pituudessa 17 cm:llä on merkitystä, mutta maaäidin olemassaolo ei ole uhattuna näiden senttien takia. Toisaalta esimerkiksi avaruusohjelmissa tieto maan millintarkasta sijainnista ja asennosta on valttia. Kun Galileo -luotain lähetettiin Jupiteriin v.1989, oli suotavaa olla varmuus siitä, että luotain ja Jupiter yhyttäisivät toisensa. Muuten 588 miljoonan kilometrin ja monien vuosien matka olisi ollut turha.  Mm. tässä käytettiin Grossin asiantuntemusta. Hän on erikoistunut maan sijainnin parametreihin (Earth Orientation Parameters EOP), jotka kertovat maan tarkan sijainnin ja asennon millä tahansa annetulla ajanhetkellä.

Kuva: Nasa

Grossin mukaan nyt tapahtunut kallistuma ei koske sitä kuvitteellista pohjois- ja etelänapaa yhdistävää akselia, jonka ympäri maa pyörähtää 24 asteen kulmassa rataansa nähden kerran vuorokaudessa aiheuttaen yön ja päivän vaihtelut. Pyörimisakseliin voivat vaikuttaa vain ulkoiset tekijät kuten esim. auringon, kuun ja planeettojen painovoima.

Järistysten seurauksena siirtyi – niin ikään kuvitteellinen – akseli, jota Gross kutsuu nimellä ”figure axis” ja jonka  ympärille maapallon massa on asettautunut tasapainoisesti. Kun tämä asetelma järkkyy, pallomme vaappuu pyöriessään hieman eri lailla kuin aikaisemmin.

Maan massan siirtymisen seurauksena pallon pyöriminen akselinsa ympärillä myös nopeutui. Gross vertaa tilannetta taitoluistelijaan, joka halutessaan lisää pyörimisnopeutta muuttaa käsivarsiensa asentoa. Massan sijainti vaikuttaa liikkeen nopeuteen: mitä lähempänä akselia massa on, sitä hurjemmaksi vauhti kiihtyy.

Maapallon pyörimisnopeuden kasvun seurauksena vuorokausi lyheni 1,8 mikrosekunnilla. Tapaninpäivän järistys Indonesiassa 2004 lyhensi vuorokautta melkein 7 mikrosekunnilla. Maanjäristykset voivat myös pidentää päivää; pitkän päälle niiden vaikutukset kumoavat toisensa.

Jatkuvasti, ilman mullistuksia, maan pyörimistä hidastaa kuun vetovoiman vaikutus. Tuulet ovat syyllisiä 90 %:in pyörimisnopeuden muutoksista. Nämä tutummat luonnonilmiöt aiheuttavat vuositasolla keskimäärin 1000 mikrosekunnin muutoksen vuorokauden pituuteen lähinnä liikuttelemalla maapallon vesimassoja, jotka peittävät reilut 70% pallomme pinta-alasta. Myös Grönlannin jäiden sulaminen vedeksi, joka siirtyy toiseen paikkaan, saa aikaan vastaavanlaisia muutoksia.

Kuva: Hannu Taina

Ei siis ole pelkoa sen kummemmin siitä, että me Japanin järistyksen aiheuttaman kiihtyneen vauhdin takia singahtaisimme maan pinnalta avaruuteen planeettojen ja avaruusromun seuraksi eikä siitäkään, että kotiplaneettamme sinkoutuisi radaltaan ja katoaisi mustaan aukkoon.

Yksi mikrosekunti on sekunnin miljoonasosa.  Järistyksen aiheuttama muutos ei näin ollen edellytä myöskään sen kummemmin kalenterin kuin kellonkaan säätöjä eikä se kutista kesää.

Kesää kohti aletaan kulkea alkuperäisen suunnitelman mukaisesti maanantaina 21.3 klo 1.21, jolloin on kevätpäiväntasaus ja auringon sanotaan siirtyvän eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Aurinko ei tietenkään siirry minnekään vaan maa saavuttaa kiertoradallaan sellaisen asennon ja kohdan aurinkoon nähden, että pohjoinen pallonpuolisko on kääntyneenä aurinkoa kohti. Tätä iloa riittää meillä kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen.

Demeter palaa Manalasta, ja maa puhkeaa kukkaan. Pallomme jatkaa pyörimistään. Kaikesta huolimatta.

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s