Keskiviikkona 25.1 tuli täyteen tasan vuosi siitä, kun Tahririn aukiolla Kairon keskustassa alkoi lähtölaskenta melkein 30 vuotta Egyptiä hallinneelle Hosni Mubarakille. Vajaat kolme viikkoa myöhemmin Mubarak oli pakotettu luopumaan vallasta.
Vuosipäivän alla Egyptin kansan valitsema eduskunta kokoontui ensimmäiseen istuntoonsa, joka alkoi hetken hiljaisuudella vallankumouksessa kuolleiden 846 egyptiläisen muistolle.
Egyptin parlamentissa on 508 paikkaa, joista 498 täytetään äänestyksellä. Viimeiset kymmenen “kansanedustajaa” nimittää armeija. Armeijan korkeimman neuvoston päällikkö valitsi paikoille muiden muassa kolme naista ja viisi kopti-kristittyä.
Lopullisten vaalitulosten mukaan maltillisena pidetty Muslimiveljeskunnan “Vapaus ja Oikeus” – puolue sai vaaleissa 235 paikkaa ja ultrakonservatiivisten salafistien “Valo” – puolue 121 paikkaa.
Aikaisempiin vaaleihin Muslimiveljeskunta on joutunut osallistumaan riippumattomilla ehdokkailla, sillä poikkeustilalain mukaan veljeskunta oli laiton organisaatio. Vuoden 2005 vaaleissa Veljeskunnan ehdokkaista 88 tuli valituiksi. Muutamaa vuotta myöhemmin perustuslakiin tehtiin muutos, joka kielsi riippumattomien ehdokkaiden asettamisen; vuoden 2010 vaaleissa valituksi tuli vain yksi veljeskunnan edustajaksi tiedetty ehdokas.
Vuoden 2011 vallankumouksen seurauksena laillistetun Muslimiveljeskunnan menestys juuri käydyissä vaaleissa oli odotettu. Veljeskunnan oli helppo luoda puolue vaaleja varten, koska sillä oli valmiit toimintarakenteet: veljeskunta on perinteisesti hoitanut egyptiläisen yhteiskunnan sosiaalihuoltoa ja paikannut toiminnallaan valtion puutteita. Ei siis ihme, että kansalaisten enemmistö antoi järjestölle luottamuslauseensa.
Sen sijaan oikeaan ja alkuperäiseen 600-luvun islamiin paluuta vaativien salafistien saavutus tuli monelle yllätyksenä. Mubarakin vallasta luopumisen jälkeen perustettu “Al-Nour” -puolue on saksalaisen Der Spiegelin mukaan saanut avokätistä rahoitusta Saudi-Arabiasta.
Islamistit saivat siis yhteensä yli 70 % äänistä Egyptin historian ensimmäisissä vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa. Pelkästään salafistien saama osuus oli suurempi kuin kaikkien maallisten puolueiden yhteistulos.
Egyptin vaalitulos jatkaa muissa arabimaissa pidettyjen vapaiden vaalien linjaa: Irakissa 2010, Turkissa, Tunisiassa ja Marokossa 2011 uskonnolliset puolueet pärjäsivät maallisia paremmin.
Al Ahram lehden mukaan Kairoon vaeltaa ulkomaalaisia delegaatioita läheltä ja kaukaa, ja ne tekevät ”pyhiinvaelluksen” – lehden käyttämä termi – Muslimiveljeskunnan johtajien luo. Liekö ajatuksena vanha viisaus “Tunne vihollisesi” tai mahdollisesti John Lennonin “Give peace a chance”.
Muutoksen alkuun saattanut Tahririn aukion protestiliike sai kansalta vain muutaman prosentin kannatuksen. Tämän sanotaan johtuvan siitä, että liike on kuin tuuliajolla oleva laiva ilman kapteenia: järjestäytymätön ja johtajaton.
Olemattomaan suosioon vaikutti myös mielenosoittajien demografia. Vaikka Tahririlla oli vuosi sitten parhaimmillaan miljoona ihmistä, luku edusti vain yhtä prosenttia Egyptin 85 -miljoonaisesta väestöstä. Iso osa Tahririn vallankumouksellisista oli Egyptin koulutettua, urbaania vähemmistöä.
BBC:n Kairon kirjeenvaihtaja tarjoaa tälle joukolle toistaiseksi vain “vallankumouksen omantunnon” roolia. Jää nähtäväksi, riittääkö se muutoksen mahdollistaneille vallankumouksen lapsille. Pelko siitä, että islamistit kaappaavat kumouksen, saattaa aiheuttaa yllättäviä käänteitä egyptiläisen demokratian alkumetreillä.
Kun mielenosoittajat kerääntyivät kumouksen 1-vuotispäivänä Tahririn aukiolle, heidän päällimmäinen vaatimuksensa oli miltei keskeytyksettä vuodesta 1967 lähtien voimassa olleen poikkeustilalain peruuttaminen.
Armeijan korkeimman neuvoston päällikkö ehti tosin jo tiistaina ilmoittaa, että lain voimassaolo lakkaa vuosipäivästä alkaen lukuun ottamatta poikkeustilanteita, joissa lain antamia valtuuksia voidaan käyttää rikollisia elementtejä vastaan. Ilmoitus ei tehnyt suurta vaikutusta Tahririn taistelijoihin, joiden mukaan armeija käyttää termiä ”rikollinen” varsin luovasti muiden muassa niistä, jotka vaativat ehdotonta ja yksiselitteistä paluuta siviilihallintoon.
Egyptin uuden eduskunnan ensimmäinen tehtävä on laatia maalle perustuslaki. Prosessin aikana selviää, kuinka merkittävän aseman uskonto saa lainsäädäntöä ohjaavana voimana ja kumpi islamistipuolueista määrittää uskonnon tulkinnan. Egyptissäkin tehdään valintoja arvoakselilla liberaali-konservatiivi ellei suorastaan akselilla kehitys-taantuma.
Aikaa on kesäkuuhun asti. Silloin armeija aikoo ilmoituksensa mukaan luopua vallasta. Ellei sitten yhteiskuntarauhaa uhkaava rikollisuus edellytä armeijan vallan jatkumista.
1-vuotias vallankumous joutuu aikuistumaan salamavauhtia.
LÄHTEITÄ:

